Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Klassinen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Pohjoiset säveltäjät
1
JET
09.02.2011 21:38:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko jokaisella skandimaalla omanalainen taidemusiikkinsa?
 
Kuka on näitten kylmien seutujen paras melodiantekijä, entä yleensä esim. sinfonikko tai kamarimusiikin säveltäjä??
 
Onko Ruotsilla ollut mitään annettavaa?
 
megatherium
11.02.2011 17:19:34 (muokattu 11.02.2011 17:50:19)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Onko jokaisella skandimaalla omanalainen taidemusiikkinsa?
 
Kuka on näitten kylmien seutujen paras melodiantekijä, entä yleensä esim. sinfonikko tai kamarimusiikin säveltäjä??
 
Onko Ruotsilla ollut mitään annettavaa?

 
Riippuu tietysti musiikillisten mielikuvien, metaforien ja estetiikan kliseemäisyydestä fasinoiko kuulijaa tuukkasen meri-sinfonian 3. osan myrskyävän meren kiehuvassa hornankattilassa ilkkuvat trumpettien aksentit ja hyökyaaltojen intohimoiset kromaattiset mainingit vai tuttipullo,-tutti ja rintaruokintafantasioihin kehdossa keinuvalle vauvalle ja flegmaatiseen maalaiselämän kuvailuun kukon kieuntaan ja kanojen kaakatuksen assosioituva sibeliaaninen nouseva kolmisävelaihe siobeliuksen 5. sinfoniassa keinutuolissa piiputtelevan papan aamuaskareissa ennen jousien ewige tremoloksi luonnehdittua maneeria jossa sisäinen intensiteetti ja dramalline jännite eivät ole keskeisiä kantavia dramaturgisia voimia sinfonisen kaaren loppuun asti mutta miellyttävät konservatiivista harmonista aistia.
 
karjalaisen ahdilla olisi tuukkasen ohella impressionismiin ekspansoituneen tonaalisuuden, klassillisen ja kansallisen myöhäisromanttisen tyylin yksinkertaisuuden ideaalista paljon sanottavaa mutta jyväskylän orkesterin perustajan, pitkäaikaisen kapellimestarin ja sibiksen pasuunan-ja viulunsoitonopettajan 100 vuotismuistojuhlakonsertti vietettiin jo 4 vuotta sitten ohjelmassa mm. 4-osainen orkesterikuvaelma talvikuvia.
 
saksalainen modernin musiikin esitaistelija heinrich strobel kuuli sibeliuksen viulukonsertossa pitkäveteisen päättymättömän erämaan ja piti käsittämättömänä että füsrtwängler otti ohjelmistoonsa tämän verettömän konserton kun einstein luonnehti finaalia salmaenhaaran tavoin sovinnaiseksi. strobel oli useiden maanmiestensä tavoin kuuro sibeliuksen estetiikalle jolle hän ummisti korvansa eikä halunnut ymmärtää sen syntaksia.
 
On muuten merkillistä että siinä missä kaikki valtiot kansakuntina pitävät itsrenäisyyttä ensiarvoisen tärkeänä tekijänä ja päämääräänä kansallisen identiteetin ohella ovat pohjoiset kansakunnat joutuneet antautumaan ja luopumaan itsenäisyydestään markkinavoimille ja raja-naapureidensa sekä tietysti germaasiselle ja anglosasksiselle musiikilliselle ylivallalle oman identiteettinsä ja kulttuuriset saavutuksensa ja taiteen tuotteensa ja traditionsa täysin unohtaen säveltaiteen saralla kun tässä suhteessa suurvalta-aseman poliittisella ja militaristisella näyttämöllä ja areenalle jo varhain saavuttaneet sivistysvaltiot ovat paljon edullisemmassa asemassa. radion yöklassisen kyllä kertoo kenen saappaan alla sitä tässäkin maassa ollaan.
 
