Kitarat: soittaminen ›

Aukusti: Mikäs tämä on? On joka rautalankabiisin lopussa..
 
Taas ei-kitaristina varaus: jos sävelet on a e a c e h niin Amadd9.
 
add9 tai 6/9 soinnut on aika tavallisia piisien loppusointuja.
(6/9 soinnuksi tuon saa jos muuttaa jomman kumman e:n fissiksi. En tiedä riittääkö sormet?)

Tuolla yrittelin jo drop-hajotusketjuun kysellä, mutta ehkä tää tridiiiii on parempi tähän hommaan... Eli:
 
PMO:n J. Big Bandissa soittelen kitaraa ja Satin Dollin kanssa on vaikeuksia. Drop-hajotuksia oon katellu hyvin vähän, mutta niistä ois varmasti apua komppaamisessa. Aika vaan ei tahdo riittää kun pitäis muutakin ehtiä kun musiikkia harrastaa. Yhdessä kohtaa on seuraavanlaiset soinnut siten että joka iskulle tulee eri sointu:

I Bb Eb6 Gm6 Ebm6 I

Toinen ongelmakohta on seuraava:

I Bb Cm7 Dbdim Bb I
 
Tiedän kyllä miten ko. soinnut muodostetaan, mutten keksi otteita, joilla saisin soinnut soitettua ilman jäätävää asemanvaihtorallia jossa en pysy mukana... se sekä tuntuisi että näyttäisi typerältä.
 
Kiitos jo etukäteen!
 
- L

Yhdessä kohtaa on seuraavanlaiset soinnut siten että joka iskulle tulee eri sointu:
 
I Bb Eb6 Gm6 Ebm6 I
 
Toinen ongelmakohta on seuraava:
 
I Bb Cm7 Dbdim Bb I
 
Big bandissä ei just kannata tarjota "paksuja" sointuja tappelemaan pillisektioiden ja pianon äänien kanssa. Kannattaa ehkä miettiä enemmän kolmisointupohjilta mitä soinnun yläpäässä on, varsinkin jos arrissa on isku per sointu hommia. Näistähän Kimurantti kirjoitti jos siinä toisessa ketjussa, jonne olit tämän saman kysymyksen laittanut. Kannattaa myös miettiä vähän sitä, missä rekisterissä kitarakomppi kuulostaa parhaimmalta kulloisessakin biisissä. Itse olen rapsutellut kompit lähinnä 1-4 kielille. Aika harvoin komppilapuissa on vinkkejäkään siitä, millaisia käännöksiä sovittaja on ajatellut.
 
Noihin kannattaa ainakin kokeilla esim. jotain tämän tyylistä hommaa
Ekaan vaikka:
Bb: xx333x Eb6: xx554x Gm6: xx535x Ebm6: xx454x
 
Ja tokaan samalla idealla:
Bb: xx333x Cm7: xx534x Dbdim: xx565x Bb: xx876x
 
Vähän tietysti riippuu, mitä ympärillä tapahtuu, mitä on ollut aikaisemmin ja mitä tapahtu jatkossa.
 
Niin kuin huomaat, jotkut soinnut ovat "vajaita" mutta melko varmasti kaikki harmoniaan kuuluvat äänet soivat, kun pillit ja piano ovat mukana.

Zeeboo: Big bandissä ei just kannata tarjota "paksuja" sointuja tappelemaan pillisektioiden ja pianon äänien kanssa. Kannattaa ehkä miettiä enemmän kolmisointupohjilta mitä soinnun yläpäässä on, varsinkin jos arrissa on isku per sointu hommia. Näistähän Kimurantti kirjoitti jos siinä toisessa ketjussa, jonne olit tämän saman kysymyksen laittanut. Kannattaa myös miettiä vähän sitä, missä rekisterissä kitarakomppi kuulostaa parhaimmalta kulloisessakin biisissä. Itse olen rapsutellut kompit lähinnä 1-4 kielille. Aika harvoin komppilapuissa on vinkkejäkään siitä, millaisia käännöksiä sovittaja on ajatellut.
 
