 Moz-Art26.01.2011 01:02:29 | |
|---|---|
Puhukoon musiikki puolestaan. Kummassa vaihtoehdossa on enemmän sisältöä? Entä kumpien teosten säveltäminen ja esittäminen vaatii enemmän osaamista? Vaihtoehto 1 http://www.youtube.com/watch?v=olOYynQ-_Hw&NR=1 http://www.youtube.com/watch?v=X8QhjwVy7Ng&feature=fvw http://www.youtube.com/watch?v=kmfeKUNDDYs Vaihtoehto 2 http://www.youtube.com/watch?v=3nhcTllJgIY&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=CAsP8tBlU9k&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=wBZUE-pbtUA&feature=related Sitähän minäkin. | |
| Moz-Art 26.01.2011 01:34:26 (muokattu 26.01.2011 01:40:06) | |
http://www.youtube.com/watch?v=3nhcTllJgIY&feature=related 3:17 -> ! 7:09-7:39 Soitinnus ja harmonia Mestarilaulajien massiivinen ensimmäinen näytös on muutenkin huikea. | |
 velipesonen26.01.2011 08:29:22 | |
Moz-Art: Puhukoon musiikki puolestaan. Kummassa vaihtoehdossa on enemmän sisältöä? Entä kumpien teosten säveltäminen ja esittäminen vaatii enemmän osaamista? Sitähän minäkin. En minä vaan. Näiden esimerkkien valossa voi Wagnerin ja Bachin musiikkia pitää primitiivisenä ja jazzkappaleita sen sijaan eloisina ja viehkeinä. Klassisen musiikin esimerkeistä puuttuu kokonaan tai lähes kokonaan se moninaisten intonaatioiden universumi joka jazzissa on kukkeimmillaan. On täysin mahdollista että myös meikäläinen eurooppalainen ns. taidemusiikki oli valtaosiltaan viehkeää vielä barokin aikaan mutta viehkeys katosi kuin tina tuhkaan kulttuurin kuollessa. Autenttisuusliike kaiketi koettaa uudelleenherättää tätä viehkeyttä mutta ne esitykset joita olen autenttisuusbändeiltä kuullut ovat olleet lähinnä rumia. Olen audioskeptikko - en voi uskoa korviani | |
| velipesonen 26.01.2011 08:34:36 | |
Riksteri: Miksiköhän keskiajan jälkeen hylättiin käytännöllisesti katsoen kaikki muut paitsi joonialainen ja aiolinen asteikko? Eikö tämänlainen kaavoihin ja kontrapunktiin kangistuminen jo itsestään valtavasti rajoita sekä laulu- että instrumenttimusiikin ilmaisua, aivan perustavaa laatua olevalla tavalla? Ehkä taustalla vaikutti kirkon lisäksi myös soittajien halu ja suoranainen pakko jollakin tavalla tehdä arveluttavasta ja usein häpeällisestäkin kiertolaisharrastuksestaan jonkinlaisiin sääntöihin pohjautuva ammatti ja myöhemmin jopa taide, jota käsityksenä ei ennen edes tunnettu. Musiikin varhaisena tehtävänä oli viihdyttää, säestää laulua, tanssia ja erilaisia seremonioita. Nuottikirjoituskin piti keskiajalla keksiä, jotta kirkollisia lauluja voitiin koota yhteen ja kerätä. Kahdella ja kolmella vaan alettiin nuottia jakamaan, jotta soittajatkin pääsisivät yhtä aikaa maaliin. Aiemminhan oli vain soitettu miten haluttiin ja parhaaksi katsottiin, kaikenlaisista graafisista nuoteista ja suoraan hatusta. Oma uskomukseni on että jooninen on kirkkosävellajeista ongelmattomin ja aiolinen murheellisin, ne edustavat ääripäitä. Niiden luonne juontuu pääasiassa siitä mihin kohtaan skaalaa tritonus sijoittuu, aiolisessa se on toisen ja kuudennen sävelen välissä mikä on juuri se pahin paikka. Olen minäkin miettinyt että jos ajan pyörää saisi tältä osin käännettyä neljäsataa vuotta taaksepäin. Ehkäpä sieltä Italiasta löytyisi jotain jazzia muistuttavaa! Olen audioskeptikko - en voi uskoa korviani | |
| Moz-Art 26.01.2011 18:23:22 | |
velipesonen: En minä vaan. Näiden esimerkkien valossa voi Wagnerin ja Bachin musiikkia pitää primitiivisenä ja jazzkappaleita sen sijaan eloisina ja viehkeinä. Bachin pääteokset H-molli-messu ja Die Kunst der Fuge primitiivisiä? Oletko edes tutustunut ko. teoksiin? | |
| velipesonen 26.01.2011 18:42:20 | |
