Kitarat: kitarakamat ›

Joo, vaikea keksiä mitään "salattuja motiiveja" sille että ostaa ja myy paljon kitaroita jos kerran hinta on linjassa ja ostajat tyytyväisiä eli mistään tuoteväärennöksistä tms. kusetuksesta ei liene kyse. Tietysti ainahan on mahdollista että joku esim. ostelee niitä ulkomailta hiukan Suomen käypää hintaa halvemmalla ja laittaa eteenpäin mutta enpä minä siinäkään mitään kovin rikollista näe, katekin lienee tässäkin tapauksessa muutaman kitaran vuosimyynnillä niin pieni ettei välttämättä kiinnosta edes verottajaa.
 
Todennäköisempää kuitenkin että kyseessä on "krooninen vaihtaja", jotkut nyt vain uskovat että "vaihtamalla paranee", että se onni on kiinni siitä että löytää "sen oikean" jota ei tietenkään koskaan löydy joten vaihtokierre jatkuu loputtomasti.
 
Omassa kaveripiirissä on mm. henkilö joka on elämänsä aikana (minun ikäiseni eli n. nelikymppinen kaveri) omistanut varovaisenkin laskun mukaan 40 (neljäkymmentä!) autoa, todennäköisesti enemmän, emme luultavasti pienessä kaljassa edes muistaneet niitä kaikkia, välillä tietysti kaksi tai kolmekin kerrallaan, eli ostanut (ja tietysti myös myynyt) ajokortti-ikänsä aikana keskimäärin n. 2 autoa vuodessa. Ja vaikka osa onkin varsinkin nuorena ollut vanhoja perintuhannen silloisen markan romuja, niin kyllä ne noin keskimäärin ovat silti uskoakseni kalliimpia kuin kitarat kun nyttemmin on taas joukossa ollut myös parinkymmenentuhannen euron koslia.
 
Ko. kaverilla vain tulee jostain syystä aina aika nopeasti hinku vaihtaa autoa ja kun se iskee niin siitä vanhasta sitten hankkiudutaan eroon vaikka tappiollakin että saadaan äkkiä ostettua se uusi "täydellinen auto" joka muutaman kuukauden päästä on taas "pakko" vaihtaa "parempaan".
 
Vaikka jonkinlainen "sairaus" epäilemättä on kyseessä niin mitään rikollista tai edes kadehdittavaa ei ko. kaverin touhuun liity, päinvastoin, rahallisestihan tuo vaihtorumba on vuosien mittaan varmasti maksanut hänelle parinkin uuden auton hinnan eli en kaveria miksikään "huijarijobbariksi" mieltäisi.
 
Eli en pidä mitenkään ihmeellisenä tai epäilyttävänä jos jollakulla sattuisi kitaroiden suhteen olemaan sama juttu vaikka itse en koskaan olekaan uskonut tavaran autuaaksi tekevään voimaan tai siihen että onnellisuus (tai soittotaito:) olisi kiinni jonkun tietyn "oikean" tavaran löytämisestä.

Jep, minä tunnen myös 44v kaverin joka on omistanut about sen 40 autoa, rakentanut n.6 taloa omaan käyttöön, ostanut ja myynyt kitaroita vaikka ei edes osaa soittaa. Itse asiassa se ostaa ja myy ihan mitä vaan ja koko ajan jotakin. Välillä ottaa takkiin, välillä tekee voittoa. Sille tuli jopa keltainen pörssi tilattuna kotiin monta vuotta. :D
Se ei elä päivääkään etteikö olisi jotakin kaupankäyntiä vireillä. Yhden syövän ja verenpainetaudin alle 4kymppisenä sairastettuaan diagnosoitiin ADHD. Jo kaverin touhujen seuraaminen on keskiverto ihmiselle aika hengästyttävää. Siinä tuntee olevansa aika normaali vaikka tuo omakin GASitus tuntuu usein aika sairaalta :D

