Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Soinnuista..
1 2 3
Frela
06.02.2011 22:32:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen täysin amatööri noiden sointujen kanssa.. Jos esimerkiksi on sointumerkintä että G7, niin sehän on luonnollisesti G duuri ja mukaan 7 sävel G:stä katsottuna eli F(jos olen ymmärtänyt oikein). Mutta miksi sitten esimerkiksi C7 soinnun 7 sävel onkin alennettu H eikä pelkkä H?
 
crestfall
06.02.2011 22:46:20
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Frela: Olen täysin amatööri noiden sointujen kanssa.. Jos esimerkiksi on sointumerkintä että G7, niin sehän on luonnollisesti G duuri ja mukaan 7 sävel G:stä katsottuna eli F(jos olen ymmärtänyt oikein). Mutta miksi sitten esimerkiksi C7 soinnun 7 sävel onkin alennettu H eikä pelkkä H?
 
Koska se oli sitten Cmaj7, eli C + suuri (major) 7. Normaalissa septimisoinnussa se 7 merkitsee pientä septimiä ja maj7 suurta.
 
Gmaj7 olisi sitten G, jossa on F#.
 
Kelpaisiko ilmainen instrumentaalimusiikki? Ihmettele & ihastu: http://www.svetogorsk.fi
baron
06.02.2011 23:24:55 (muokattu 06.02.2011 23:26:39)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Frela: Olen täysin amatööri noiden sointujen kanssa.. Jos esimerkiksi on sointumerkintä että G7, niin sehän on luonnollisesti G duuri ja mukaan 7 sävel G:stä katsottuna eli F(jos olen ymmärtänyt oikein). Mutta miksi sitten esimerkiksi C7 soinnun 7 sävel onkin alennettu H eikä pelkkä H?
 
Jos osaat duuriasteikon (paras opetella) niin seitsemäs sävel G:stä lähtien on F#(fis)!
Edellä onkin jo kerrottun x7 sointujen eli septimisointujen rakentaminen.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
jorre
07.02.2011 00:02:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itsekin joskus vuonna miekka ja kilpi ihmettelin samaa asiaa.
Ajattelepa tuota asiaa sävellajin kautta. Duurimuotoinen pienseptimisointuu esiintyy vain sävellajin viidennellä asteella. C-duurissa viidennen asteen sointu on G, ja sen seitsemäs sävel on F. Jos ajatellaan C7-sointua, niin pitää ensin miettiä, että missä sävellajissa se on viidennen asteen sointu. Hetken asiaa mietittyäsi hiffaat, että sen on pakko olla F-duuri, jossa on yksi alennusmerkki, eli H on alennettu B:ksi (klassisen puolen nuottinimiä käytettäessä). Eli F-duurin viidennen asteen sointu on C. Nyt jos lasket C:stä alkaen seitsemännen sävelen käyttäen F-duuriasteikon säveliä, niin huomaat, että sehän onkin B, ei H.
MOT
 
baron
07.02.2011 07:27:45 (muokattu 07.02.2011 07:35:31)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jorre: Itsekin joskus vuonna miekka ja kilpi ihmettelin samaa asiaa.
 
Voi ne ajatella intervallienkin kautta ja joskus ne intervallit on kuiteskin opittava.
Septimisoinnussa on ekaksi priimi/perussävel (esim C) sitten suuri terssi (E) sitten pieni terssi (kvintti G) sitten pieni terssi (pieni septimi Bb).
Pienen septimin voi myös laskea kokosävelaskel priimistä alaspäin.
 
Jos tuon sisäistää voi muodostaa kaikki septimisoinnut myös ventovieraissa sävellajeissa.
 
Voi ne ajatella myös asteikkojen kautta: Jos osaa kyseisen duuriasteikon, otetaan ensimmäinen, kolmas, viides ja alennettu seitsemäs sävel.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Frela
07.02.2011 21:50:35 (muokattu 07.02.2011 22:23:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos, auttoi todella paljon! Vielä tuosta, että jos on jokin sointu missä on tuo maj merkintä niin tarkoittaako se sitä, että soinnussa on automaattisesti suuri septimi? Eli vaikka Cmaj9 olisi c duuri jossa suuren septimin lisäksi yhdeksäs sävel? Entä miten sitten tuo minor käytännössä toimisi?
 
jorre
07.02.2011 22:56:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Frela: Kiitos, auttoi todella paljon! Vielä tuosta, että jos on jokin sointu missä on tuo maj merkintä niin tarkoittaako se sitä, että soinnussa on automaattisesti suuri septimi? Eli vaikka Cmaj9 olisi c duuri jossa suuren septimin lisäksi yhdeksäs sävel?
 
Jos sointumerkissä lukee maj ja sen perässä numero, miin se maj tarkoittaa aina suurta septimiä. Kaikissa näissä soinnuissa Cmaj7, Cmaj9, Cmaj13 on suuri septimi ja ilman tuota maj-merkintää, eli siis C7:ssä, C9:ssä ja C13:ssa on pieni septimi. Cmaj9:ssä ja C9:ssä on tosiaan lisäksi 9. sävel D, ja Cmaj13:ssa ja C13:ssa vielä lisäksi 13. sävel A.
13-soinnusta jätetään 11. sävel yleensä aina pois. #11:tä (=F#)voidaan käyttää, mutta se merkitään sitten erikseen, esim. Cmaj13#11 tai Cmaj13+11.
 
Entä miten sitten tuo minor käytännössä toimisi?
 
Mitähän tarkoitat tällä minorilla? Enkussahan minor tarkoittaa mollisointua tai pientä intervallia, kun taas suomenkielessä soinnut eivät ole suuria tai pienia, vaan duureja tai molleja ja jotkut intervallit puolestaan ovat suuria tai pieniä.
 
Jos tarkoitat mollisointua, niin merkintä toimii ihan samoin, mutta pannaan se pieni m-kirjain vielä sinne väliin, eli esim Cmmaj9. (Näyttää tässä vähän sekavalta, kun ei voi tuota maj9:ää merkitä yläindeksillä.
 
Thothmes
11.02.2011 12:24:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Laske koskettimia. G7:ssa on G-duurin kvintin eli "ylimmän äänen" ja sen seiskasävelen välissä kaksi tyhjää kosketinta, eli dis ja E.
 
Jos soitat vaikka F-duurin ja haluaisit soittaa siihen seitsemännen sävelen, jätät taas kaksi tyhjää kosketinta F-duurin ja sen seiskasävelen väliin, eli tässä tapauksessa cis ja D, jolloin seiskasävel onkin dis.
 
Älä laske valkoisia koskettimia vaan koskettimia yleensä. Kaikki duurisoinnut ovat pohjasävel-kolme tyhjää-painettu kosketin eli suuri terssi-kaksi tyhjää-painettu kosketin eli kvintti.
 
Kaikki mollisoinnut ovat pohjasävel-kaksi tyhjää-painettu kosketin-kolme tyhjää-painettu.
 
Toivottavasti selvensi yhtään paremmin.
 
baron
11.02.2011 12:47:21 (muokattu 11.02.2011 12:49:23)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes: Laske koskettimia. G7:ssa on G-duurin kvintin eli "ylimmän äänen" ja sen seiskasävelen välissä kaksi tyhjää kosketinta, eli dis ja E.
 
Jos soitat vaikka F-duurin ja haluaisit soittaa siihen seitsemännen sävelen, jätät taas kaksi tyhjää kosketinta F-duurin ja sen seiskasävelen väliin, eli tässä tapauksessa cis ja D, jolloin seiskasävel onkin dis.
 
Älä laske valkoisia koskettimia vaan koskettimia yleensä. Kaikki duurisoinnut ovat pohjasävel-kolme tyhjää-painettu kosketin eli suuri terssi-kaksi tyhjää-painettu kosketin eli kvintti.
 
Kaikki mollisoinnut ovat pohjasävel-kaksi tyhjää-painettu kosketin-kolme tyhjää-painettu.
 
Toivottavasti selvensi yhtään paremmin.

 
1. Mä jostain syystä veikkaisin että alkuperäinen kysyjä on kitaristi?
2. F7 soinnun septimi on kyllä Eb
(Ja C7:n Bb eikä ais)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Thothmes
11.02.2011 13:26:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: 1. Mä jostain syystä veikkaisin että alkuperäinen kysyjä on kitaristi?
2. F7 soinnun septimi on kyllä Eb
(Ja C7:n Bb eikä ais)

 
1)Voi ollakin, jostain syystä itse käsitin että kosketinsoittaja. Voi laskea myös säveliä eikä koskettimia, sama vaikutus.
2)Mitäpä arvelet, kuinka pahasti ketjun aloittajan asian ymmärtäminen häiriintyi siitä, että käytin periaatteessa väärää nimitystä?
 
crestfall
11.02.2011 19:51:33
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes: 2)Mitäpä arvelet, kuinka pahasti ketjun aloittajan asian ymmärtäminen häiriintyi siitä, että käytin periaatteessa väärää nimitystä?
 