Moz-Art: Bachin pääteokset H-molli-messu ja Die Kunst der Fuge primitiivisiä? Oletko edes tutustunut ko. teoksiin? Olen tutustunut. Mitä se tähän kuuluu, itse leikkasit 3+3 esimerkkiä Youtubesta oman valintasi mukaan ja pyysit niiden perusteella päättämään koko asian. Tehtävä oli kieltämättä täysin hoopo. Olen audioskeptikko - en voi uskoa korviani | |
 rkellu26.01.2011 19:20:52 | |
velipesonen:Juu kyllä. jaa, no viimeksi kun filosofiaa yliopistossa luin, niin mm. aristotelesta ja platonia siellä läpi käytiin. eikä kreikkalainen vaikutus tietenkään niihin herroihin lopu, vaan esimerkiksi kristillinen keskiajan teologia on täynnä platonia sun muuta (toisaalta niin on islamilainenkin). miksi siis juuri tuhat vuotta? Jaa, no kyllähän siellä kuitenkin joka luostarissa oli hiukan eri biisit ja skismat ars antiquan ja ars novan kesken. en mä siihen ottanutkaan kantaa, vaan esitysten toisintamiseen. tottakai käytännössä kristinuskoa on montaa sorttia; juuri siitä skismat syntyvätkin kun kukin näistä väittää omaavansa yksinoikeuden ikuisiin Jumalan asettamiin lakeihin. Kristinusko ei ole länsimaisen kulttuurin yksityisomaisuutta. Onko länsimainen kulttuuri syntynyt kristinuskon takia vai siitä riippumatta? Minä vastaan että siitä riippumatta. en ottanut kantaa siihen mistä länsimainen kulttuuri on syntynyt. miltei jokainen länsimainen ideologia on mielestäni jossain määrin kristillisen teologian sävyttämää ateismista lähtien (tavallaan jopa erityisesti ateismi). tunnetuimmat säveltäjäthän ovat nimenomaan olleet usein kristittyjä, johon siis vapaamuurarius, ruusunristiläisyys sun muut myös tietyllä lailla liittyvät. Sen voip halutessaan ymmärtää näinnii. Ei pidä uskoa kaikkea mitä lukee! no en minäkään sitä länsimaisen taidemusiikin kontekstissa oman kuulokuvan pohjalta älymusiikiksi kutsuisi - riippumatta siis siitä mitä olen itse musiikista, johon en tässä jaksa ottaa kantaa. | |
| rkellu 26.01.2011 19:22:28 | |
Moz-Art: Puhukoon musiikki puolestaan. Kummassa vaihtoehdossa on enemmän sisältöä? Entä kumpien teosten säveltäminen ja esittäminen vaatii enemmän osaamista? eli musiikkia voi arvostaa pelkästään sen mitattujen teknisten attribuuttien perusteella? mitä vaikeampi biisi sen parempi? se mikä teoksen "sisältö on" vaihtelee henkilöstä toiseen. | |
 baron26.01.2011 19:25:23 (muokattu 26.01.2011 19:52:03) | |
Mä tykkään pianonsoitosta. Mun suosikkeja on http://www.youtube.com/watch?v=SfN7xf6JymQ http://www.youtube.com/watch?v=D3B7X45lKwQ http://www.youtube.com/watch?v=wyGaXuf8ZRg En mä osaa enkä halua pistää niitä järjestykseen kun ne painii eri sarjoissa. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| Moz-Art 26.01.2011 19:41:22 | |
velipesonen: ...itse leikkasit 3+3 esimerkkiä Youtubesta oman valintasi mukaan ja pyysit niiden perusteella päättämään koko asian. Tehtävä oli kieltämättä täysin hoopo. En toki pyytänyt. Varmasti kaikki ymmärrämme, ettei "asiaa päätetä" täällä. Tuohon olisi toki voinut valita useita muitakin esimerkkejä, mutta eiköhän tuosta saanut jo osviittaa laatueroista. | |
| Moz-Art 26.01.2011 19:50:57 | |
rkellu: eli musiikkia voi arvostaa pelkästään sen mitattujen teknisten attribuuttien perusteella? mitä vaikeampi biisi sen parempi? Ei näin. Bachia ja Wagneria - musiikkia yleensä - voidaan mitata lukuisilla mittareilla, objektiivisemmilla ja subjektiivisemmilla. Pidän erittäin tärkeänä esim. tunteellista puolta musiikissa. | |
| rkellu 26.01.2011 19:55:52 | |
baron: Mä tykkään pianonsoitosta. Mun suosikkeja on http://www.youtube.com/watch?v=SfN7xf6JymQ http://www.youtube.com/watch?v=D3B7X45lKwQ http://www.youtube.com/watch?v=c31qo7xio3Y&feature=related mä en kai erityisemmin, mutta jos jotain pianistista pitäisi valita, niin tällä hetkellä valitsisin: http://www.youtube.com/watch?v=DuaGzzFmUKo&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=3geejD5Dksk&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=dYgtFixmpnA kahta ensimmäistä opiskelin joskus oikein pianotunneillakin. :) | |