40 autoa ei ole 40 ikävuoteen edes paljoa. Tuttava joka on minun ikäinen (kohta 25) on omistanut ainakin tuon verran autoja kortista tähän asti. Tietyistä syistä osassa tapauksista papereissa omistaja on joku lähiomainen tai vastaava.
Vähintään kolme autoa kerralla, eli käyttis, "työjuhta" romujen roudaukseen ja ainakin yks harrastepeli.Ja kaikkihan nuo tietenkin vaihtuu jatkuvaan, mutta aina myy voitolla ja hyvällä sellaisella.
 
Siinä on yhdessä se täydellisen auton metsästys (jota ei tule koskaan löytymään) ja diilailu. Sama harrastepeli sillä on ollut nyt yllättävän pitkään. Yhdessä välissä se jo möi sen, tuli katumapäälle ja osti kahden viikon päästä 900e halvemmalla sen takaisin. Muita vanhoja harrasterasseja tosin on siinä ohella kävässyt.
Sitten saattaa ostaa jonkun lyhyt leimaisen kipon pelkästään vaikka jotain festarireissua varten ja sen jälkeen kun ei muuta käyttöä keksi niin tökkää vähän pakkelia pohjaan, leimaa ja myy voitolla pois. Sellaisetkin kelpaa joilla ei muuten ilkiäis edes ajaa, mut sattuu vaan saamaan halvalla.
 
Tarkkaa määrää en muista/tiedä, mutta sillä jätkällä on kuvakollaasi lähes kaikista kiikuttimista. Kaikkia niitä en ole edes livenä nähnyt kun saattaa olla että jos ei näe jätkää muutamaan päivään, niin siinä välissä on kerennyt kävästä joku pirssi käsissä.
-----
 
Ei ole tullut tuota toria harrasteltua ja muutenkin vain yks käytetty on ostettu + yks saatu ilmaiseksi ja samalla hintaa meni eteenpäin. Ennen thomannia halvin Squieri vaihtui liikkeessä vähemmän halpaan sellaiseen ja sitten meksikon stratoon. Loput rojut on tullut uutena thomannilta silloin kun on ollut rahaa.
 
En kyllä nää tilannetta että möisin mitään kalustosta. RG321 oli myyntiharkinnassa, mutta ajattelin että sen arvoinen kepukka kannattaa ennemmin antaa pikkubroidille harrasteeks kuin myydä ja vetästä 2päivässä kurkusta alas.

Juu, enemmän ainakin tämä meikäläisen kitararumba muistuttaakin sairaskertomusta. Kitaroita tulee ja menee, jotkut ovat hyvin lyhyen aikaa, jotkut keskipitkän ajan ja muutama harva pysyvästi(?)
Tulee kokeiltua uusia malleja ja toisaalta joitakin vanhoja tuttuja malleja pitää aina tsekata uudestaan ja uudestaan, josko löytyisi vielä parempi yksilö...hohhoijaa, välillä kyllä huvittaa itseänikin tämä touhu. Voittoa tästä ei tosiaankaan tule, semmoista nollasummapeliähän tämä on. Mutta jos summa summarum edes suht omillaan pysyy, niin voi jatkaa sairastamista :)
Eikä tämä nyt mikään ihan huono harrastus ole? Hyötyväthän tästä monet muutkin samalla.

harjuvuori: Höh, kylläpäs sitä pillastutaan.
 
Voi himputti, miten se nyt noin kun ihan vähän vaan heittää suoraa syytöstä ja vihjauksia veronkiertoon. Kyllä se onkin huumorintajuton jätkä.

