Rummut: soittaminen ›

VeKrio: Löysin tämmösen. Enempää en Ferronea laita, lupaan. Mutta voi hyvänen aika sentään miten toi backbeatti on tuhti. Siis musta toi jätkä saa aina saman saundin virpasta.
 
That great Pearl sound.
 
Nuo Burning for Buddyt on bigbandjazz-näkökulmasta melko horroria. Tuo biisi toimii kyllä kympillä, vaikkakin trumpettiosasto falskaa. Buddyltä olisi tullut isällistä palautetta...
 
Feromone < 3

Etenkin sen Aronoffin Straight No Chaser on kohtuullisen tylyä kuultavaa...

Epämuusikko: That great Pearl sound.
 
Nuo Burning for Buddyt on bigbandjazz-näkökulmasta melko horroria. Tuo biisi toimii kyllä kympillä, vaikkakin trumpettiosasto falskaa. Buddyltä olisi tullut isällistä palautetta...
 
Feromone < 3
 
Burning for Buddyn jälkeen aloin vasta kuuntelemaan Buddya itseään. Kovinkin arvostettu rumpalikaarti konttaa biisin toisensa jälkeen Buddyn version rinnalla.

hollmi-5: Burning for Buddyn jälkeen aloin vasta kuuntelemaan Buddya itseään. Kovinkin arvostettu rumpalikaarti konttaa biisin toisensa jälkeen Buddyn version rinnalla.
 
Ketäs kaikkia siinä soittikaan? Tuntuu että monet ei oikein ollu mitään big band/jazz -tyyppejä ylipäänsä...

VeKrio: Löysin tämmösen. Enempää en Ferronea laita, lupaan. Mutta voi hyvänen aika sentään miten toi backbeatti on tuhti. Siis musta toi jätkä saa aina saman saundin virpasta. Ei lyö lähellekään keskelle kalvoa ja komppi on ihan järkyttävän upeaa. Tää kuulostaa tyhmältä, mutta mulla salpautui henki kun mä kuuntelin tota soitantaa. (Tai sit mulla on keuhkoissa limaa, mikä sekin pitää paikkana.)
 
Koko biisi on ihan yhtä yksinkertaisuuden fiestaa!
 
Burning fo Buddy: Pick Up The Pieces
http://www.drummerworld.com/Videos/steveferronepickupthepieces.html
 
Ääh. Tässä esimerkkiä siitä miten rullaa.
http://www.youtube.com/watch?v=v7IW4iwPWkY

VeKrio: Burning for Buddy: Pick Up The Pieces
http://www.drummerworld.com/Videos/steveferronepickupthepieces.html
 
Ferrone on täysin kädetön tuossa kappaleessa. Soitto ei ole ollenkaan samassa pocketissa muun bändin kanssa. Ferrone on varsinainen kivireki, joka pitää omahyväisesti takakenoisesta ja tolkuttoman raskaasta biitistään huolta. Todella yksipuolinen soittaja, joka ei osaa soittaa yhtään ensemble-linjoja ulos. Rumpuraita saa koko bändin kuulostamaan huonolle, vaikka kyseessä on yksi kaikkien aikoijen liukkaimmista ryhmistä. Rock tappoi jazzin!

Voiko olla rumpusoolo olla enää huonompi...
 
http://www.youtube.com/watch?v=9sS96okPYHU

moderndrummer88: Ketäs kaikkia siinä soittikaan? Tuntuu että monet ei oikein ollu mitään big band/jazz -tyyppejä ylipäänsä...
 
1. "Dancing Men" 6:37
 
Drums performed by Simon Phillips
 
2. "Mercy, Mercy, Mercy" 5:09
 
Drums performed by Dave Weckl
 
3. "Love for Sale" 4:30
 
Drums performed by Steve Gadd
 
4. "Beulah Witch" 4:28
 
Drums performed by Matt Sorum
 
5. "Nutville" 5:09
 
Drums performed by Steve Smith
 
6. "Cotton Tail" 4:36
 
Drums performed by Neil Peart
 
7. "No Jive" 5:46
 
Drums performed by Manu Katche and Mino Cinelu
 
8. "Milestones" 5:03 (composed by Miles Davis, arr. Herbie Phillips)
 
Drums performed by Billy Cobham
 
9. "The Drum Also Waltzes, Pt. 1" 1:04
 
Drums performed by Max Roach
 
10. "Machine" 3:46
 
Drums performed by Rod Morgenstein
 
11. "Straight, No Chaser" 3:39
 
Drums performed by Kenny Aronoff
 
12. "Slow Funk" 5:33
 
Drums performed by Omar Hakim
 
13. "Shawnee" 3:06
 
Drums performed by Ed Shaughnessy
 
14. "Drumorello" 3:11
 
Drums performed by Joe Morello
 
15. "The Drum Also Waltzes, Pt. 2" :44
 
Drums performed by Max Roach
 
16. "Lingo" 4:31
 
Drums performed by Bill Bruford
 
17. "Ya Gotta Try" 3:18
 
Drums performed by Marvin Smitty Smith
 
18. "Pick Up the Pieces" 5:38
 
Drums performed by Steve Ferrone

jazzmies: Ferrone on täysin kädetön tuossa kappaleessa. Soitto ei ole ollenkaan samassa pocketissa muun bändin kanssa. Ferrone on varsinainen kivireki, joka pitää omahyväisesti takakenoisesta ja tolkuttoman raskaasta biitistään huolta. Todella yksipuolinen soittaja, joka ei osaa soittaa yhtään ensemble-linjoja ulos. Rumpuraita saa koko bändin kuulostamaan huonolle, vaikka kyseessä on yksi kaikkien aikoijen liukkaimmista ryhmistä. Rock tappoi jazzin!
 
0_0 No tän siitä sa kuu rokkia on koko pienen ikänsä kuunnellut. Se on toi biitti mitä mä rakastan, ja just toi raskaus. Täytyy myöntää, että toisentyppistä soittoa en ole siltä kuullut. Mutta enhämmä sitä monipuoliseksi väittänytkään?!
 
Kuuntelenpa toisilla korvilla toisemman kerran.
 
Voitko avata ton ensemblelinjan? Siis tarkoittaako toi suomksi sitä, että kun muu bändi soittaa esimerkiksi takakenoon säkeistössä mutta basisti puskee etukenossa, koko paska on metsässä? Että Ferrone ei siis kuuntele bändiäkö? Eiks Ferrone kuiteski kuulu siihen terävimpään sessiomiesten A+-ryhmään? Miten siihen pääsee, jos on noin yksipuolinen?
 
Miten muuten määritellään monipuolisuus ja persoonallisuus. Siis onkstää sitä mitä Colaiuta tekee? Kaikki kuulostaa Colaiutalta ja silti yleensä tyylinmukaiselta?
 
En väittele, vaan haluan tajuta.
 
Edit. Kuuntelin ja 1:18-1:27 kohta on sellainen missä mä kuulen ton kivireen samoin kuin siinä 2:00 kohdalla samassa osassa. En juur muualla.
 
Mutta jos mut pantais soittamaan tota niin mä soittaisin siihen luontaisesti enemmän. Monimutkaisempaa komppia varsinkin bassarin osalta. Mut mä ihailen sitä että joku vetää simppelisti, koska mä oon ite siinä vasta paranemaan päin.
 
Löysin Morgensteinin vedon. En tykkää pätkääkään jostain syystä. Ehkä mä en vaa tajuu. http://www.drummerworld.com/Videos/rodmorgensteinmachine.html

VeKrio: 0_0 No tän siitä sa kuu rokkia on koko pienen ikänsä kuunnellut. Se on toi biitti mitä mä rakastan, ja just toi raskaus. Täytyy myöntää, että toisentyppistä soittoa en ole siltä kuullut. Mutta enhämmä sitä monipuoliseksi väittänytkään?!
 
Kuuntelenpa toisilla korvilla toisemman kerran.
 
Voitko avata ton ensemblelinjan? Siis tarkoittaako toi suomksi sitä, että kun muu bändi soittaa esimerkiksi takakenoon säkeistössä mutta basisti puskee etukenossa, koko paska on metsässä? Että Ferrone ei siis kuuntele bändiäkö? Eiks Ferrone kuiteski kuulu siihen terävimpään sessiomiesten A+-ryhmään? Miten siihen pääsee, jos on noin yksipuolinen?
 
Miten muuten määritellään monipuolisuus ja persoonallisuus. Siis onkstää sitä mitä Colaiuta tekee? Kaikki kuulostaa Colaiutalta ja silti yleensä tyylinmukaiselta?
 
En väittele, vaan haluan tajuta.
 
Edit. Kuuntelin ja 1:18-1:27 kohta on sellainen missä mä kuulen ton kivireen samoin kuin siinä 2:00 kohdalla samassa osassa. En juur muualla.
 
Mutta jos mut pantais soittamaan tota niin mä soittaisin siihen luontaisesti enemmän. Monimutkaisempaa komppia varsinkin bassarin osalta. Mut mä ihailen sitä että joku vetää simppelisti, koska mä oon ite siinä vasta paranemaan päin.
 
Löysin Morgensteinin vedon. En tykkää pätkääkään jostain syystä. Ehkä mä en vaa tajuu. http://www.drummerworld.com/Videos/rodmorgensteinmachine.html
 
Voit pitää mielipiteesi rauhassa. Hianosti toimii Ferronen komppi tuossa. Luulisinpa, että kaverilla on vuosien Average White Band -pestin jälkeen aika suhteellisen vankka näkemys, miten tuota biisiä pitää soittaa niinkun oikeasti.
Steven liukasta komppia kannattaa ihailla ainakin Chaka Khanin debyytiltä, toimii nimittäin aika timanttisesti.

VeKrio: Voitko avata ton ensemblelinjan? Siis tarkoittaako toi suomksi sitä, että kun muu bändi soittaa esimerkiksi takakenoon säkeistössä mutta basisti puskee etukenossa, koko paska on metsässä? Että Ferrone ei siis kuuntele bändiäkö? Eiks Ferrone kuiteski kuulu siihen terävimpään sessiomiesten A+-ryhmään? Miten siihen pääsee, jos on noin yksipuolinen?
 
Miten muuten määritellään monipuolisuus ja persoonallisuus. Siis onkstää sitä mitä Colaiuta tekee? Kaikki kuulostaa Colaiutalta ja silti yleensä tyylinmukaiselta?
 
Ensemblelinjat ovat noita eri sektioiden soittamia melodioita, kuten saksofonien tai trumpettien. Niissä on tavallisesti melkoisen läpitunkevia rytmejä, joita rumpalit yleensä noteeraa jollakin tasolla. Ferrone ei pysty reagoimaan niihin mitenkään kompin jyystämisen ohessa, tai sitten hän on tietoisesti valinnut sen tien, ettei hän reagoi mihinkään, mikä taas kuulostaa siltä, ettei hän kuule linjoja. Yleensä tietoisimmat ratkaisut rumputuolilla kuulostavat musiikin kanssa huonoimmilta. Parasta on pelkästään vetää intuitiolla siihen mitä kuulee. Ajattelu toimii paremmin treenivaiheessa.
 
Tuo monipuolisuus on tosi suhteellinen käsite. Ferrone on tehnyt paljon muttei kovin monenlaista, mikä näkyy esim. hänen allmusic.com crediteistä. Ja sen mitä hän tekee parhaiten, niin hän tekee sen hyvin. Siis hänen soittonsa uppoaa mainstream poprockiin kuin kuuma veitsi voihin, vaikkakin sellainen lopullinen, läpeensä persoonallinen statement ei hänen tekemisistään kuulu läpi Gaddin, Porcaron, Phillipsin tai Purdien tavoin. Eli Ferrone toimii parhaiten musiikissa, missä tarvitaan vakaata ammattimiestä paaluttamaan runko kohdilleen. Hänen kaltaisensa rumpali on omiaan tuomaan kappaletta esiin, mutta se ei vain riitä minulle. Itse odotan aina persoonallisuutta myös esittäjältä ja sävelmä on sitten se toinen ulottuvuus.

Soitto ei ole ollenkaan samassa pocketissa muun bändin kanssa.
 
Herra Jazz. Luvallanne sanon että puhutte palturia. Lähestymistapa tuossa toteutuksessa on toki hieman yksioikoinen. Mutta mielestäni se mikä merkkailussa menetetään, voitetaan jatkumossa, joka on usealle musiikin tiettyihin äärimmäistieteellisteorioihin perehtymättömälle paljon tärkeämpi aspekti. Minun kokemuksellani ja maailmankuvallani tuo toimii, ja siinä jokin ensamble(hyi, kuulostaa ihan ranskasta pöllityltä)teoria ei paljon paina. Saammeko, PLIIS, saammeko pitää tästä?

Kailis: Saammeko, PLIIS, saammeko pitää tästä?
 
Vaikka hölmöähän se on, niin saahan toki. Hassua tykätä rumpalin jatkumosta, mikä ei liity bändin jatkumoon millään muulla tavalla kuin sillä, että se ei toimi hetkeäkään kimpassa.

hollmi-5: 1. "Dancing Men" 6:37....
 
Eli ei todellakaan mitään jazzsoittajia juurikaan, kovia voivat olla sarallaan, mutta jazzsoittoon harva noista taipuu, niin ei ihmekkään että kompuroivat. Ei Buddykaan mikään ilmiömäinen rock-soittaja ollut.

jazzmies: Vaikka hölmöähän se on, niin saahan toki. Hassua tykätä rumpalin jatkumosta, mikä ei liity bändin jatkumoon millään muulla tavalla kuin sillä, että se ei toimi hetkeäkään kimpassa.
 
Aloitit ihan asialinjalla ja niin yritin minäkin. Nyt syyllistyt karrikointiin ja liioitteluun. Come back Mr. Theory.

jazzmies: Ensemblelinjat ovat noita eri sektioiden soittamia melodioita, kuten saksofonien tai trumpettien. Niissä on tavallisesti melkoisen läpitunkevia rytmejä, joita rumpalit yleensä noteeraa jollakin tasolla. Ferrone ei pysty reagoimaan niihin mitenkään kompin jyystämisen ohessa, tai sitten hän on tietoisesti valinnut sen tien, ettei hän reagoi mihinkään, mikä taas kuulostaa siltä, ettei hän kuule linjoja.
 
Hyvää keskustelua täällä kaikilla. Kiitti jazzmies, tajusin pointin. Se on se mitä tarkoitin soittamalla "enemmän". Esimerkiksi säkeistöön voisi soittaa musta kernaasti vaikka basarietupotkuja joka tukis tota didudidu didudidu -melodiaa. Steve vetää suoraa basaria ja tosi harvoissa kohdissa tulee jotain etupotkuilua. Luulen, että tietoinen ratkaisu on tehdä toi tollai rockisti ja suoraan.

http://www.youtube.com/watch?v=ZX7NzMx0_TE&feature=related
Harmi kun ei löydy livenä. Tykkään.

jussimi: soittaa niinkun oikeasti. Steven liukasta komppia kannattaa ihailla ainakin Chaka Khanin debyytiltä, toimii nimittäin aika timanttisesti.
 
Tämä onkin se ongelma, kun soitetaan jotakin "niinkuin oikeasti" eikä siinä hetkessä. Ehdottoman samaa mieltä 'I'm every Woman' - nam, olin ihan varma että hän olisi ollut JR, mutta olikin SF! Mutta toisaalta siinä on se ongelma, että hän pelaa kovasti Rufusin tekemisiä myötäillen. Missä se on se originelli SF?

VeKrio: Esimerkiksi säkeistöön voisi soittaa musta kernaasti vaikka basarietupotkuja joka tukis tota didudidu didudidu -melodiaa. Steve vetää suoraa basaria ja tosi harvoissa kohdissa tulee jotain etupotkuilua.
 
Mielestäni enemmän/vähemmän ei ole se pointti, vaan mitä, missä, milloin ja miten. Rumpalin rooli on olla ns. jätemylly, joka sekoittaa ja sulattaa kaiken havaitsemansa omaksi hybridikseen ottamalla jokaisen tapahtuman ja nyanssin jollakin tasolla huomioon - joko tarttuen niihin tai ohittaen. Jos se ei käy eteenkin tässä lajissa, aina voi miettiä sekvensserihommaa.
 
Parhaat historian settirumpalit ovat yhtä korvaa, mutta Ferronea en mitenkään päästäisi siihen kategoriaan. Pikemminkin jämäkkä suomenhevonen, nöyrin palvelijasi.
 
Tietoistaminen on ilmaisun pahin vihollinen. Jengi tuppaa kelata miksi-kysymystä liiaksi, mikä intuitiivisessa tekemisessä, etenkin komppaamisessa, älyllistää liiaksi. Silloin musiikillinen ilmaisu halvaantuu kosolti suhteessa musiikilliseen tilanteeseen.