| rkellu 26.01.2011 19:57:04 (muokattu 26.01.2011 20:00:15) | |
EDIT: paskat, en käy tätä keskustelua taas | |
| baron 26.01.2011 20:02:16 | |
rkellu: mä en kai erityisemmin, mutta jos jotain pianistista pitäisi valita, niin tällä hetkellä valitsisin: http://www.youtube.com/watch?v=DuaGzzFmUKo&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=3geejD5Dksk&feature=related http://www.youtube.com/watch?v=dYgtFixmpnA kahta ensimmäistä opiskelin joskus oikein pianotunneillakin. :) Ei hassumpi valinta. Toi vika oli mulle vieras mutta ihan kiva. Mä kyllä joteskin laskisin nää karkeasti ottaen samaan genreen. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| Moz-Art 26.01.2011 20:03:37 | |
rkellu: eli säkö päätät mikä on jonkun biisin tunnesisältö mulle? entä jos en välitä juuri koskaan kuunnella bachia tai wagneria? Mullehan se on sama, mitä sä kuuntelet. Mä kulutan Wagneria ynnä muuta korkeakulttuuria - todettuani omakohtaisesti populaarimusiikin riittämättömyyden. | |
| rkellu 26.01.2011 20:06:12 | |
baron: Ei hassumpi valinta. Toi vika oli mulle vieras mutta ihan kiva. Mä kyllä joteskin laskisin nää karkeasti ottaen samaan genreen. niin, aika samanlaisia tekstuurillisesti ja "tonaalisesti" (en siis tarkoita, että nämä olisivat tonaalisia), mutta "virallisesti" ihan eri "tyylejä". eikä siis sillä, että pianossa mun mielestä mitään vikaa olisi. tällä hetkellä olen enemmän kiinnostunut surisevista ja pörisevistä äänistä. | |
| velipesonen 26.01.2011 20:22:32 (muokattu 26.01.2011 20:41:35) | |
Moz-Art: Tuohon olisi toki voinut valita useita muitakin esimerkkejä, mutta eiköhän tuosta saanut jo osviittaa laatueroista. Millään perinteellä ei ole taiteellista arvoa. Kaiken perinteen taiteellinen arvo on nolla. Taiteellista arvoa on pelkästään taideteoksilla. Yksittäisillä taideteoksilla voi olla terapeuttista arvoa mutta se juontuu niiden taiteellisesta arvosta eikä mistään muusta. Taideteokset on arvioitava riippumatta niiden perinnekontekstista, taiteellinen arvo on siis absoluuttista. Mikään perinne ei synnytä taiteellista arvoa vaan taiteilijat synnyttävät sitä synnyttämällä taideteoksia joilla on arvo jos on. Mitään arvoa ei ole myöskään käsityötaidolla silloin kun se merkitsee perinteeseen sidottujen merkkien ja sisältöjen hallintaa sekä viestimistä. Mitään arvoa ei ole myöskään teknisellä pätevyydellä jos puhutaan taideteoksesta, koska taideteoksen arvo on kytköksissä emootioon. Emootio on absoluuttinen. Tekniikka on toki väline emootion ilmaisemiseen taiteessa mutta tekniikkaa on koko ihminen. Myöskään kulttuurilla ei ole mitään arvoa. Kulttuurit vain ovat jos ovat. Silloin kun ovat ja sitten nekin kuolevat. Ei kukaan meistä elä kulttuurissa, kulttuurista eikä kulttuurille koska meidänkin kulttuurimme on kuollut. Vammauttavaa on se että luulee jonkin mikä on kuollut olevankin elossa. Arvoa on siis klassisen musiikin sävelteoksilla mutta ei klassisen musiikin perinteellä eikä millään osatekijällä tässä perinteessä. Perinteet ovat siis arvovapaita. Klassisen musiikin kannattajien eli näiden harhaanjohdettujen henkilöiden onglemana on muun muassa, ettei heidän mielestään klassisen musiikin sisältöä ole mahdollista kritisoida kuin sen omasta perinteeseen sidotusta merkkikielestä käsin, toisin sanoen samoilla argumenteilla jotka määrittelevät sen vahvuuden. Tästä johtuu, että mikä hyvänsä tähän merkkikieleen suuntautuva kritiikki on kumottavissa tällä merkkikielellä itsellään! Tämä on kehäpäätelmien ja suhteutusharhojen asuinsija. Olen audioskeptikko - en voi uskoa korviani | |
