Yleistä keskustelua musiikista ›

nirzin: No eipä tosiaan, vaan kertaluokkia tehokaampaa Reed-Solomon -virheenkorjausta.
 
Eihän se edes korjaa kaikkia virheitä.

Jos cd-soittimen virheenkorjausalgoritmi ei saa laskettua puuttuvia bittejä, niin ääni klikkaa.
 
Cd-soittimen äänenlaadun kannalta d/a-muunnin on ymmärtääkseni kriittisempi.
 
Puhutaan myös jitteristä. Menee jo todella teoreettiseksi. Etenkin kun vinyylisoittimen taajuusvaste on lähtökohtaisesti vuoristorata-ajelu. Puhumattakaan sen huojunnasta - vrt jitteri.

Teijo K.: Siten että kun äänen aallonpituus tulee riittävän lyhyeksi, ei cd-tason tarkkuus enää riitä.
 
Ja 16 bittinen ääni kuulostaa huonommalta kuin 24 bittinen. Miksatessa se vielä kertautuu, simppeli homma. Koska äänitellessä ei olla sidottuja cd-tasoon, niin äänitetään paremmalla tasolla.
 
No pari juttua.
 
Eipä tässä yhteydessä kyllä aallonpituuksista puhuta. "Osta nyt kaiuttimet, jotka toistavat musiikin virheettömästi 15 millimetristä 17 metriin."
 
44100 Hz:n näytteenottotaajuuden takia poistetaan CD:lle päätyvästä äänestä yli 22 kHz:n taajuudet. Siitä, saattaisiko tuolla suodattamisella olla kuultavissa olevia vaikutuksia, lienee eri mielipiteitä.
 
Jos 16-bittisiä ääniraitoja miksaillaan konvertoimalla ne ensin 24-bittisiksi, niin miksaaminen ei heikennä 16-bittistä äänenlaatua yhtään. Paitsi jos niitä raitoja on enemmän kuin 256. Ei tietenkään ole mitään järkeä ruveta niitä 16-bittisiä raitoja 16-bittisinä miksailemaan.
 
Ja kun kerta nykytekniikka sallii, niin tottahan studiossa kandee äänitykset tehdä saman tien 24- (tai 32-) -bittisinä.

Tuosta CD virheenkorjauksesta tuli mieleen, että ei ole vähään aikaan tullut kopiosuojattua CD:tä vastaan. Ne vasta huonoja olivatkin. Joihinkin levyihin vissiin laitettu tahallaan virheitä sekaan. Kopiosuojatut ei sitten joka soittimessa kunnolla soineetkaan. Onneksi ei taida kukaan enään sellaista julkaista.
 
Kaikki musahan kopioidaan nettiin suojauksista huolimatta. Maksava levyjen kuuntelija on viimeinen henkilö ketä siitä kannattaa rangaista.

BigPapa: Eihän se edes korjaa kaikkia virheitä.
 
Kyllä se vaan korjaa, paitsi jos levy on niin kehnossa kunnossa, että vastaavankuntoista vinyylilevyä ei kukaan kuuntelisi.
 
Kyllä pahasti ollaan metsässä, kun CD-levyn ja vinyylin vertailussa ruvetaan virheenkorjauksesta puhumaan.

nirzin: 44100 Hz:n näytteenottotaajuuden takia poistetaan CD:lle päätyvästä äänestä yli 22 kHz:n taajuudet. Siitä, saattaisiko tuolla suodattamisella olla kuultavissa olevia vaikutuksia, lienee eri mielipiteitä.
 
Olikos sacd-toiston yläraja 15kHz?

nirzin: Kyllä se vaan korjaa, paitsi jos levy on niin kehnossa kunnossa, että vastaavankuntoista vinyylilevyä ei kukaan kuuntelisi.
 
Kyllä pahasti ollaan metsässä, kun CD-levyn ja vinyylin vertailussa ruvetaan virheenkorjauksesta puhumaan.
 