Niin, mulla on ollut autoja kolmisenkymmentä, kitaroita reilusti toista sataa..
Kitaroiden kanssa on vähän silleen, että aina löytyy jotain uutta ja sehän taas yleensä edellyttää jonkiun pois myymistä, että saa rahoituksen hoidettua ja perherauha säilyy. Ainakin itsellä rahaa on ehdottomasti palanut enemmän kuin myydessä saanut, tosin joskus toisinkin päin kai. Kitaroiden kanssa puuhailu on mukava harrastus ja en ymmärrä mitä se muille kuuluu, mihin kukakin rahansa laittaa tai myykö jotain kalliimmalla kuin ostaa. usein narisioden oma soitin arsenaali näyttää varsin vaatimattomalta ja olisikohan siinä syy narisemiseen.

trih: Voi muutama tovi vierähtää ennenku löytyy ihminen joka haluaa tuon näköisen kitaran. Mua ei kiehdo keltasen ja vihreän yhdistelmät puhumattakaan Gibsonin otelautamerkeistä Ibanezin kepissä. Varsinkin kun uuden saa 150€ halvemmalla ihan hienon näköisenä:
http://www.thomann.de/fi/ibanez_sa260fmtlb.htm
http://www.thomann.de/fi/ibanez_sa260fmamb.htm
 
Mistä puheen ollen: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=488026
 
Olipas häpeilemätöntä mainostusta :)

randy rhoads: Niin, mulla on ollut autoja kolmisenkymmentä, kitaroita reilusti toista sataa..
Kitaroiden kanssa on vähän silleen, että aina löytyy jotain uutta ja sehän taas yleensä edellyttää jonkiun pois myymistä, että saa rahoituksen hoidettua ja perherauha säilyy. Ainakin itsellä rahaa on ehdottomasti palanut enemmän kuin myydessä saanut, tosin joskus toisinkin päin kai. Kitaroiden kanssa puuhailu on mukava harrastus ja en ymmärrä mitä se muille kuuluu, mihin kukakin rahansa laittaa tai myykö jotain kalliimmalla kuin ostaa. usein narisioden oma soitin arsenaali näyttää varsin vaatimattomalta ja olisikohan siinä syy narisemiseen.
 
Toista sataa?! Jestas, mä pääsen vain lukuun 84. Mähän olenkin siis oikeastaan 'terve' :D
Onneksi en ole autoista kiinnostunut, ainakaan vielä :-)

vänä: Toista sataa?! Jestas, mä pääsen vain lukuun 84. Mähän olenkin siis oikeastaan 'terve' :D
Onneksi en ole autoista kiinnostunut, ainakaan vielä :-)
 
Ei ole tarkkoja lukuja ylhäällä, eikä nillä väliä ole, mutta joskus laskin yli 80 ja siitä on aikaa vuosia. Nuo jakautuu kyllä reiluun 20-vuoteen, eli sellasta perus vaihtorumbaa tasaseen..kyllä niitä kertyy silleen. Autojen vaihdossa nyt ei ole mitään järkeä ja silti niitä tulee vaihdeltua, niissä se raha vasta katoaakin.
Välillä tulee kyllä osteltua soittimia ilman mitään järkevää syytä, kun ei voi olla ostamattakaan, ettei mene jollekkin muulle :P

Harmony Centralin foorumilla tutustuin pari vuotta sitten yhteen jenkkiin, jolla oli tuolloin SAMANAIKAISESTI 426 kitaraa!!! Kaveri lähetti mulle kuvankin yhdestä kitarahuoneestaan. Harmi etten nyt löytänyt sitä tähän hätään ihasteltavaksi ja kuolattavaksi. Tuollainen lukema tekee meistä kaikista pahaisia harrastelijoita, vai mitä? Eikä toikaan kaveri ollut mikään Clapton, ihan tavallinen keskinkertainen puoliammattilainen. Mutta keppejä oli...hmmm....riittävästi joka lähtöön :)
Mutta jatketaan me silti harrastustamme ja annetaan muidenkin harrastaa ihan rauhassa.