Jjuu eipä sinne oikeestaan neljää ääntä enempää tuu koskaan tarjottua, ellei pianisti oo poissa. Silloin tulee lykättyä viidettäkin ääntä messiin. Varmaan III-asemasta sinne XI-aseman tienoille tulee enemmän käytettyä. Satin Dollissa oon pyrkinyt siellä IIX mestoilla roikkumaan, mutta taitojen puute aiheuttaa ajoittain asemasta toiseen hyppimistä.
 
Noihin kannattaa ainakin kokeilla esim. jotain tämän tyylistä hommaa
Ekaan vaikka:
Bb: xx333x Eb6: xx554x Gm6: xx535x Ebm6: xx454x
 
Ja tokaan samalla idealla:
Bb: xx333x Cm7: xx534x Dbdim: xx565x Bb: xx876x
 
Vähän tietysti riippuu, mitä ympärillä tapahtuu, mitä on ollut aikaisemmin ja mitä tapahtu jatkossa.
 
Niin kuin huomaat, jotkut soinnut ovat "vajaita" mutta melko varmasti kaikki harmoniaan kuuluvat äänet soivat, kun pillit ja piano ovat mukana.
 
Sitä en ajatellutkaan, että kaikki äänet kolauttaisin kompatessa mukaan, vaan juuri tuota yläpään osastoa sinne oon ajatellutkin lykkiä taitojen ja ajan puitteissa. Mua paremmilta kitaristeilta vaan näkee niin pieniä vaihtoja sointujen välillä ja samalla hyviä äänenkuljetuksia, että sellasia pitäis osata vähän itsekin vedellä. Pitäis vaan ehtiä reenata...
 
- L

Hillboy: Mua paremmilta kitaristeilta vaan näkee niin pieniä vaihtoja sointujen välillä ja samalla hyviä äänenkuljetuksia, että sellasia pitäis osata vähän itsekin vedellä. Pitäis vaan ehtiä reenata...
 
- L
 
Pidät vaan terssin ja seiskan (tai kutosen) koko ajan d- ja g-kielillä. H-kielelle voi lisätä sitten jonkun lisäsävelen, tai vaikka perusäänen tai kvintin. Tuolla pääsee jo pitkälle. Teet vaikka tuohon Satin dollin sointukiertoon muutaman choruksen etydin näistä, jota harjoittelet, niin johan alkaa löytyä. Sen kolmannen äänen ei tartte olla sama kuin sointuun merkattu lisäsävel, mutta nekin vaihtoehdot kannattaa ottaa haltuun. Jos tuntuu hankalalta, niin tempoa vaan alas ja soita aluksi vain kahta ääntä (terssi ja seiska). Soita soinnut niin, että demppaat vasemmalla kädellä muut kielet, jolloin voit soittaa plektralla kaikki kielet. Kuuntele Count Basie Orchestran kitaristia Freddie Greeniä!

vasili: Kuuntele Count Basie Orchestran kitaristia Freddie Greeniä!
 
http://www.freddiegreen.org/technique/bruner.html
 
Komppia...

Mikähän tämä sointu ylipäätään on vaiko sointu lainkaan? Olen käyttänyt näitä jo kauan blues kuvioissani (eri asemissa), muttei hajuakaan mikä sointu??? Lienee kuitenkin käytetty juttu roots tapailuissa.
D kieletä käytän harkinnan mukaan, mutten välttämättä ollenkaan. B pohjainen?
 
Hjelp?
 
e--x
H--3
G--4
D--(2) tai x
A--x
E--x

Stone: Mikähän tämä sointu ylipäätään on vaiko sointu lainkaan? Olen käyttänyt näitä jo kauan blues kuvioissani (eri asemissa), muttei hajuakaan mikä sointu??? Lienee kuitenkin käytetty juttu roots tapailuissa.
D kieletä käytän harkinnan mukaan, mutten välttämättä ollenkaan. B pohjainen?
 
Hjelp?
 
Hmadd11 josta puuttuu kvintti.

baron: Hmadd11 josta puuttuu kvintti.
 
Kiitti! Eli se ei siis ole ns. "puhdas sointu" lainkaan? SRV:n pride and joy biisissä mm. käytössä toi (jossa käytetään pelkästään B ja G kieltä edestakaisin liuttaen eikä se D kieli ole siinä jutussa silloin mukana).