Tuskin paljoa tässä vaiheessa, mutta parempi hoitaa faktat kuntoon jo alkumetreillä. Mitä pidemmälle pääsee, sitä vaikeampaa niiden korjaaminen on.
 
Kelpaisiko ilmainen instrumentaalimusiikki? Ihmettele & ihastu: http://www.svetogorsk.fi
Janus
11.02.2011 20:45:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes: 2)Mitäpä arvelet, kuinka pahasti ketjun aloittajan asian ymmärtäminen häiriintyi siitä, että käytin periaatteessa väärää nimitystä?
 
Nimitys on väärin myös käytännössä. C7, esimerkiksi, on F-duurin sointu (V aste), eikä F-duurissa ole ainuttakaan ylennettyä (-is -päätteistä) nuottia.
 
Tonski
12.02.2011 14:37:59
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes:
2)Mitäpä arvelet, kuinka pahasti ketjun aloittajan asian ymmärtäminen häiriintyi siitä, että käytin periaatteessa väärää nimitystä?

 
Eipä varmaan paljoa jos ei saksalaisesta sekstisoinnusta oo kuullut, mutta pidemmälle opiskelleet runksorit pääsee nillittämään siitä, et tonaalinen tehohan ei ole sama, vaikke enharmonisesti sointu kuulostaa samalta;)
 
Ei vaan ihan asiaa puhuvat: se on paljon helpompaa, taloudellisempaa, kannattavampaa ja kommunikaation kannalta yksinkertaisempaa opetella jutut alusta asti oikein.
 
Thothmes
12.02.2011 18:11:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nojoo, voisihan sitä kai oikeillakin nimillä asioista puhua saman tien. Kertokaapas nyt joku sitten vielä minullekin, että milloin käytetään nimitystä cis ja milloin des? Mistä se riippuu, etten enää harhaanjohda aloittelijoita?
 
Tonski
12.02.2011 18:33:35
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes: Nojoo, voisihan sitä kai oikeillakin nimillä asioista puhua saman tien. Kertokaapas nyt joku sitten vielä minullekin, että milloin käytetään nimitystä cis ja milloin des? Mistä se riippuu, etten enää harhaanjohda aloittelijoita?
 
F7-soinnun seksti on d -> ylennetty seksti on dis, joten sointu ei voi olla F7. F:lle pieni septimi on Eb juuri siksi, et se on seittemäs sävel f-juurisesta diatonisesta asteikosta(onks mitään perää??).
 
baron
12.02.2011 20:11:27 (muokattu 12.02.2011 20:11:46)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes: Nojoo, voisihan sitä kai oikeillakin nimillä asioista puhua saman tien. Kertokaapas nyt joku sitten vielä minullekin, että milloin käytetään nimitystä cis ja milloin des? Mistä se riippuu, etten enää harhaanjohda aloittelijoita?
 
Yksi simppeli sääntö on se mitä säveliä asteikkoon kuuluu.
Esim Db duuriin kuuluu ehdottomasti des kun taas C# molliin cis.
 
Jos ei sävel kuulu asteikkoon niin onko se ylennetty vai alennettu.
Ylennetty C on cis (esim F7#5) kun taas alennettu D on des (C7b9)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Thothmes
13.02.2011 14:51:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yrittäkääpä uudestaan.
 
7-soinnun seksti on d -> ylennetty seksti on dis, joten sointu ei voi olla F7.
 
Ehkä ymmärsin lauseen väärin, mutta kun F-duuriin lisää dissän, niin sointu kyllä _on_ F7. Minusta tuo lause kuulostaa siltä, että väität että se ei ole F7. Tai onko se sitten es vai dis, mutta sama kosketin/sävel kuitenkin.
 
Yksi simppeli sääntö on se mitä säveliä asteikkoon kuuluu. Esim Db duuriin kuuluu ehdottomasti des kun taas C# molliin cis.

Jos ei sävel kuulu asteikkoon niin onko se ylennetty vai alennettu. Ylennetty C on cis (esim F7#5) kun taas alennettu D on des (C7b9)
 
Tämä ei kyllä kauheasti nyt asiaa selventänyt, valitan. Tilanne on selvä silloin kun se lukee soinnun nimessä :)
 
Voisin ymmärtää asian ehkä jotenkin sillä tavalla, että C-duuriin kun ei kuulu oikeasti tuo C7-soinnun seiskasävel vaan maj7 eli iso septimi, niin koska soinnun "nimi" on kuitenkin seiska, niin se ajatellaan mieluummin alennettuna septiminä kuin korotettuna sekstinä. Tai jotain. En minä näistä niin tiedä, mutta olisihan se mukava oppia.
 