Vinyylissä ei tätä tarvita. Menetelmän haittapuolena sekä koodaus että enkoodaus aiheuttavat tiedonsiirtoon ylimääräisen viiveen, jonka pituus vastaa yhden puskurin siirtoon kuluvaa aikaa. Tämä koodaus ei korjaa kaikkia virheitä. Ja saahan sitä kai vertailla näinkin, vai onko se kiellettyä? Varmaankin ihan kova juttu tämä Red Solomon systeemi, kun kerran Voyagerin kuvatkin lähetetty käyttäen tätä koodausta.

LaMotta: Olikos sacd-toiston yläraja 15kHz?
 
Juu ei, SACD on muuten kuin CD, mutta siinä voi olla sen perinteisen 44.1KHz näytteenottotaajuden sijasta 100Hz.

Borlag: Juu ei, SACD on muuten kuin CD, mutta siinä voi olla sen perinteisen 44.1KHz näytteenottotaajuden sijasta 100Hz.
 
+ mahdollisuus 5.1 miksaukseen.

BigPapa: Vinyylissä ei tätä tarvita. Menetelmän haittapuolena sekä koodaus että enkoodaus aiheuttavat tiedonsiirtoon ylimääräisen viiveen, jonka pituus vastaa yhden puskurin siirtoon kuluvaa aikaa. Tämä koodaus ei korjaa kaikkia virheitä. Ja saahan sitä kai vertailla näinkin, vai onko se kiellettyä? Varmaankin ihan kova juttu tämä Red Solomon systeemi, kun kerran Voyagerin kuvatkin lähetetty käyttäen tätä koodausta.
 
Juu, ei tarvita vinyylissä digitaalista virheenkorjausta. Tarvitaan analogista virheiden ennaltaehkäisyä. Tarvitaan neulapainon säätöä ja tarkistusta ja antiskatingin säätämistä ja neulan kunnon tarkkailua mikroskoopilla ja levyharjaa ja neulaharjaa ja levynpesukonetta ja Eri-keeperiä. Ja jos ennaltaehkäisy ei onnistu, niin aina voi ostaa uuden levyn.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=79464&o=0
 
Ja hyvä olisi, kun kotona levyjen säilytys- ja kuuntelutila täyttäisi ISO-standardin 14644-1 mukaiset puhdastilavaatimukset.

Nyt tässä sotkeutuvat toistettavat äänentaajuudet ja näytteenottotaajuudet. SACD:n näytteenottotaajuus on huikea 2822,4 kHz. SACD on yksibittinen.
 
SACD:n toistoalueen yläraja on 50 kHz, kun CD:ssä se on 20 kHz. Tällä asialla lienee jotain merkitystä psykoakustiikan kannalta, vaikkei juuri kukaan ihminen kykenekään erottamaan korvallaan tarkasti taajuudeltaan yli 20 kHz:n säveliä.

nirzin: No pari juttua.
 
Eipä tässä yhteydessä kyllä aallonpituuksista puhuta. "Osta nyt kaiuttimet, jotka toistavat musiikin virheettömästi 15 millimetristä 17 metriin."
 
44100 Hz:n näytteenottotaajuuden takia poistetaan CD:lle päätyvästä äänestä yli 22 kHz:n taajuudet. Siitä, saattaisiko tuolla suodattamisella olla kuultavissa olevia vaikutuksia, lienee eri mielipiteitä.
 
Jos 16-bittisiä ääniraitoja miksaillaan konvertoimalla ne ensin 24-bittisiksi, niin miksaaminen ei heikennä 16-bittistä äänenlaatua yhtään. Paitsi jos niitä raitoja on enemmän kuin 256. Ei tietenkään ole mitään järkeä ruveta niitä 16-bittisiä raitoja 16-bittisinä miksailemaan.
 
Ja kun kerta nykytekniikka sallii, niin tottahan studiossa kandee äänitykset tehdä saman tien 24- (tai 32-) -bittisinä.
 
Jep, ja syynä kannattavuuteen on se, että 24 bittisenä se musa kuulostaa paremmalta kuin 16 bittisenä. Miksi meille sitten myydään 16 bittistä? Kun se nyt sattui olemaan helposti toteutettavissa aikoinaan, cd:hän on vanha keksintö nykypäivänä, eikä haluttu panostaa tutkimukseen. Suodatetaan pois ääntä = häviöllinen tallennusmuoto. Ja taustalla hyvin vajavaisella tiedolla tehty päätös, tutkimus ihmisen kuulosta on aika kesken.
 
Tämä kuulostaa vähän samalta kun aikoinaan kun tapeltiin mp3:sesta. Nykyään sen tunnustaa jo suurin osa huonoksi vaihtoehdoksi, mutta ei tästä tarvitse mennä montaa vuotta taaksepäin kun samalla jargonilla puolustettiin mp3:sen mahtavuutta. Sen piti jo olla "riittävän hyvä".

velipesonen: Nyt tässä sotkeutuvat toistettavat äänentaajuudet ja näytteenottotaajuudet. SACD:n näytteenottotaajuus on huikea 2822,4 kHz. SACD on yksibittinen.
 
SACD:n toistoalueen yläraja on 50 kHz, kun CD:ssä se on 20 kHz. Tällä asialla lienee jotain merkitystä psykoakustiikan kannalta, vaikkei juuri kukaan ihminen kykenekään erottamaan korvallaan tarkasti taajuudeltaan yli 20 kHz:n säveliä.
 
Ja sinä tiedät tuon siitä että? Jep, et tiedä kun ei varsinaisesti tiedä juuri kukaan muukaan. Kyllä ne yli 20kHz taajuudet vaikuttavat kuulokokemukseen vaikka niitä ei tarkasti kuulisikaan.

BigPapa: Luotettavin on magneettinauha oikein säilytettynä. Vinyylissä on parempi äänenlaatu verraten CD levyyn. Puuttuu se yläpään kihinä ja alapään kumina.
 
Äänenlaatu on tässä makuasia.Itse en ole huomannut mitään kihinöitä tai kohinoita jotka johtuisivat cd:stä formaattina.Jos taas katsotaan puhtaasti cd-formaatin teknisiä speksejä niin cd vie vinyyliä kuin rukkasta.
 
Magneettinauhojen kestävyydestäkin olen kuullut kyllä hieman toisenlaisia näkemyksiä.Varmaan aika moni formaatti on luotettava "oikein säilytettynä".
 
Tuolta osviittaa:
 
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/digiprojekti/tekniikka.htm

Teijo K.: Ja sinä tiedät tuon siitä että? Jep, et tiedä kun ei varsinaisesti tiedä juuri kukaan muukaan. Kyllä ne yli 20kHz taajuudet vaikuttavat kuulokokemukseen vaikka niitä ei tarkasti kuulisikaan.
 
Niin ja kuka sanoo, että vain korvat ja kuulo vaikuttavat kuulokokemukseen? Tämä on varmaan hyvin henkilökohtaista, mutta kyllähän keikoilla se kokemus on kokonaisvaltaisempi, kun musiikin kuulee "koko kehollaan". Olen myös huomannut nauttivani aina musiikista paljon enemmän kajarien, kuin kuulokkeiden kautta kuunneltuna (vaikka kuulokekuunteluunkin on tullut satsattua, koska sitä joutuu olosuhteiden pakosta aika paljonkin käyttämään). Nämä siis henkilökohtaisia kokemuksia. Joku toinen voi kokea toisin...

Teijo K.: Ja sinä tiedät tuon siitä että? Jep, et tiedä kun ei varsinaisesti tiedä juuri kukaan muukaan. Kyllä ne yli 20kHz taajuudet vaikuttavat kuulokokemukseen vaikka niitä ei tarkasti kuulisikaan.
 
Ihmiskorva ei käsittääkseni kuule yli 20kHz:n taajuuksia ja iän myötä tuokin lukema laskee.Tämä on ihan tieteellistä faktaa.
 
"Ihmisen kuuloalue on noin 2020000 Hz ja se huononee iän mukana. Erityisesti korkeiden taajuuksien kuuleminen heikkenee ensimmäisenä, jolloin vanhukset voivat todeta muun muassa, että "heinäsirkat ovat kadonneet heidän elämästään".(Wikipedia)
 
Kuuntelukokemukset on sitten omakohtaisia ja subjektiivisia.Monesti näissä vinyyli vs.cd keskusteluissa tuntuu olevan vaikea erottaa teknisiä speksejä omista kuuntelukokemuksista.

PsychedelicWarlord: Ihmiskorva ei käsittääkseni kuule yli 20kHz:n taajuuksia ja iän myötä tuokin lukema laskee.Tämä on ihan tieteellistä faktaa.
 
"Ihmisen kuuloalue on noin 2020000 Hz ja se huononee iän mukana. Erityisesti korkeiden taajuuksien kuuleminen heikkenee ensimmäisenä, jolloin vanhukset voivat todeta muun muassa, että "heinäsirkat ovat kadonneet heidän elämästään".(Wikipedia)
 
Kuuntelukokemukset on sitten omakohtaisia ja subjektiivisia.Monesti näissä vinyyli vs.cd keskusteluissa tuntuu olevan vaikea erottaa teknisiä speksejä omista kuuntelukokemuksista.
 
Sen enempää ottamatta kantaa tähän väittelyyn että mikä on oikein ja viilein tapa muusikkinsa kuunnella totean vain että kiven kovaa väitän lukeneeni joskus artikkelin, jossa pohdittiin, ja esitettiin jopa vajaita todisteita, että nuo kuuloalueen ulkopuoliset ultraäänet vaikuttaisivat nimen omaan johonkin tilavaikutelmaan yms, ja täten eivät olisi aivan turhimmasta päästä lopulta.
 
Vitun pitkä lause ja sisällöltään nolla. Jatkakaa vääntöä.

reos: Sen enempää ottamatta kantaa tähän väittelyyn että mikä on oikein ja viilein tapa muusikkinsa kuunnella totean vain että kiven kovaa väitän lukeneeni joskus artikkelin, jossa pohdittiin, ja esitettiin jopa vajaita todisteita, että nuo kuuloalueen ulkopuoliset ultraäänet vaikuttaisivat nimen omaan johonkin tilavaikutelmaan yms, ja täten eivät olisi aivan turhimmasta päästä lopulta.
 
Epäilen onko tuota pystytty mitenkään todistamaan.Jos on niin todisteet kehiin sitten niin myönnän virheeni.
 
Minä taas muistelen lukeneeni ,että jotta saataisiin mahtumaan musiikkia joillekin vinyyleille on jouduttu leikkaamaan bassotaajuksia.Korjatkaa toki jos olen väärässä.
 
Ja sitten jos vinyylisoitin,neula jne. otetaan huomioon niin mikähän tuo tajuusalue ja sen merkitys käytännössä on?

reos: Sen enempää ottamatta kantaa tähän väittelyyn että mikä on oikein ja viilein tapa muusikkinsa kuunnella totean vain että kiven kovaa väitän lukeneeni joskus artikkelin, jossa pohdittiin, ja esitettiin jopa vajaita todisteita, että nuo kuuloalueen ulkopuoliset ultraäänet vaikuttaisivat nimen omaan johonkin tilavaikutelmaan yms, ja täten eivät olisi aivan turhimmasta päästä lopulta.
 
Vitun pitkä lause ja sisällöltään nolla. Jatkakaa vääntöä.
 
Sen enempää myöskään kantaa ottamatta, mutta aika hassua olis, jos joku taho ei olis tutkinut tuota, kun se niin yleinen pohdinnan aihe on. Että nyt olis kiva saada niitä tutkimustuloksia, mieluiten semmoisia, joita on toisinnettu ja testattu huolella.