Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Klezberg: No, mun tarkoitus ei mitenkään ollut "saivarrella mahdollisia skaaloja" vaan juurikin osoittaa että listasta säveliä ei mitenkään voi päätellä missä moodissa mennään, Kun se moodin luonne syntyy nimenomaan siitä miten sitä sävelsarjaa käytetään: mikä siinä muodostuu keskussäveleksi ja niin edelleen. Toki se moodi voi hahmottua sitäkin kautta minkä soinnun päällä sitä sävelsarjaa käytetään.
 
Kaikissa tietyn duuriasteikon moodeissa on samat sävelet.
Moodi ei hahmotu siitä minkä nimisiä säveliä siinä on vaan miten niitä käytetään.

Cucumber?: Krhm joo...Meinasin vaan lähinnä että tässä haaskataan aikaamme puutteellisten tietojen takia. Saivartelu on muuten jännä sana (kyllä olen valitettavasti katsonut pasilaa).
 
No, minä olen nähnyt tämän enemmän niinkuin vinkkinä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle, että moodeja ei kannata ollenkaan ajatella noin listana säveliä. Mua itseäni ei erityisemmin kiinnosta missä moodissa hänen soolonsa menee, mutta moodin käsite kyllä.

baron: ...Moodi ei hahmotu siitä minkä nimisiä säveliä siinä on vaan miten niitä käytetään.
 
Näinhän se. Saivartelua tai ei, mutta tottahan moodin tunnistaa - pitäisi tunnistaa - ilman viitteenä olevaa sointua tai pohjaääntä. Samalla tavalla kuin vähän "karkeammalla" tasolla tunnistaa pelkästä melodiasta duuri- tai mollitonaliteetin.
 
Erinomaista korvan ja moodien treenaamista on soittaa (ja laulaa) jotain simppeliä melodiaa eri moodeissa. Vaikkapa "Paljon Onnea Vaan" on ihan mielenkiintoinen labrattava.

Modaalisuus on kokonaisuus kuitenkin. Voinhan mä soittaa doorista moodia tässä itsekseni ja joo tottahan sen sellaiseksi tunnistaa mutta kun kuvioihin mukaan tulee bändi joka soittaakin jotain tiettyä sointu vamppia joka ei tue tätä doorista fiilistä niin asiat muuttuu. Vaikkakin siinä olisi ihan ne samat sävelet, tämä oli se pointti. Modaalisuus perustuu kuitenkin johonkin tiettyyn keskukseen, johonkin mihin muita taajuuksia/säveliä verrataan. Kyllä musiikki muotoutuu eri nuottien, taajuuksien, välisistä eroista ja niiden suhteista toisiinsa. Ainakin mun päässä.
 
Siis tonaalisesti ajateltunahan kaikki on suhteutettuna/rinnastettuna siihen 1-sointuun(toonikaan). Modaalisesti vapaudutaan tästä toonikasta toki (ainakin jossain määrin), mutta siltikin sointujen ja melodian on säilytettävä suhteensa toisiinsa. Skaalat on sidoksissa harmoniaan kuitenkin.
 
Edittii : Täsmennettäköön siis vielä ; en ole tosiaankaan mikään teoria guru joten mun juttuihin kannattaa suhtautua varauksella. Oon kyllä jonkunverran lukenut ja opiskellutkin (yllättävänkin hyvin arvosanoin jopa) mutta se todistanee sen että ulkoaopettelu ei tarkoita sitä että ymmärtäisi jotain. Jepjep tiedän vain sen etten tiedä mitään. Kunhan lässytän.

Cucumber?: Modaalisuus on kokonaisuus kuitenkin. Voinhan mä soittaa doorista moodia tässä itsekseni ja joo tottahan sen sellaiseksi tunnistaa mutta kun kuvioihin mukaan tulee bändi joka soittaakin jotain tiettyä sointu vamppia joka ei tue tätä doorista fiilistä niin asiat muuttuu. Vaikkakin siinä olisi ihan ne samat sävelet, tämä oli se pointti. Modaalisuus perustuu kuitenkin johonkin tiettyyn keskukseen, johonkin mihin muita taajuuksia/säveliä verrataan. Kyllä musiikki muotoutuu eri nuottien, taajuuksien, välisistä eroista ja niiden suhteista toisiinsa. Ainakin mun päässä.
 
Tottakai modaalinenkin musiikki perustuu äänelliseen keskukseen, se kirja mitä itse käytän puhuu moodienkin kohdalla toonikasta.
 
Mutta noin muuten, minulle tuo ajatus että otetaan modaalinen melodia ja heitetään sille taustaksi jokin sointukulku on vähän erikoinen (tosin mielenkiintoinen...). Enemmänkin olen tottunut ajattelemaan että otetaan sävelmä ja soinnutetaan se soinnuilla jotka sopivat siihen melodiaan (sovittajan näkökulma). Tai sitten otetaan sointukulku ja soitetaan siihen sopiva melodia (improvisoijan näkökulma). Tuossa jälkimmäisessä kuvittelisin, että jos soolosta tulee modaalinen, se johtuu siitä että on valittu sointuun/sointukulkuun sopiva moodi (tietoisesti tai tiedostamatta) ja sävelmä olisi kyllä silloin modaalinen ilman sitä sointuakin. Mutta asiantuntija en ole minäkään.

Joo on kiva heitellä asioita päälaelleen ja miettiä eri asioita eri kulmista. Näinhän eksistentialisminkin käsite syntyi ahah...Mutta katsoipa mistä suunnasta hyvänsä , jos on olemassa joku totuus tai oikean määritelmä, pitää asian kestää kaikista suunnista tarkastelu. Tosin en usko että musiikin teorian tarkoitus on absoluuttisen totuuden löytäminen. Eiköhän se ole pikemminkin se, että kaikki muusikot puhuisivat samaa kieltä ja tajuaisi mitä haetaan nopeammin. Teoria on kyllä itsessään mielenkiintoista, sääli vaan että olen aina panostanut muihin osa-alueisiin ja se on jäänyt paitsioon. Ehkä joskus vielä tajuan mitä puhun ...

Cucumber?: Joo on kiva heitellä asioita päälaelleen ja miettiä eri asioita eri kulmista. Näinhän eksistentialisminkin käsite syntyi ahah...Mutta katsoipa mistä suunnasta hyvänsä , jos on olemassa joku totuus tai oikean määritelmä, pitää asian kestää kaikista suunnista tarkastelu. Tosin en usko että musiikin teorian tarkoitus on absoluuttisen totuuden löytäminen. Eiköhän se ole pikemminkin se, että kaikki muusikot puhuisivat samaa kieltä ja tajuaisi mitä haetaan nopeammin. Teoria on kyllä itsessään mielenkiintoista, sääli vaan että olen aina panostanut muihin osa-alueisiin ja se on jäänyt paitsioon. Ehkä joskus vielä tajuan mitä puhun ...
 
Päälaelleenheitto oli varmaan se että heitetään modaalinen sävelmä jonkun sointukulun päälle. Joo, sitä kautta voi löytää jotain mielenkiintoista ja päästä irti urautuneista malleista, muttei välttämättä opi tajuamaan moodeja. Ketjun aloittajalta kun oli ilmeisesti moodit ihan hukassa.
 
Se yhteinen kieli, jota olin tässä ajamassa, on se että moodit eivät ole lista säveliä, vaan moodi niistä syntyy vasta kun niitä käytetään moodille tyypillisellä tavalla, jolloin yksi sävelistä muodostuu eräänlaiseksi perussäveleksi ja muut tietyn moodin tunnusmerkit täyttyvät (esim. fryygiselle ne ovat alennettu toinen aste ja pieni terssi III asteeseen).

Zeeboo: Erinomaista korvan ja moodien treenaamista on soittaa (ja laulaa) jotain simppeliä melodiaa eri moodeissa. Vaikkapa "Paljon Onnea Vaan" on ihan mielenkiintoinen labrattava.
 
Myrskyluodon Maijan se 5/4-alkava teema sopii kanssa tohon tarkoitukseen paremmin kuin hyvin. Osaks just sen takia, koska se rytmi tuo jatkuvasti mieleen sen alkuperäisen (doorisen) tunnelman, johon esim. duuriversiota tulisi pakostakin verrattua. Tämä auttaa osaltaan myös moodien eron kuulemisessa. Lisäksi melodia mm. alkaa perusääneltä, 1. asteen nelisointu esiintyy siinä murrettuna, melodia sisältää kaikki asteikon 7 ääntä...

Janus: Myrskyluodon Maijan se 5/4-alkava teema sopii kanssa tohon tarkoitukseen paremmin kuin hyvin...
 
Hyvä vinkki. THX!

Klezberg: Ketjun aloittajalta kun oli ilmeisesti moodit ihan hukassa.
 
Tässä asiassa olet erittäin oikeassa.
 
Tarkastelin noita soolojani, säveliä ja sointuja tarkemmin, en käy niitä nyt tarkemmin selventämään. Moodin käsite on mulle kyllä perusointuajattelun pohjalta kyllä jotenkin hallussa, mutta ei tosiaankaan noiden luettelemieni sävelten perusteella voi sanoa että soitan nyt tätä ja tätä moodia.
 
Mullehan on ihan sama mihin teoreettiseeen näkökulmaan nuo soittamani luritukset pohjautuu, tämän viestiketjun tarkoitus olikin nimen omaan avata mulle teoreettista tietämystä. No, jos en mitään muuta ole oppinut, niin ainakin opin tästä sen, että moodit ovat ihan hukassa.

Klezberg: Päälaelleenheitto oli varmaan se että heitetään modaalinen sävelmä jonkun sointukulun päälle. Joo, sitä kautta voi löytää jotain mielenkiintoista ja päästä irti urautuneista malleista, muttei välttämättä opi tajuamaan moodeja. Ketjun aloittajalta kun oli ilmeisesti moodit ihan hukassa.
 
Se yhteinen kieli, jota olin tässä ajamassa, on se että moodit eivät ole lista säveliä, vaan moodi niistä syntyy vasta kun niitä käytetään moodille tyypillisellä tavalla, jolloin yksi sävelistä muodostuu eräänlaiseksi perussäveleksi ja muut tietyn moodin tunnusmerkit täyttyvät (esim. fryygiselle ne ovat alennettu toinen aste ja pieni terssi III asteeseen).
 
Jep näin juurikin näen asian, yksi sävelistä muodostuu jonkinlaiseksi perussäveleksi . Mitäpä muuta tähän sanoisi, hm olen taas sekoillut omiani mitä ilmeisemmin...Ja jälleen kerran siinä ei ole mitään uutta. Joskus opin myös olemaan ihan hiljaakin.
 
Ja ketjun aloittajalle: Mitäs säveliä niistä soinnuistasi löytyy mitä tohon veivaat?