eläköön vapaus, ja vapaa suomi myös musiikissa. meillä on pohjolan parhaat oopperasäveltäjätkin launis, pylkkänen , mattinen, raitio mitä muuta tarvitaan jotta itsenäisyysjulistuksesta tulee legitiimi?
 
kansallisromantiikka käytännön havaintoon pohjaavan tyylianalyysin perspektiivistä merkitsee klassisen sopusuhtaisuuden idean ja myöhäis-tai täysromanttien harmonisen muotokielen sulautumaa, synteesiä mikä ilmenee pitkitettyjen muotojen karttamisena ja typistymisenä tai supistumisena kompaktiin klassisten muotorakenteiden ekonomisia mittasuhteita palvelevaan sinfoniaformaattiin.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
JET
12.02.2011 18:25:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

megatherium:
eläköön vapaus, ja vapaa suomi myös musiikissa. meillä on pohjolan parhaat oopperasäveltäjätkin launis, pylkkänen , mattinen, raitio mitä muuta tarvitaan jotta itsenäisyysjulistuksesta tulee legitiimi?

 
En pysty väittelemään kanssasi pohjolan parhaista oopperasäveltäjistä. Käsittääkseni, kuitenkin, tietämyksesi ei ole yhtä suurenmoista muitten pohjoismaitten kuin Suomen kohdalla. : )
 
Mistä tiedät, ettei Ruotsin marginaalisäveltäjiä tutkimalla löytyisi joku parempi?
 
megatherium
16.02.2011 19:05:32 (muokattu 22.02.2011 18:43:05)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: En pysty väittelemään kanssasi pohjolan parhaista oopperasäveltäjistä. Käsittääkseni, kuitenkin, tietämyksesi ei ole yhtä suurenmoista muitten pohjoismaitten kuin Suomen kohdalla. : )
 
Mistä tiedät, ettei Ruotsin marginaalisäveltäjiä tutkimalla löytyisi joku parempi?

 
pohjolan parhaisiin oopperasäveltäkiin kuuluvat myös aarre merikanto juha, madetoja, juha ja pohjalaisia sekä melartin aino-oopperallaan ym. kukaan muu kuin pylkkänen ei ole saanut pohjolan puccini titteliä. kuvitelkää vain että armas launiksen painokkain ooppera aavikon lukki on meillä yhä esittämättä saati levyttämättä kuten pylkkäsen 30 esityskertaa saanut tuntematon sotilas
valtaisalla suosiollaan. ennen kuin launis muutti ranskaan asumaan hänen kullervonsa ja 7 veljestä saavutti suurta menestystä oooperassa. emil kaupin nummisuutarit sisäöltää monia herkullsia oivalluksia mutta sai yleisöltä tyrmäävän vastaanoton joka masensi säveltäjän. sallisen oopperoita ja kokkosen viimeisiä kiusauksia on viety menestyksellä kansainvälisille oopperanäyttämöille kuten pohjalaisiakin joka saavutti kielissä menestyksen. pacius kaarle kuninkaan metsästys on yhä suositrtu teos.
modernimmat oopperat ovast oma lukunsa heiniseltä ja bergmanilta etc.
 
Ei kukaan ole marginaalisäveltäjä muutoin kuin yleisön tietoisuudella ja antipopulariteetilla mitattuna. kurt atterberg ja hugo alfvenin on sanottu olleen puhtaammin kansallisromanttisen suunnan edustajia ja stenhammarin wagnertradiotioon liittyvä ja rangströmin edustaneen jossain määrin ekspressionistisia tyylipyrkimyksiä vaikka itse näkisin asetelman olevan lähes päinvastainen tai balettipantomiimi vuorenkuningas vihjasi siihen suuntaan vaikken sinfonioita stenhammarin harvoin kuultua loistokkaasaeen fuugaan päättyvää 2. lukuunottamatta tunnekaan keneltäkään. ture rangtrömin sinfonioissa sinfonisen logiikan, aiheiden välisen orgaanisen yhteyden ja temaattisen kehittelyprosessin sijasta keskeisenä on pidetty melodisilmaisullisia ansioita.
 
sulho ranta ainakin kehuu vuolaaseen tyyliinsä atterbergiä sinfonikkona jolla kontrapunktinen ajattelu ja koloristinen sointiväripaletti elävät keskenään sulassa sovussa ja 6. sinfonia voitti columbia levy-yhtiön järjestemänä sävellyskilpailunkin hengeltään schubertilaisena teoksena ja allan pettersonia on kutsuttu ruotsin mahleriksi eritytisasemallaan nykysäveltäpolven edustajien keskuudessa mutta yltää sinfonioiden lukumäärässäö pitkälle yli kymmenen.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
22.02.2011 18:45:40 (muokattu 01.03.2011 19:00:30)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kauan ennen myöhäisronantiikan aikaa saksalainen emigrantti fredrik pacius asettui suomeen säveltämään ja organisoimaan kultuuri-ja musiikkielämää ja jonka saksalainen juomalaulu on kansallishymninämme. myös mielck oi sukujuuriltaan saksalaista syntyperää ja faltin jota toivat joksikin ajoiksi kultuuriimme saksalaisia piirteitä. oli sangen uuvuttavaa kuulla nitä juhlapuheita ja hymistyksiä paciuksen melko vaatimattomille saavutuksilleen juhlavuonna. radiosta ja lehdestä.
 
mutta tällainen "invaasio" muissa skandinaavisissa monarkioissa jo 1500-luvulla jolloin ruotsin kuninkaan hovikapellin palvelukseen kutsuttiin ulkomaisia säveltäjiä ja klassimin aikana oli paljon voimallisempaa kun saksalais-ja osin italialaissäveltäjät miehittivät sankoin joukoin kaikki hovioopperan, kuniinkaallisen teatterin kungliga teaternin kapellimestari-ja säveltäjävirat, naumann ja vogler ja uttini kustaa lll hovissa ja tanskassa schulz, kuhlau ja weise edistivät panoksellaan kansallista säveltaidetta kansanmusikkiaineksia hyväksikäyttäen.
 
säveltäjät muutoin ovat kuten taiteilijat yleensä saabeet vaikutteita kollegoiltaan näiden syntyperästä ja kansallisuudesta riippumatta eikä melartinin sinfonioissa jonkin verran kuultavat itävaltaöais tai tsaikovski vaikutteet vähennä lainkaan hänen omaa persoonallista voimaansa. pikemmin sibeliuksen kansanmeklosväritteine ilmaisu jossa kehittyneemmän sävellystekniikan uusimmat saavutukset jäävät hyödyntämättä.
 
on hienoa että suomessakin osataan säveltää musiikkkia joka vaikuttaa väkevästi kuulijan tunteisiin, intohimoihin ja affekteihin, myös 1900-luvun tonaalisuuden ekspansion ja atonaalisuuden aikakaudella jota seikkaa en muuten vielä pari vuotta sitten lainkaan ymmärtänyt tai edes olisi millään voinut todeksi uskoa. mutta niin ne suosikit vain vaihtuvat ja kaikki vanhalla perustalla oleva koetaan yksinkertaiseksi ja vanhanaikaiseksi.En yhtään ihmettele että säveltäjätkin uudistavat musiikillista kielioppia aikojen saatossa kun etsivät uusia ilmaisutapoja tuntemuksilleen kun tonaalisen järjestelmä, duuri-mollitionaalisuus on aikansa elänyt. siltä kuulijastakin tuntuu joka on viettänyt vuosikymmeniä musiikin parissa, ei tosin kaikista mistä ohjelmistorakennekin monoliittisyydessään kertoo.
 
franz berwaldia, jonka tunnetuin ooppera on etrella di soria, pidetään suurimpana 1800-luvun ruotsalaisena säveltäjänä ja hänen kamarimusiikkiteoksissaan on luontaista melodian ja moduloinnin taitoa jota voitaisiin tästä syystä hyvinkin nimittää schubertmaiseksi. sinfoniat ovat esim.melartinin paljon hienostuneempaan sävellystyyliin verrattuna hiukan karkeahkoja ja pompöösejä tematiikkansa ja soiitinnuksensa kulmikkuudessa eikä hänen satsitekniikkansa vedä vertoja melartinin taidokkaisiin kontrapunktisiin sommitelmii yhdistelevälle polyfoniselle ja rytmiskompleksiselle tyyli-ideaalille nojaavalla sanonnalle värikkäämmnässä ja ilmeikkäämmässä modernimmassa soinnunkäytössään mahleriaanisessa muotosuunnittelussaan tai muodon yksiosaisuudessa jossa osat soitetaan yhteen ilman taukoa osien välisine temaattisine viitauksineen. hyvä melartin hyvä suomi.
 
atterbergille oli myös muoto ja linja tärkeimmällä sijalla impressionistisen epämääräisen tunnelmamaailun sijasta vaikutteinaan brahmsin muotosuunnittelu, wagnerin uhkea orkestrriosuus ja straussin säihkyvä soitinnus uusranskalaiseen polytonaaliseenbkoulukuntaanb saakka. Västkustland, jossa myrskyosa rakentuu valtaisan tenhoavasti, ja auringonnusua vaikuttavasta kuvaileva finaali, pastoraali, ja taskukokoa oleva piccola ovat tunnetuimpia sinfonioista.
 
hugo alfvenin 2. sinfoniaa pidetään ruotsin merkittävimpinä teknisesti taitavimman ja polyfonisten ja orkestraalisten keinovarojen hallinnassa merkittävimmälätä säveltäjltä. kruununmorsian lienee paras ruotsalainen musiikkidraama rangtrömiltä.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
14.12.2016 17:31:05 (muokattu 17.12.2016 19:42:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JET: Onko jokaisella skandimaalla omanalainen taidemusiikkinsa?
 
Kuka on näitten kylmien seutujen paras melodiantekijä, entä yleensä esim. sinfonikko tai kamarimusiikin säveltäjä??

 
yrjö kilpistä on syystä palvottu saksassa saksalaisen liedtradition kunniakkaana jatkajana 800 liedillään joka omasi myös melodian taidon.
 
Melartin saattaa olla merkittävin melodikko ja sinfonikko, jolla on myös hienoja jousikvartettoja mm.numerot 2 ja 4, sairasvuoteella sävelletty menestyksekäs viulusonaatti ja myöhäinen ja eleginen jousitrio.
 
Laitisen suitsutusta saanut sinfoninen pianokvartetto, quartetto sinfonico, erik furuhjelmin brahmstyylinen pianokvintetto, ernst lingon f-molli pianotrio ja Es-duuri jousikvartetto ja 2 pianosonaattia, sulho rannan konstruktiivista vapaata atonaalisuutta edustavat pianotrio, pianokvartetto, "lekakvartetto", ja viulusonaatti, toivo kuulan e-molli viulusonaatti ja A-duuri pianotrio, carlsson's bruckneriaanisbeethoveniaaninen e-molli pianotrio ja franckiaaninen laaja viulusonaatti, albin öfferlundin jousikvartetot, väinö pesolan kevätkvartetto, lauri ikosen viulusonaatit, jousikvartetot ja triot mm. ovat merkittäviksi mainittuja perusteoksia suomen kamarimusiikkikirjallisuudessa joita esitetään sangen harvoin kuulaa lukuunottamatta.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
megatherium
13.11.2019 12:06:53 (muokattu 14.11.2019 13:23:02)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Melartinilla on myös vakuttava sinfoninen runo traumgesicht jonka värityksellisyys ja muodon vapaus tekivät hänestä täysiverisen orkesterisäveltäjän. löytyy tuubiista. siikajokea eikä patriaa ole levytetty.
 
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «