Kitarat: akustinen ›

Scrobble: Eli mitäs mun pitäisi siis tehä minun akustiselle, että säilytän oikean kosteusprosentin? Mitä voin tehä ihan kotikonstein? Mitä ovat nuo madot?
 
Ei sen kosteusprosentin tarvitse olla juuri oikea. Ainoastaan ettei ole liian kuiva. Halvalla mittarilla jollaisen saa vaikkapa motonetistä näet ainakin suunnan kotisi kosteudelle (lue tämä ja tämän kaltaiset ketjut läpi). Mato on kostutin, joka laitetaan kitaran kaikukoppaan ja sellaisen saa esim. musiikkikaupasta. Kotisi kosteuden mukaan kitara voi olla telineessä madon kanssa tai ilman ja jos on oikein kuivaa, niin kitaralaukussa. Kotien kosteus vaihtelee tosi paljon ja kitaratkin reagoivat hyvin yksilöllisesti kuivuuteen joten ihan yksiselitteisiä neuvoja ei voi antaa. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä ettei kitarat tykkää liian kuivasta ilmasta. Kannattaa myös huomata, että otelauta ja kaulakin reagoivat joskus kuivuuteen ja siihen ei pelkästään kopan sisällä oleva mato auta, vaan kitaran olisi oltava laukussa.

Kunhan kosteusprosentti on 30%:n paremmalla puolen (28% tarkemmin ottaen), ei kosteuselämistä pitäisi tapahtua ja puu säilyttää muotonsa ( http://wikikko.info/wiki/Puun_kuivuminen ). Tämän alle kun mennään, käy kummia. Eli näin periaatteessa kaikki välillä 30-100% on OK, sen alle ei parane mennä ainakaan pitkäksi aikaa tai alkaa rapina kuulumaan Furchin suunnalta.

Kitaravirtuaali: Kunhan kosteusprosentti on 30%:n paremmalla puolen (28% tarkemmin ottaen), ei kosteuselämistä pitäisi tapahtua ja puu säilyttää muotonsa ( http://wikikko.info/wiki/Puun_kuivuminen ). Tämän alle kun mennään, käy kummia. Eli näin periaatteessa kaikki välillä 30-100% on OK, sen alle ei parane mennä ainakaan pitkäksi aikaa tai alkaa rapina kuulumaan Furchin suunnalta.
 
Tätä ei mielestäni sanota sivulla, johon viittaat. Tarkoitat ilmeisesti puunsyiden kyllästymispistettä (n. 28 %, jos ilman suhteellinen kosteus on 100%). Tämä on aivan eri asia. Sivulla nimenomaan sanotaan, että "Tämän jälkeen tilavuus alkaa kutistua ja puun muoto muuttuu."
 
Jos kitara on rakennettu esim. 45 % suhteellisessa kosteudessa samoissa olosuhteissa kuivatusta puusta, on selvää, että pitkäaikainen säilytys 30% suhteellisessa kosteudessa, johtaa kitaran kuivumiseen ja pahimmassa tapauksessa halkeamisiin. Jokaisella kokopuisen akustisen kitaran omistajalla on varmasti omakohtaista kokemusta siitä, miten Suomen säävaihtelut näkyvät kitarassa. Ilman lisäkostutusta nauhanpäät työntyvät esiin, kaulan notko lisääntyy, kansi laskee ja pohjan kaarevuus vähenee, jos kitaraa pidetään esim. 30% suhteellisessa kosteudessa. Loppukesän kosteilla keleillä taas kansi kohoaa ja kaulan notko vähenee.

milahtee: Tätä ei mielestäni sanota sivulla, johon viittaat. Tarkoitat ilmeisesti puunsyiden kyllästymispistettä (n. 28 %, jos ilman suhteellinen kosteus on 100%). Tämä on aivan eri asia. Sivulla nimenomaan sanotaan, että "Tämän jälkeen tilavuus alkaa kutistua ja puun muoto muuttuu."
 
Jos kitara on rakennettu esim. 45 % suhteellisessa kosteudessa samoissa olosuhteissa kuivatusta puusta, on selvää, että pitkäaikainen säilytys 30% suhteellisessa kosteudessa, johtaa kitaran kuivumiseen ja pahimmassa tapauksessa halkeamisiin. Jokaisella kokopuisen akustisen kitaran omistajalla on varmasti omakohtaista kokemusta siitä, miten Suomen säävaihtelut näkyvät kitarassa. Ilman lisäkostutusta nauhanpäät työntyvät esiin, kaulan notko lisääntyy, kansi laskee ja pohjan kaarevuus vähenee, jos kitaraa pidetään esim. 30% suhteellisessa kosteudessa. Loppukesän kosteilla keleillä taas kansi kohoaa ja kaulan notko vähenee.
 
No juurikin tätä hain takaa, ilmaisu taisi vain olla hieman kaukaahakevaa.

Oman kostuttimeni (http://www.thomann.de/fi/planet_waves_pwgch_luftbefeuchter.htm ) ohjeissa lukee, että tulisi käyttää distilled eli tislattua vettä mutta ajaako keitetty vesi saman asian vai onko keittämisestä mitään apua ylipäätään? Ohjeissa lukee myös, että riittää kun noin kerran kuukaudessa lisää vettä kostuttimeen. Täällä puhutaan kuitekin useimmiten noin viikosta, onko kostuttimissa sitten paljon eroja tämän asian suhteen?

Rappcat: Oman kostuttimeni (http://www.thomann.de/fi/planet_waves_pwgch_luftbefeuchter.htm ) ohjeissa lukee, että tulisi käyttää distilled eli tislattua vettä mutta ajaako keitetty vesi saman asian vai onko keittämisestä mitään apua ylipäätään? Ohjeissa lukee myös, että riittää kun noin kerran kuukaudessa lisää vettä kostuttimeen. Täällä puhutaan kuitekin useimmiten noin viikosta, onko kostuttimissa sitten paljon eroja tämän asian suhteen?
 
Ei keittäminen poista vedessä olevaa kalkkia. Se kalkki tukkeuttaa noi kostuttimet. Tislaamalla kalkki ja muut paskat jää pohjalle ja puhdas vesihöyry tulee pulloon.
 
Laskee vaan hanasta aina mahdollisimman kylmää vettä ni se riittää.

Kosteusvahti saattaa helpottaa halvimpien ilmankostuttimien toimintaa. Useinhan ilmankostuttimessa ei välttämättä ole mitään säätöjä vaan se pöhöttää täysillä siihen saakka kunnes vesi loppuu. Kosteusvahdilla saa siitä pöhöttäjästä tehtyä automaattisen ilmankostutimen... tosin pitää pulittaa 50 euroa.
 
http://www.kodin1.com/webapp/wcs/st … logId=3444&ddkey=ProductDisplay

Rappcat: Oman kostuttimeni (http://www.thomann.de/fi/planet_waves_pwgch_luftbefeuchter.htm ) ohjeissa lukee, että tulisi käyttää distilled eli tislattua vettä mutta ajaako keitetty vesi saman asian vai onko keittämisestä mitään apua ylipäätään? Ohjeissa lukee myös, että riittää kun noin kerran kuukaudessa lisää vettä kostuttimeen. Täällä puhutaan kuitekin useimmiten noin viikosta, onko kostuttimissa sitten paljon eroja tämän asian suhteen?
 
Huoltoasemilta saa akkuvettä, joka ajaa tislatun veden asian. 4 l pänikkä ei maltaita maksa ja riittää moneksi vuodeksi pieneen soittimen kostuttajaan. Halvan kostuttajan voi itsekin tehdä muovisesta saippuakotelosta. Etolasta "supersieni", joka leikataan saippualaatikon sisään mahtuvaksi. Laatikon kansi täyteen reikiä, sieni kostutetaan ja palikka kitarakotelon sisään. Tämä on huomattavasti tehokkaampi ja vetää enemmän vettä (eli harvemmin tarve kostuttaa uudelleen) kuin monet kaupalliset kotelokostuttimet. Kannattaa hommata kosteusmittari koteloon, jotta ei tule liian märäksi.
 
Kostuttamisesta selviää talvella ym konsteilla ja huolellisuudella. Viime vuosihan oli akustisille soittimille karmea. Talvella sisäkosteus 10% ja kesällä oli toista kuukautta 90% tasolla, joka turvotti soittimet ja väänsi kaulat. Onko kenelläkään konstia, millä pidetään kosteus 50% tasolla, kun ulkoilma on 90%?

Viime kesänä verstaamme ilmankosteus pysyi lähes koko ajan välillä 40- 55 % RH
ilman mitään toimenpiteitä. Ulkoilman kosteus oli kyllä yöllä viileämpään aikaan 90 % ,mutta päivällä n. 25 asteen lämpötilassa kosteus oli ulkona 35--55 % .Sisätilassa kosteus ei noussut koskaan yli 70 % n. Sateen sattuessa kosteus nousi ulkona lyhytaikaisesti yli 70 % päivälläkin. Ilman kuivaukseen on erilaisia kuivureita olemassa ,tosin ne on aika kalliita.Lämmittämällä saadaan sisäilma jonkinverran kuivemmaksi. Työskentely yli 30 asteen lämpötilassa ei tietysti ole kovin kivaa.
 
Minulla oli soittimet suljetuissa koteloissa kotona sisällä. Elokuun lopussa laatubanjo (Clareen Oyster) oli soittokelvoton, koska vaahtera-eebenpuukaula oli vääntynyt taakse luokille. Joulun jälkeen oikeni. Samoin teräskielisen kitaran kansi oli pullistunut niin, että vaikka olisi viilannut tallan tasaiseksi, kielet olisivat olleet liian korkealla. Nyt taas soitettavissa. Kotelokosteusmittarit (tosin kalibroimattomat) näyttivät 90% pintaan. Joku konsti olisi hyvä kehittää, jos ensi kesä on samanlainen. Tavallisessa asunnossa lämpötilan nosto ei ole vaihtoehto, koska lämmöt on pois ja sisälämpötila muutenkin tukalan korkea. Planet wavesin Humidipak saattaisi olla ratkaisu, tulee vain törkeän kalliiksi, jos on useampi instrumentti (minulla on 6 käsintehtyä, jotka tarvitsisivat kosteuskontrollia).

Ilmastointilaite tai ilmalämpöpumppu, joka toimii viilentäjänä poistaa sisäilman kosteutta erittäin tehokkaasti. Parantaa myös asukkien viihtyvyyttä kuumassa ja kosteassa kelissä.

milahtee: Ilmastointilaite tai ilmalämpöpumppu, joka toimii viilentäjänä poistaa sisäilman kosteutta erittäin tehokkaasti. Parantaa myös asukkien viihtyvyyttä kuumassa ja kosteassa kelissä.
 
Asun rivitaloyhtiössä, joten ilmalämpöpumpun hankkiminen tuntuu vähän ylimitoitetulta. Kamerat ym elektroniikka pakataan kuljetusta varten yleensä silicageelipussin kanssa, joka imee kosteutta. Onko kenelläkään kokemusta tästä?

Kosteusmittareista: Olen testannut allergiakaupan (http://www.allergiakauppa.fi/digita … ö__ja_kosteusmittari_pr_000126.html 18,90 €) kosteusmittareita 5 kpl suolatestillä. Kaikki menevät 3% virhemariginaalin sisään, itse asiassa 2:n virhe oli 0, eli näyttivät 75% suolatestissä. Näitä voi siis suositella (minulla ei ole allergiakaupan osakkeita).
 
Kokeilin samalla Acousticguitarforumin ohjeiden mukaan 50% propyleeniglykoliliusta sienessä. Nostaa maksimissaan kosteuden 70%, joka on vähän liian paljon, mutta normaalissa kotelossa saavutettu kosteus on luokkaa 50%, koska kotelo kumminkin vuotaa, eli juuri optimaalinen. Propyleeniglykolia löytyy esim Hessumobiilista jäähdytysnesteenä (propylen ZERO). Nesteen pitäisi toimia myös toisinpäin, eli, jos kosteus ylittää 70%, se imee kosteutta pois. Pitäisi vielä löytää aine, jonka vesiliuosbalanssi olisi 50%

Suhteellinen ilmakosteushan on sitten suhteellinen nimensä mukaan. Jos kotona on aina sama ilman lämpötila, niin kuin kutakuinkin yleensä on, niin asia ei tuota ongelmaa ja luvut ovat vertailukelpoisia.
 
No miksi tämän mainitsen? En muista tarkkoja lukuja enkä jaksa niitä nyt hakea, mutta ilman absoluuttinen kosteus menee kutakuinkin niin, että jos ilman suhteellinen kosteus on 50% , niin 20 C -asteisessa ilmassa on kaksi kertaa niin paljon vettä kuutiota kohden kuin 10 C asteisessa ja 30 asteisessa taas 4 kertaa niin paljon kuin 10 C-asteessa.
 
Tämä on hyvä mielestäni tietää lähinnä sen takia, että talvella ei kannata kovin kylmässä akustista kuljettaa, saati jättää autoon ja välttää ulkoovien suita ja tuuletusikkunan läheisyyttä. Toinen huomioitava seikka on vaimo tai tyttöystävä. Rankasti yleistäen naisista: silloin kun ilmankosteus kotona on suht hyvä, ilma on suomalaisen naisen mielestä tunkkainen. Kun ulkona on -20 C, vaimon raikastuttava vartin läpiveto (Yli 10 kertaa sisäilmaa kuivempaa ilmaa) on goodbye ilmankostuttimella nysvätylle kitaraa miellyttävälle kosteustasapainolle.
 
Johtopäätös: Jos taloudessasi on yli 20 v nainen, osta mato per kitara ja säilytä ydintalvi kitara laukussaan ja ota sitten esiin kun ilmat ovat lähellä 0:llaa. Jos on liian pitkä matka laukusta soittoon, niin laita ainakin mato, koppaan sisälle ei tuuletus tehoa.
 
Toissatalvella nysväsin ilmakostuttimeen luottaen ja no... On mulla nytkin ilmakostutin, joka tappelee vaimoa vastaan ilmankosteuden puolesta, mutta kaikissa kitaroissa on mato ja hyvin pysyy ummessa se 12-kielisen halkeamakin, joka on mielestäni siistimpi liimaamatta ja halkeamaa seuraamalla pysyy hyvin perillä kostuttamistarpeista. Hankaluus on nimittäin, että kitarat menevät kyllä tukkoiseksi jos niitä ihan trooppisessa kosteudessa pitää ja silloin ei soi hyvin kitara ei.

hidaskäsi: Suhteellinen ilmakosteushan on sitten suhteellinen nimensä mukaan. Jos kotona on aina sama ilman lämpötila, niin kuin kutakuinkin yleensä on, niin asia ei tuota ongelmaa ja luvut ovat vertailukelpoisia.
 
No miksi tämän mainitsen? En muista tarkkoja lukuja enkä jaksa niitä nyt hakea, mutta ilman absoluuttinen kosteus menee kutakuinkin niin, että jos ilman suhteellinen kosteus on 50% , niin 20 C -asteisessa ilmassa on kaksi kertaa niin paljon vettä kuutiota kohden kuin 10 C asteisessa ja 30 asteisessa taas 4 kertaa niin paljon kuin 10 C-asteessa.
 
Tämä on hyvä mielestäni tietää lähinnä sen takia, että talvella ei kannata kovin kylmässä akustista kuljettaa, saati jättää autoon ja välttää ulkoovien suita ja tuuletusikkunan läheisyyttä. Toinen huomioitava seikka on vaimo tai tyttöystävä. Rankasti yleistäen naisista: silloin kun ilmankosteus kotona on suht hyvä, ilma on suomalaisen naisen mielestä tunkkainen. Kun ulkona on -20 C, vaimon raikastuttava vartin läpiveto (Yli 10 kertaa sisäilmaa kuivempaa ilmaa) on goodbye ilmankostuttimella nysvätylle kitaraa miellyttävälle kosteustasapainolle.
 
Johtopäätös: Jos taloudessasi on yli 20 v nainen, osta mato per kitara ja säilytä ydintalvi kitara laukussaan ja ota sitten esiin kun ilmat ovat lähellä 0:llaa. Jos on liian pitkä matka laukusta soittoon, niin laita ainakin mato, koppaan sisälle ei tuuletus tehoa.
 
Toissatalvella nysväsin ilmakostuttimeen luottaen ja no... On mulla nytkin ilmakostutin, joka tappelee vaimoa vastaan ilmankosteuden puolesta, mutta kaikissa kitaroissa on mato ja hyvin pysyy ummessa se 12-kielisen halkeamakin, joka on mielestäni siistimpi liimaamatta ja halkeamaa seuraamalla pysyy hyvin perillä kostuttamistarpeista. Hankaluus on nimittäin, että kitarat menevät kyllä tukkoiseksi jos niitä ihan trooppisessa kosteudessa pitää ja silloin ei soi hyvin kitara ei.
 
Viikon vinkki: googlaa jostain kauneusalan tai terveydenhuollon ammattilaisen kirjoitus siitä, miten 40-50 % suhteelinen ilmankosteus edesauttaa ihon ja limakalvojen hyvinvointia. Eiköhän rupea kostutin kotona laulamaan. ;-)

Hommasin vähän vanhaa Landolaa paremman nylonkielisen käytettynä, ja se rämisee soitettaessa tietyillä sävelillä, ei kaikilla. Räminä vaikuttaisi tulevan suunnilleen kaikuaukon ja tallan väliseltä alueelta kannen alta.
 
Ensin harmittelin huonoa onneani, kävinpä sitten vertailun vuoksi paikallisessa liikkeessä ja siellä lähes joka kitarassa sama homma, resonaatiota aiheuttavat taajuudet vain vaihtelevat kitaroittain. A- ja D-kielillä esiintyy yleisimmin.
 
Epäilys on, että tämäkin johtuisi tuosta kuivuudesta. Olen nyt muutaman päivän kostutellut kitaraa pussissa, vielä ei ole merkittävää edistystä tapahtunut. Onko yllä kuvattu ilmiö kenellekään tuttu, johtuuko kuivuudesta vai onko "oikeaa" vikaa? Kuinka nopeasti voi odottaa kostutuksen vaikuttavan?

Katso http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=51&t=196345&co=60
 
Jäi raportoimatta tuohon ketjuun, mutta tulin lopulta itse siihen johtopäätökseen, että särinä tulee D-kielen huonosta kontaktista painettavaan nauhaan ellei kieltä paina aivan nauhan vierestä. Todistus: särinää vähensi tallaluun madaltaminen. Toinen teoreettinen vaihtoehto olisi korkeammat nauhat.
 
Kummin päin puun kuivuminen vääntää kaulaa?

Kummin päin puun kuivuminen vääntää kaulaa?
 
Kuivuessaan akkarin kansi kutistuu ja kielet laskee sen takia.