| velipesonen 26.01.2011 20:40:11 | |
rkellu: miksi siis juuri tuhat vuotta? Viikinkiajan loppuun voi ajoittaa länsimaisen kulttuurin alun. Klassisen kauden filosofit kuuluvat eri kulttuuriin, jota kutsutaan antiikkiseksi. Vajaan vuosituhannen ajan Euroopan ihmiset elivät vailla mitään elävää korkeakulttuuria, antiikin jäämistön varassa ja parissa. Länsimaistakaan kulttuuria ei enää ole, se hyytyi noin kaksisataa vuotta sitten eli - kuten tämäkin ketju lahjomattomasti osoittaa - elämme länsimaisen kulttuurin jäänteiden varassa ja parissa. tottakai käytännössä kristinuskoa on montaa sorttia; juuri siitä skismat syntyvätkin kun kukin näistä väittää omaavansa yksinoikeuden ikuisiin Jumalan asettamiin lakeihin. Todennäköisesti kuitenkin siitä että ei ole papistoa ilman valtaa eikä ole papiston valtaa ilman valtaa käyttävää organisaatiota. Joskus tulee eroja (Toledo 589, ns. Filioque-skisma). Tänä päivänä on papiston valta enimmäkseen siirretty psykologeille; heillä on lupa kertoa miksi me toimimme niin kuin toimimme ja mitä itse asiassa ajattelemme. miltei jokainen länsimainen ideologia on mielestäni jossain määrin kristillisen teologian sävyttämää ateismista lähtien (tavallaan jopa erityisesti ateismi). tunnetuimmat säveltäjäthän ovat nimenomaan olleet usein kristittyjä, johon siis vapaamuurarius, ruusunristiläisyys sun muut myös tietyllä lailla liittyvät. Lienee hyvin länsimainen piirre kiistellä jumalien lukumäärästä niin kuin se olisi tavattoman oleellista. Niin me kuitenkin teemme. Kristinusko rakentaa syyllisyydestä kokonaisen universumin eikä siitä ole pakko pitää. Asia on mielestäni tärkeämpi kuin jumalien lukumäärää koskeva ajankohtainen kiistely. Olen audioskeptikko - en voi uskoa korviani | |
| Moz-Art 26.01.2011 21:52:35 | |
velipesonen: Klassisen musiikin kannattajien eli näiden harhaanjohdettujen henkilöiden onglemana on muun muassa, ettei heidän mielestään klassisen musiikin sisältöä ole mahdollista kritisoida kuin sen omasta perinteeseen sidotusta merkkikielestä käsin, toisin sanoen samoilla argumenteilla jotka määrittelevät sen vahvuuden. Tästä johtuu, että mikä hyvänsä tähän merkkikieleen suuntautuva kritiikki on kumottavissa tällä merkkikielellä itsellään! Tämä on kehäpäätelmien ja suhteutusharhojen asuinsija. Musiikin sisällön vahvuutta ei voi määritellä täysin objektiivisesti. Sama pätee niin klassiseen kuin jazziin. Miksi sitten jazz olisi sen parempaa kuin klassinen? Todellisia perusteluja ei ole suuntaan eikä toiseen. Minusta klassinen on usein (lähes aina) laadullisesti parempaa kuin jazz. Sinusta ehkä toisin. Tästä on kyse. Argumentointisi on minulle hevonjätettä. | |
 jazzmies26.01.2011 21:59:46 | |
levesinet: Minusta on outoa törmätä sanaan tunneäly ja pian sen jälkeen sanaan jazzimprovisaatio. Runsas tunneäly on juuri se piirre, joka tekee jazzimprovisoinnista maailman parasta musiikkia, absoluuttisesti, olkoon se chorus-muotoista tai vapaata. Solistinen jazzimprovisointi ja improvisoitu säestäminen, komppaus, tapahtuu hetkessä, eli jokainen säveltää osuutensa tässä ja nyt. Onnistuneen esityksen aikaansaamiseksi jokaisen soittajan täytyy tunnistaa omat tunteensa, hallita omat tunteensa, pystyä motivoimaan itsensä, havainnoida toisten tuntemuksia ja kommunikoida avoimesti muiden kanssa. (Lähde: http://www.spiik.fi/tyokalut/tunnealy.pdf) Kaikki parametrit natsaavat yksi yhteen jazztekemisen kanssa, samaa tuskin voi sanoa klassisesta perinteestä. Siellä kaatuu hetimiten niskan päälle koko syntaksi ja opit, konservatoriotiede. Askr: paskan ja huonon välillä on syytä nähdä ero. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)