Stone: Kiitti! Eli se ei siis ole ns. "puhdas sointu" lainkaan? SRV:n pride and joy biisissä mm. käytössä toi (jossa käytetään pelkästään B ja G kieltä edestakaisin liuttaen eikä se D kieli ole siinä jutussa silloin mukana).
 
Ilman sitä D-kielen E:tä ei se oo oikein mikään sointu. Periaatteessa sointu tarvitsee kolme säveltä, tuo on vain intervalli.
Voimasoinnuissa on vain kaksi säveltä mutta turha alkaa kinata onko se sointu vai ei.

baron: Hmadd11 josta puuttuu kvintti.
 
tai sitten roots-hengessä terssitön E7. Hyvän kuuloinen I - IV liike syntyy pudottamalla D => C# ja B => A. Menee äänenkuljetuskin ainakin hehtaarilleen sinnepäin.

baron: Ilman sitä D-kielen E:tä ei se oo oikein mikään sointu. Periaatteessa sointu tarvitsee kolme säveltä, tuo on vain intervalli.
Voimasoinnuissa on vain kaksi säveltä mutta turha alkaa kinata onko se sointu vai ei.
 
Nyt muistin (tai oikeastaan huomasin), että Keith Richards käyttää jonkin verran myös tota "sointua" rytmikitaroinnissaan esim. "Gimme Shelter" biisissä. Mielestäni tossa "madd11 soinnussa" on sellainen sinisävytteinen kaihoisa klangi.

Zeeboo: tai sitten roots-hengessä terssitön E7.
 
Ehdottomasti näin. Ja se B-sointu, jonka päälle tuota käytetään, on mun mielestä ihan vaan Bm7, ei siinä vitosasteella (B) sitä D-kielen Eetä soiteta. Mutta ilman konteksiahan tuo E-B-D vaikuttais äkkiä Baronin vastaukselta.

Mitä pitäisi soittaa jos lapussa lukee pelkästään Asus tai Dsus? Ilman mitään numeroa perässä.

Maica: Mitä pitäisi soittaa jos lapussa lukee pelkästään Asus tai Dsus? Ilman mitään numeroa perässä.
 
Tavallisimmin "paljaalla" sus:lla tarkoitetaan sus4:ää. Vähän riippuu kappaleesta, melodiasta jne, onko sus2 fiksumpi vaihtoehto. 7sus4 ei aina passaa, jos lappuun on kirjoitettu "sus".
 
Esim:

Asus
||---|---|---|---|---|
||---|---|-o-|---|---|
||---|-o-|---|---|---|
||---|-o-|---|---|---|
||---|---|---|---|---|
||---|---|---|---|---|
 
Dsus
||---|---|-o-|---|---|
||---|---|-o-|---|---|
||---|-o-|---|---|---|
||---|---|---|---|---|
||---|---|---|---|---|
||---|---|---|---|---|x

Zeeboo: Tavallisimmin "paljaalla" sus:lla tarkoitetaan sus4:ää.
 
Mä olisin sitä mieltä että "paljas" sus on aina sus4 ja jos käytetään harvinaisuuksia sus2 tai sus6 niin ne merkitään erikseen.
 
(Ja sitten tietysti voitaisiin lämmittää "tappelu" mitä sus2 tarkoittaa:-)

Mikä ihme tämä on:
 
e
h-1-
g-2-
d-0-
a-2-
e
 
?
 
baron: (Ja sitten tietysti voitaisiin lämmittää "tappelu" mitä sus2 tarkoittaa:-)
 
Sus2 on sointu, jossa terssin tilalla on sävelasteikon yhdeksäs nuotti.

Brownie: Mikä ihme tämä on:
Sus2 on sointu, jossa terssin tilalla on sävelasteikon yhdeksäs nuotti.
 
Se on sinun käsityksesi mutta ihmiset jotka ammatikseen opettavat teoriaa korkealaatuisissa musiikkioppilaitoksissa ovat sitä mieltä että se on priimin eli perussävelen pidätys.
 
Sä puhut sillä itsevarmuudella jonka täydellinen tietämättömyys antaa.
(Eli sus purkautuu aina alaspäin, sus2 priimiin, sus4 terssiin ja sus6 kvinttiin)

Brownie: Mikä ihme tämä on:
 
e
h-1-
g-2-
d-0-
a-2-
e
 
?

 
Vaikkapa Bm7b9, lokrinen.