Hauler
13.02.2011 15:12:44 (muokattu 13.02.2011 15:15:31)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes: ymmärsin lauseen väärin, mutta kun F-duuriin lisää dissän, niin sointu kyllä _on_ F7. Minusta tuo lause kuulostaa siltä, että väität että se ei ole F7. Tai onko se sitten es vai dis, mutta sama kosketin/sävel kuitenkin.
 
Jos lisätään dis niin sointu ei ole septimisointu vaan ylinousevasekstisointu. Jos soinnussa on sävelet f-a-es, eli F7, se on todennäköisesti dominantti B-duurille, jolloin f-a-es puretaan f->b a->b es->d eli b-b-f eli B-duuri. Jos se taas on ylinousevasekstisointu f-a-dis, puretaankin sointu todennäköisesti täten: f->e a->gis dis->e eli E-duuri soinnuksi, e-gis-e, A-duurin tai -mollin V asteelle. Enharmonisesti soinnut ovat samat, mutta käytännössä niiden funktio riippuu tonaalisesta kontekstista, eli F7 on B-duurin V-aste eli dominantti kun taas F6+ on A-duurin alennettu VI (tai A-mollin VI), johon on lisätty lisäseksti, joka pyrkii purkautumaan e:lle, eikä D-duurin d:lle kuten F7:n es.
 
Tonski
13.02.2011 15:19:58
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thothmes:
Ehkä ymmärsin lauseen väärin, mutta kun F-duuriin lisää dissän, niin sointu kyllä _on_ F7. Minusta tuo lause kuulostaa siltä, että väität että se ei ole F7. Tai onko se sitten es vai dis, mutta sama kosketin/sävel kuitenkin.

 
Kyllä, kuten sanoin se kuulostaa ja enharmonisesti on F7, mutta tonaaliselta teholtaan sointu ei ole sama: Dis on ylennetty seksti, äänenkuljetuksellisesti ylennetyt sävelet pyrkivät ylöspäin, ja septimit - eli Eb - alaspäin, joten jatkon kannalta se ei ole ihan yks hailee. F-A-C-Dis on sointu, jossa on ylinouseva seksti, ja tunnetaan klasaripiireissä saksalaisena sointuna (S ja yläindeksissä 6). Purkauksineen siis erot:
 
F-A-C-Dis (ollessa A-mollissa tai A-duurissa S6) -> E-A-C-E (eli ykkösen kvarttiseksti)
 
F-A-C-Eb (ollessa dominanttitehoinen septimisointu B:lle) -> F-B-B-D tai F-B-D-D (kvintti yleensä laskee, mutta muuntamattomana ei vaikuta tehoon joten suunta lienee vapaa), eli B-duurisointu
 
Joten kuten näet se, onko kyseessä Dis vai Es on yksittäisessä soinnussa kuulokuvan kannalta yks ja hailee, mutta tonaalisen tehon ja jatkon kannalta asialla on väliä, sillä nämä soinnut purkautuvat eri tavalla. Mutta kuten sanoit, se soi kuten F7, oli siellä kumpi tahansa, mutta ihan kuten kirjallisuudessakin konteksti voi määrittää sen miltä jokin lause kuulostaa, voi ympäristö määrittää sen, miltä jokin sointu kuulostaa tietyssä paikassa.
 
Thevisa
14.02.2011 17:49:50 (muokattu 15.02.2011 14:17:12)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minä ainakin hahmotan homman niin, että aina kun sävelen kirjain vaihtuu, niin siinä on sekunti, ja kun menee kahden kirjaimen päähän, niin terssi jne. Niistä väliin jäävistä "koskettimista" sitten riippuu, onko intervalli pieni, suuri, ylinouseva vai mikä ikinä. Esim C -> C# on ylinouseva priimi, mutta C -> Db on pieni sekunti; samoin G - A# on ylinouseva sekunti, ja G - Bb on pieni terssi. 7-soinnussa tulee aina terssipino, esim. C - E - G - Bb. Tietysti C - E - G - A# soi ihan samalla tavalla, mutta G - A# on ylinouseva sekunti, eikä terssi.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «