| Aihe: Gibson lp custom -79.Arvo? | |
|---|
|
Nih,tilanne tämä.Eräs kaveri olis luopumassa kyseisestä.Kyseessä iäkäs entinen tanssimuusikko ja sairauden takia ei voi enää soittaa.eläkkeellä ja varsin alkoholisoitunut.Ei itse osaa sanoa hintaa.Lähtis varmaan pilkkahinnalla sopivalla hetkellä(rapula+rahapula),mut joku moraali sentään.Paljonko kehtaa tarjota,ettei tunne itseään hyväksikäyttäjäksi? Soitin on lähes virheetön |  novo
06.02.2011 10:51:34 | |
|
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=15&t=149645&o=2240 Elikkäs.
voip se olla sekkii, voip se olla olemattakii... | |
jwalk: Nih,tilanne tämä.Eräs kaveri olis luopumassa kyseisestä.Kyseessä iäkäs entinen tanssimuusikko ja sairauden takia ei voi enää soittaa.eläkkeellä ja varsin alkoholisoitunut.Ei itse osaa sanoa hintaa.Lähtis varmaan pilkkahinnalla sopivalla hetkellä(rapula+rahapula),mut joku moraali sentään.Paljonko kehtaa tarjota,ettei tunne itseään hyväksikäyttäjäksi? Soitin on lähes virheetön
Soita kitarapajalle ja kysy sieltä mikä on käypä hinta ja tee siitä omat johtopäätökset. Jos on orkkis ja laukun kanssa niin kyllä se hinta kai kakkosella voisi alkaa ehkä. Jos kysyt pajalta niin pistä tähän ketjuun mitä sanoivat.
Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinen on kuningas | |
70-luvun Les Paulit eivät vielä ole mitään keräilyharvinaisuuksia, jos koskaan semmoisiksi muodostuvatkaan. Lisäksi tuon aikakauden Gibsonit ovat yleensä olleet melko painavia (osa jopa 5 kiloa), muutamaan tutustumisen perusteella. En maksaisi varmaan yli 1500 euroa tuollaisesta itse, ja silläkin hinnalla saattaa saada soitettavuudeltaan (esim. juuri paino) miellyttävämpiä Les Pauleja. Uudet tai muutaman vuoden vanhat Les Paul Standardit ovat liikkuneet viime aikoina jopa alle 1500 euron hintaluokassa ja ne saattavat soittimina olla huomattavastikin parempia - jos miettii siis pelkästään soitettavuutta.
Tietty jos moraali kestää ja saat pilkkahintaan: osta pois, kyllä siitä aina omansa helposti saa pois. Jos vehje tulee oikeasti soittokäyttöön, kannattaa kuitenkin tehdä vertailua, mitä muuta samalla summalla saisi. Kakkosella alkavaa summaa mää en tuosta silti maksaisi. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |  Numb
06.02.2011 11:15:46 (muokattu 06.02.2011 11:15:54) | |
|
Jucciz: Kakkosella alkavaa summaa mää en tuosta silti maksaisi.
Silti tommoinen voi hyvin mennä kakkosella alkavalla summalla, jos oikea ostaja kohdalle osuu.
Noilla -70 -luvun soittimilla saattaa olla hyvinkin suuria yksilöeroja. Yksi sunbursti Customi -70 -luvulta, jota taannoin testailin oli mahtava soitin. Akustisesti ei tahtonut soida yhtään, mutta kun sen lykkäsi vahvistimeen, se heräsi. Sitten taas pari muuta saman aikakauden Gibbonia on ollut vähän sellaisia... meh.
Mrwggrgrgglrlrlrlrgrglrllgrl - Kampela77 | |
Näyttäisi vintage and rare guitarsilla olla saman aikakauden customi myynnissä.
http://www.vintageandrareguitars.co … on/Electric-Solid-Guitars/item/7343 | |
Orkkis on ja laukun kanssa,tsekkasin gibsonilta sarjanumeron perusteella.Ihan soittokäyttöön tulisi,ei sijoitus.Tosin meikä ollu aina ollut Fendermiehiä....Mut tilaisuus houkutteleva. | |
Numb: Silti tommoinen voi hyvin mennä kakkosella alkavalla summalla, jos oikea ostaja kohdalle osuu.
Noilla -70 -luvun soittimilla saattaa olla hyvinkin suuria yksilöeroja. Yksi sunbursti Customi -70 -luvulta, jota taannoin testailin oli mahtava soitin. Akustisesti ei tahtonut soida yhtään, mutta kun sen lykkäsi vahvistimeen, se heräsi. Sitten taas pari muuta saman aikakauden Gibbonia on ollut vähän sellaisia... meh.
Joo, se noissa just on: yksilöiden väliset heitot tuntuvat olleen tuohon aikaan valtavia - niin Gibsonilla kuin Fenderilläkin. Siksi tuon aikakauden keppiä ei missään nimessä uskalla ostaa sokkona, kun voi saada melkein mitä tahansa: joko ihan kuraa tai loistavan soittimen. Laatu tuntui tasottuvan 80-luvulle tultaessa. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! | |
Jucciz: 70-luvun Les Paulit eivät vielä ole mitään keräilyharvinaisuuksia, jos koskaan semmoisiksi muodostuvatkaan. Lisäksi tuon aikakauden Gibsonit ovat yleensä olleet melko painavia (osa jopa 5 kiloa), muutamaan tutustumisen perusteella. En maksaisi varmaan yli 1500 euroa tuollaisesta itse, ja silläkin hinnalla saattaa saada soitettavuudeltaan (esim. juuri paino) miellyttävämpiä Les Pauleja. Uudet tai muutaman vuoden vanhat Les Paul Standardit ovat liikkuneet viime aikoina jopa alle 1500 euron hintaluokassa ja ne saattavat soittimina olla huomattavastikin parempia - jos miettii siis pelkästään soitettavuutta.
Vanhuudesta saa kyllä jo maksaa lisähintaa tuon ikäsisissä soittimissa. Parivuotiaita saa halvemmalla eli vaikka sinä et maksaisi puoltatoista enempää niin monet maksaisivat.
Jos nyt vaikka Kitarapajan tai Kitarakuun hintoja seurailee niin kyllä ne reilusti yli kahdella tonnilla liikahtaa. Niissä on tietysti 20 prossaa kaupan katetta. Toisaalta monelle myyjälle pienempikin summa heti on parempi kuin suurempi summa myöhemmin.
"Käytös siivo ja hillitty sopii lehmälle"
- Laura Latvala | |
tommonen 70luvun alaspainaminen kitaroissa on mun mielestä yleistämistä ja usein paskapuhetta.. jos katsotaan kitaroita yksilöinä niin tuoltakin löytyy todella hyviä kitaroita. Se on tietenki henk.koht. haluuko uudenkarhean gibsonin mitkä nykyään melkein lähtee siitä 2,5tonnista vai ostatko samalla rahalla vintage kepin jossa on ainaki omalle sielulle paljon enemmän kitaran tuntua. reissua nähny ja maailmaa koluttu ja sitä rataa. Mitä tohon arvojen nousuun tulee niin sijoituksenakaa en usko et on ihan hukkaan heittoa kun kyllähän noita 70luvun keppejä myytiin pari vuotta sitten helposti siihen 1000-1500euroon kun tänäpäivänä saa metsästää kauan jos haluaa orkkiskitaran mikä ois vieläpä hyvä yksilö alle 2 ja puolen tonnin. mielipide kysymyksiä, testaile kitaraa ja tunnustele onko se sun vai ei. kauneus on katsojan sormissa ja korvissa | |
Ai ai olispas se silverburst väriltään.Sitten olis varmasti 2,5k€ ylöspäin.
En mä alle 2k€ myisi.Tietysti pitäis nähdä kunto ja onko originaali. | |
niilopi: tommonen 70luvun alaspainaminen kitaroissa on mun mielestä yleistämistä ja usein paskapuhetta.. jos katsotaan kitaroita yksilöinä niin tuoltakin löytyy todella hyviä kitaroita. Se on tietenki henk.koht. haluuko uudenkarhean gibsonin mitkä nykyään melkein lähtee siitä 2,5tonnista vai ostatko samalla rahalla vintage kepin jossa on ainaki omalle sielulle paljon enemmän kitaran tuntua. reissua nähny ja maailmaa koluttu ja sitä rataa. Mitä tohon arvojen nousuun tulee niin sijoituksenakaa en usko et on ihan hukkaan heittoa kun kyllähän noita 70luvun keppejä myytiin pari vuotta sitten helposti siihen 1000-1500euroon kun tänäpäivänä saa metsästää kauan jos haluaa orkkiskitaran mikä ois vieläpä hyvä yksilö alle 2 ja puolen tonnin. mielipide kysymyksiä, testaile kitaraa ja tunnustele onko se sun vai ei. kauneus on katsojan sormissa ja korvissa
Se joku ruotsalainen vintage gibson guru sanoi haastattelussa kun kysyttiin, että mikä on seuraava Les Paul vuosikerta jonka arvo tulee suhteellisesti eniten nousemaan että nimenomaan 70 luvun mallit.
Breaking The law, Breaking The law. Breaking The law, Breaking The law. |  Jucciz
07.02.2011 11:30:08 (muokattu 07.02.2011 11:31:58) | |
|
joku muu sikko: Se joku ruotsalainen vintage gibson guru sanoi haastattelussa kun kysyttiin, että mikä on seuraava Les Paul vuosikerta jonka arvo tulee suhteellisesti eniten nousemaan että nimenomaan 70 luvun mallit.
No kai se on ihan loogista, jos ennen sitä nousi 60-luvun kitaroiden hinnat. Eiköhän ne mee aika lailla systemaattisesti, vaikka aina hommaan ei liitykään se, kuinka hyvistä soittimista oikeasti on kyse - yleensä riittävän iäkäs ja oikean merkkinen soitin on kallis, vaikka se painaisi sietämättömän paljon ja soisikin huonosti.
Olen antanut itseni ymmärtää, että juuri 70-luvun tuotteen ollessa kyseessä tärkeintä on ottaa selvää juuri kyseisestä yksilöstä mahdollisimman tarkasti kaikki mahdollinen tieto, koska tuolle aikakaudelle osui muutamia tapahtumia, jotka vaikuttivat heikentävästi parin ison sähkökitaroita valmistavan firman laaduntarkkailuun ja sen myötä hihnalta tulevien soittimien tasalaatuisuuteen: tuli mainioita soittimia, mutta myös ihan kuraa. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |  fox
07.02.2011 12:03:15 | |
|
Jucciz:
Olen antanut itseni ymmärtää, että juuri 70-luvun tuotteen ollessa kyseessä tärkeintä on ottaa selvää juuri kyseisestä yksilöstä mahdollisimman tarkasti kaikki mahdollinen tieto, koska tuolle aikakaudelle osui muutamia tapahtumia, jotka vaikuttivat heikentävästi parin ison sähkökitaroita valmistavan firman laaduntarkkailuun ja sen myötä hihnalta tulevien soittimien tasalaatuisuuteen: tuli mainioita soittimia, mutta myös ihan kuraa.
No niin,no.. Intternetin "syövereissä" on täysin oikea tieto, aina. Olen juuri tästä nimenomaisesta aiheesta täällä foorumillakin kirjoittanut xx kertaa.. Ehkä juuri tuota "kokemuspohjaa" lähinnä hyödyntäen, että juurikin noista 74 - 84 välin soittimista mulla on pikkuisen omakohtastakin kosketuspintaa. Myös Gibson-vapriikin kokoon kyhäelemistä.
Tietenkin voidaan aina tehdä karkeitakin yleistyksiä, nimittäin ainahan on yksittäisiä soittimia, niin silloin kuin tänäkin päivänä, jotka syystä tai toisesta ovat menneet "heikkoon kuntoon", lähinnä tarkoitan puun elämistä tms. Kuitenkin väitän, että mikään itseeään kunnioittava kitaranvalmistaja ei tuota "ihan kuraa" ehdointahdoin myyntiin laita. Tukkureilla on tuo tehdaspalautussysteemi, jossa tehtaalle sananmukaisesti nämä "onnettomat ja osin kelvottomat" soittimet palautetaan - eihän se ole kenenkään etu, että moisia tulisi myyntiin sinne "loppukäyttäjälle" asti. Eri valmistajien tehdaspalautusprosentti oli esim. 1978 Gibsonilla melkoisen pieni, jos vertailulukuihin mennään.
Kovin mieluusti näkisin esim. jonkin soittimen, vaikka Gibsonilta, joka sun mielestä on arvosteluasteikolla "ihan kuraa".. =)
Edelleen olen siinä uskossa, toki voin olla kovinkin väärässä, että ehkä tuo "musta aika" juurikin Gibsonilla osuu tuohon 1968-69 välille, tehtaalla oli silloin kaikenmoista vaikeutta, ja eivät oikein pysyneet tilausmäärien "turpoamisen" takia tuotannossa saati laadunvalvonnassa oikein "tahdissa", mutta tuolloinkaan eivät nuo ongelmat oikeastaan noihin mallisarjojen yläpään soittimiin asti yltäneet, jotain "ammattiylpeyttä".. 8)
Kivi Larmolan kanssa joskus ollaan pitkäänkin juteltu eräästä seikasta, joka saattaa olla osasyynä tuohon "nettituomioon" että joku soitin on "kelvoton"..
Se on sellanen "peer pressure" -ilmiö, eli kun joku hra X on netissä sitä mieltä, että xx-kitarat on huonoja, ja "parempia on saatavilla Valmistajalta Y" saattaa olla, että hän saa useitakin "kannatuspuheenvuoroja" jolloin asiasta yllättäen tuleekin aivan tosi.
Kuitenkin, odottelen kovin niit 70-luvun Gibsoneita, jotka on "ihan kuraa" nähdäkseni, en malttamattomasti, mutta mielenkiinnosta.
Aloittajalle sanoisin, että oikea hinta on sellainen, johon sekä ostaja että myyjä ovat tyytyväisiä. "Oikeasta" hinnasta kyseisessä tilanteessa en osaa sanoa. Hyvä suuntaviitta minun mielestä on sellainen, että sanooko myyjä ostajalle huomennakin "Morjens" ja pystyykö ostaja myyjää silmiin katsomaan... ;) |  BigPapa
07.02.2011 12:10:43 (muokattu 07.02.2011 12:12:16) | |
|
Gibson SG Custom -73
Gibson Les Paul Custom -73
Mulla on ollu mm. tollaset ja ei munsta kyllä kuraa ollu, mut tsägällä varmaan sit.
Ja hassu tarina tolla SG Customilla, mistä huomataan, että piirit on aika pienet. Se oli silloin kun ostin, ollut joku vuosi aiemmin jäsen Manetilla. Sekin on hauska tarina miten se kävi ilmi, mut ei siitä sen enempää.
For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
Oon soittanut kolmea 70s Gibson Les Paul Customia: kaikki ovat olleet pirun painavia (varmaan 4,5kg-5,0kg) mutta silti ihan hiton hyviä. Musta se paino ei kyllä suoraan korreloi sen kanssa, että onko Les Paul hyvä. Mulla on esim. ollut kolme Gibson Les Paul Standardia, joista painavin on ollut eniten meikäläisen mieleen (nykyinen vuodelta '98. Kaks muuta olivat vuosilta '04 ja '07).
Ja kannattaa muistaa, että ei kaikki eti samanlaista kitaran soundia - jotkut tykkää tummasta ja toiset kirkkaasta soundista. Itse esimerkiksi tykkään tummasta ja tymäkästä Stratosta ja kirkkaasta ja twängäävästä Les Paulista (mitkä ei välttämättä oo niitä ominaisuuksia, mistä kyseiset kitarat tunnetaan).
Eikai alotusviestiin voi sanoa muuta kun että jos tykkäät siitä, yritä ostaa se pois molempia miellyttävällä hinnalla (se voi olla mitä vaan vaikka tonnin ja kolmen väliltä).
Everyone is a per-son | jipeeällä
07.02.2011 13:21:12 (muokattu 07.02.2011 13:28:40) | |
|
Minkä värinen se on? Ellei se ole joku todella hieno AAA sunburst tms. niin arvioisin kattohinnaksi 2000-2300 euroa? Jos tämän maksaa, niin tuskinpa arvo siitä laskee? Ja mahdollista on, että voi nousta siitä tulevaisuudessa?
Jos kitara soi hyvin ja on siistissä kunnossa muuten, niin tarjoa siitä vaikka 1500 alkajaisiksi? Mielestäni kohtuullinen aloitushinta. Puolin ja toisin. | |
Omistan juuri kyseisen kitaran (cherry burst) samalta vuodelta ja kävin tammikuussa Kitarapajalla kysymässä sille hinta-arviota. Heidän arvionsa oli 2500 euroa. Oma yksilöni on alkuperäiskunnossa, tosin ilman alkuperäistä laukkua, ja jos sellainen löytyy saattaa arvo olla vielä vähän korkeampi. Mnetin torilla myytin vm 1978 LP custom 2300 eurolla muutama viikko sitten. Ehkä nämä antavat jotain osviittaa kitaran arvosta. | |
Arbitrator: Mnetin torilla myytin vm 1978 LP custom 2300 eurolla muutama viikko sitten. Ehkä nämä antavat jotain osviittaa kitaran arvosta.
Myytiin vai oliko kyseessä hintapyyntö? |  Lego
08.02.2011 14:43:19 | |
|
Mun räkäbursti 79 tais mennä pitkällisen torilla roikkumisen jälkeen 1700 eurolla jos oikein muistan.. Saman maksoin aikanaan itekin. Me gusta. SWOLLEN EYE VIEW
Oma bändi. Jossain Death metallin harmaalla alueella liikutaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
