Keskustelua raskaammasta musiikista ›

JIRPPI: Olihan Justicekin ihan ylipitkä levy. Jos olis vähän paria biisiä lyhennetty ja mahdollisesti jätetty To Live Is To Die pois, niin olis tuluu paljon parempi levy, vaikka ei TLITD olekaan huono kappale. Ite en vaan hirveen usein jaksa kuunnella pitkiä instrumentaaleja ja hypään kyseisen biisin usein yli (varsinkin kun sen jälkeen tulee levyn paras biisi). Onen jätän kuuntelematta vielä useammin. Liian kulunut biisi.
 
Mä en olis todellakaan To Live is to Die:ta jättänyt pois. Vaikka instrumentaali onkin niin mun mielestä yksi albumin kohokohdista, eikä tee ollenkaan tiukkaa kuunnella sitä alusta loppuun. Jos joku biisi pitäisi jättää pois niin varmaan The Shortest Straw tai The Frayed Ends of Sanity.

d3monilaama: Mä en olis todellakaan To Live is to Die:ta jättänyt pois. Vaikka instrumentaali onkin niin mun mielestä yksi albumin kohokohdista, eikä tee ollenkaan tiukkaa kuunnella sitä alusta loppuun. Jos joku biisi pitäisi jättää pois niin varmaan The Shortest Straw tai The Frayed Ends of Sanity.
 
Näin ne mielipiteet risteää. To Live is To Dien kohdalla täytyy kallistua samalle kannalle, sen sijaan itselle levyn heikoin lenkki on aina ollut selkeästi Dyer's Eve, jonka kertosäe ei vaan millään kolahda auttamattomassa kesyydessään. The Shortest Straw & The Frayed Ends of Sanity tykittää kympillä, vaikka jälkimmäisen kohdalla jätkät ehkä kamppaileekin sovituskykynsä äärirajoilla tietyissä kohdissa. Eipä sillä, onhan Justice edelleen Metallican paras levy.

Big Fouria katselin tuossa bluraylta viikon aikana pätkissä ja tässä vähän mietteitä.
 
Megadeth soitti todella hyvin. Daven palkolliset osaavat kyllä hommansa. Pakostikin vain tulee sellainen fiilis, että ei tämä mikään veljellinen bändi ole. Enihou, paras esitys.
 
Slayer jaksoi kiinnostaa muutaman kappaleen verran. Jotenkin munatonta menoa näinkin "rankalta" bändiltä. Diggasin silti.
 
Metallica. No niin, elikä asiaan. Intro saa minut aina fiiliksiin - ei pettänyt videollakaan. Ja nyt siihen, miksi tulin asiasta kirjoittamaan. Videolta tämä ei kuulosta miltään. Koko keikkarupeaman surkein esitys. Livenä olen todistanut bändiä ainakin 5 kertaa ja joka kerta olen digannut ihan kympillä. Se on se fiilis, minkä bändi luo stadionille. Harmi, että se ei vain välity videoruudulle tai juutuubiin.
 
Ehkäpä pyörrän vielä puheeni mutta tämä on ensivaikutelma tuosta dvd:stä.
 
Edit. Niin, olihan tässä mukana sellainenkin pieni tekijä, kuin Anthrax xDDDD
Soittivat todella hyvin ja jos Bush olisi ollut vokaaleissa, niin tämä olisi pyyhkinyt muilla bändeillä lattiaa mennen tullen.

zeta: Näin ne mielipiteet risteää. To Live is To Dien kohdalla täytyy kallistua samalle kannalle, sen sijaan itselle levyn heikoin lenkki on aina ollut selkeästi Dyer's Eve, jonka kertosäe ei vaan millään kolahda auttamattomassa kesyydessään. The Shortest Straw & The Frayed Ends of Sanity tykittää kympillä, vaikka jälkimmäisen kohdalla jätkät ehkä kamppaileekin sovituskykynsä äärirajoilla tietyissä kohdissa. Eipä sillä, onhan Justice edelleen Metallican paras levy.
 
Mulle taas levyn heikoimmat lenkit ovat Eye of Beholder ja Shortest Straw. Frayed Ends of Sanityn väliosariffittelyistä olen tykännyt aina, mutta se soolo on jotain käsittämättömän järkyttävää. Kaks viimeistä raitaa on klassikkomatskua kumpikin.

Pidin pitkään Justicea parhaana (ensimmäisenä ostettu 'tallica), mutta fiilisteltyä Rideä pitkästä aikaa huomasin sen hienouden.
Justicella on vaan liikaa pituutta, harvemmin jaksaa kuunnella kokonaan. The Shortest Straw ei ole koskaan liiemmin sytyttänyt, eikä Harvester Of Sorrow.

jigsore: Pidin pitkään Justicea parhaana (ensimmäisenä ostettu 'tallica), mutta fiilisteltyä Rideä pitkästä aikaa huomasin sen hienouden.
Justicella on vaan liikaa pituutta, harvemmin jaksaa kuunnella kokonaan. The Shortest Straw ei ole koskaan liiemmin sytyttänyt, eikä Harvester Of Sorrow.
 
Mitenhän Shortest Straw olisi uponnut, jos biisi olisi jonkun suomalaisen bändin tekemä? "Lyhyin korsiaaah, vedetty sulle, lyhyin korsiaaah, vedetty sulle, lyhyin korsiaaah, lyhin korsi on vedetty sulle".

bedlam: Mulle taas levyn heikoimmat lenkit ovat Eye of Beholder ja Shortest Straw. Frayed Ends of Sanityn väliosariffittelyistä olen tykännyt aina, mutta se soolo on jotain käsittämättömän järkyttävää. Kaks viimeistä raitaa on klassikkomatskua kumpikin.
 
Justicella Kirk on parhaimmillaan. Havesterin sooloo lukuunottamatta kaikki loistavia, varsinkin Frayed Endsin. Sopivasti "nyrjähtänyt".

Juustoa kaikille ja Lasti ovat mun suosikit. Juustoa kaikille on thrashklassikko mutta Lastissa sellane oma fiilis, niissä bluespainotteisissa metallibiiseissä on jotain niin hienoa! Ah bleeding me ja The house that Jack built..

Mulla taas The Shortest Straw kuuluu levyn huippuhetkiin. Eye of the Beholder ja Frayed Ends of Sanity taas ei lähde niin hyvin. Dyers Even kertosäe tosiaan on aika lussu niinkuin joku tuossa aiemmin sanoikin.
 
Kokonaisuutena kuitenkin kova kiekko.

Dyer's Eve, Blackened, AJFA ja Shortest Straw on levyn kovimmat biisit. The Frayed Ends Of Sanity on kyös ihan kiva. Justisesta en oo kyllä koskaan tylänny yhtä paljon kuin kolmesta ekasta.

SuckerPunch: Justicella Kirk on parhaimmillaan. Havesterin sooloo lukuunottamatta kaikki loistavia, varsinkin Frayed Endsin. Sopivasti "nyrjähtänyt".
 
Justicella Kirk on mummielestä taas melkeinpä huonoimmillaan, samoten kuin Ridellä. Jostain syystä kill em allilla ja puppetsilla on enemmän meininkiä. Puppetsin nimibiisissä esim on kova soolo. Siis kyl ymmärrän, että frayedin soolo on biisin aiheeseen tehty häröksi, mutta se tapping-alku silti...

Justice on siitä kiva levy ettei siltä tee mieli skipata mitään biisiä, kun kaikki toimii. Puppetsilla The Thing That Should Not Be tulee hypättyä monesti yli (eikä sekään huono ole). Ridellä on sitten useampikin mitä ei jaksa. En oikein tiedä miksi Kill 'em All, Puppets ja Justice kolahtaa paljon kovemmin kuin Ride. Onhan tolla toki muutama tosi kova biisi, mutta jotenkin kokonaisuus on jääny vaisummaksi.
 
Montakohan raitaa se Hetukka joskus kertoi Justicelle nauhoittaneensa komppikitaroita? Aika massiivinen määrä niitä kuitenkin on. Kirkhän ei oo saanu levylle soitella kuin soolot - sama meno tais jatkua aika pitkään. Eipä siinä, Jaymzin komppi onkin tiukkaa tavaraa.
 
Justicen bassottomuushan on aika legenda jo, mutta ei noilla Ride/Puppets-osastollakaan bassolla juhlita. Kyllähän sen sieltä about kuulee ja onhan siellä komppikitarasta poikkeavia kuljetuksia aina silloin tällöin, mutta kyllähän tuolla kitara rulaa. Thrashiä meininkiä. Oli aikanaan melko ankaran kuuloista. Nykyään rankkuus haetaan mörrimöykkyvireistä.

Mä tiputtaisin Frayed Ends of Sanityn ja Eye of the Beholderin pois jos Justicea pitäs lyhentää. Eye of the Beholder oli kyllä alkuun hiton koukuttava mut nyttemmin tosi tylsä ja "helppo" biisi, ei kestänyt kulutusta. To Live Is To Die on jotenkin vaan erinomainen kipale ja toimii hyvänä introna Dyers Evelle. Ja juurikin Dyers Eve, Blackened ja Shortest Straw on levyn ehdottomat helmet.
 
Inhoan Justicen saundeja. Todella paskat, mutta muuten erinomainen levy. Neljästä ekasta selkeasti huonoin silti. Puppets paras, Ride sitten ja sit Kill 'em All.

aina pitänyt tuota dyers eveä justicen huonoimpana biisinä, levy olisi täyden kympin levy ilman tota..ja ei ymmärrä kun lössi hehkuttaa tuota ja on muna pystyssä kun se soitetaan livenä..to live is to die olis ollu niiiin paljon parempi lopetus tuolle levylle, tommonen nopea rässi vaan jotenkin pilaa sen tunnelman...ja valitus alkakoon..

Valtavasti vääriä ja huonoja mielipiteitä täällä.

ramionparas: aina pitänyt tuota dyers eveä justicen huonoimpana biisinä, levy olisi täyden kympin levy ilman tota..ja ei ymmärrä kun lössi hehkuttaa tuota ja on muna pystyssä kun se soitetaan livenä..to live is to die olis ollu niiiin paljon parempi lopetus tuolle levylle, tommonen nopea rässi vaan jotenkin pilaa sen tunnelman...ja valitus alkakoon..
 
Hoh, mulle taas Dyers Eve on levyn parhainta antia kuitenkin. Täydellinen jatko tuolle To live is to Dielle ja muutenkin tuollainen suoraviivaisempi lopetus levylle. Tosin mulla on se kahdelle levylle prässätty vinyyli, joten sitä on sinänsä hankala mieltää mistä levy alkaa ja mihin se päättyy oikeasti. Livenä nykyään tuo biisi ei ehkä toimi, levyllä se on kohtalaisen tiukka paketti rummuilla, mutta Lassen nykykunto ei ehkä tuo biisiä oikeuksiinsa livenä... joskushan tuosta oli villiä huhua ettei Ulrich itse olisi soittanut tuota biisiä studiossa... mutta enpä tiedä?
Pakettina Justice on parasta metukkaa minulle, ohkaisista basso soundeista huolimatta.

ramionparas: aina pitänyt tuota dyers eveä justicen huonoimpana biisinä, levy olisi täyden kympin levy ilman tota..ja ei ymmärrä kun lössi hehkuttaa tuota ja on muna pystyssä kun se soitetaan livenä..to live is to die olis ollu niiiin paljon parempi lopetus tuolle levylle, tommonen nopea rässi vaan jotenkin pilaa sen tunnelman...ja valitus alkakoon..
 
Se tuntuu mullakin vähän ulkopuoliselta biisiltä. Eka kosketus AJFAan tuli veljen nauhottamasta kasetista, jolle Dyers Eve ei mahtunut. Myöhemmin kun tuli CD-versio hankittua niin ihmetys oli melkoinen.

Kai sitä pitää minunkin tähän uuteen ketjuun osallistua. To Live Is To Die on kyllä vähän turhan pitkä, totta. Alku on intron jälkeen sitä tylsää samaa riffiä n. kolme minuuttia, ja jossain kohdin aika onnetonta Kirkan häröilyä. Vasta 4:30 alkaa se kappaleen hyvä osio. Se riffi, ja sen jälkeinen puhdas osio on kyllä mukavaa kuunneltavaa. Ja tietysti Burtonin runo sen jälkeen. Tämä kappale ei silti edusta instrumentaali-Metallicaa parhaimmillaan, Orionin nostaisin parhaan instrumentaalin pallille sen kummempia miettimättä.

Blackened, nimikko ja Harvesteri on omat suosikit, To Live Is To Diekin hieno. Isompia inhokkeja ei ole. Bassoa lisää.