Rokkisakke: Harmony Centralin foorumilla tutustuin pari vuotta sitten yhteen jenkkiin, jolla oli tuolloin SAMANAIKAISESTI 426 kitaraa!!! Kaveri lähetti mulle kuvankin yhdestä kitarahuoneestaan.
 
Heh :D Mulle on jäänyt mieleen räkkikamoista yksi kuva jonka joku postasi tänne joskus. Jollain äijällä oli kertynyt satoja unitteja räkkikamaa ihan vaan harrastellessa. Jenkkikylmäosaston kokoista pinoa oli huone täynnä niin että hyvä kun sekaan mahtui.

ColdRush01: Mistä puheen ollen: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=488026
 
Olipas häpeilemätöntä mainostusta :)
 
No eipä ole kummonen tarjous tämäkään, no offence..

Muuki: No eipä ole kummonen tarjous tämäkään, no offence..
 
No siis, jos otetaan käytetyn hinnaksi noin uuden hinta -30%, ja ostin tuon hinnalla 430e Markun musiikista, niin mikä tässä on ongelma?

randy rhoads: Niin, mulla on ollut autoja kolmisenkymmentä, kitaroita reilusti toista sataa..
Kitaroiden kanssa on vähän silleen, että aina löytyy jotain uutta ja sehän taas yleensä edellyttää jonkiun pois myymistä, että saa rahoituksen hoidettua ja perherauha säilyy. Ainakin itsellä rahaa on ehdottomasti palanut enemmän kuin myydessä saanut, tosin joskus toisinkin päin kai. Kitaroiden kanssa puuhailu on mukava harrastus ja en ymmärrä mitä se muille kuuluu, mihin kukakin rahansa laittaa tai myykö jotain kalliimmalla kuin ostaa. usein narisioden oma soitin arsenaali näyttää varsin vaatimattomalta ja olisikohan siinä syy narisemiseen.
 
Sama juttu meikäläiselläkin, kitaroiden kanssa puljaaminen on hauskaa. Määrät ovat kyllä olleet kohtuullisia. Joskus täytyy myydä yllättävässä rahantarpeessa, joskus taas kun joku toinen keppi alkaa himottaa. Ammattilaisillekn olen myynyt, joten hyviä kitaroita on sattunut kohdalle. Taas tuli yksi vintage-Hagström ja eräs strato hankittua. Tietynlaista mielihyvää sai siitä kun sai straton putsattua ja säädettyä iskuun. Osais vielä soittaa...... Ja tosiaan perherauhan vuoksi tätä on syytä pyörittää erillisbudjetilla.

ColdRush01: No siis, jos otetaan käytetyn hinnaksi noin uuden hinta -30%, ja ostin tuon hinnalla 430e Markun musiikista, niin mikä tässä on ongelma?
 
kyl tuo minusta aika linjassa, ei se nyt ryöstöhalpa ole mutta ei ylihintainenkaan.

http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=488197
 
Laittaisinko esim. 30e lisää ja ostaisin käytetyn GT-8:n? Hell yes.

ColdRush01: No siis, jos otetaan käytetyn hinnaksi noin uuden hinta -30%, ja ostin tuon hinnalla 430e Markun musiikista, niin mikä tässä on ongelma?
 
En nyt viittis piruilla, mutta ei täällä "markun musiikin" mukaan tanssita.. Toki pyydät mitä pyydät, ei mulla ole sen takia mitään ongelmia. Kunhanpahan kommentoin mainostasi.

http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=488227&fb=1
 
Tosta varmaan pitäs ainakin 600€ ottaa hinnasta pois.Eikös tuo ollut vähän niinku RR3 specseiltään??

Karvanaama-Zakk: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=488227&fb=1
 
Tosta varmaan pitäs ainakin 600€ ottaa hinnasta pois.Eikös tuo ollut vähän niinku RR3 specseiltään??
 
No juu, hiukka liikka hintaa... Torilla on tällälkin hetkellä samanlainen myynnissä hintaan 650e.