Kitarat: kitarakamat ›

Tulipa tossa muuten mieleen että just hain kaupasta floikkarin ;)

Juzpe: Ja mua nyppii se että tätä fenderin luokatonta ratkasua aiheesta (kuunnelkaa pulliaista jos ette usko... se kammen kanssa röytö on hirveetä) kutsutaan "perinne"vibraksi... Ihan yhtälailla Bigsby ja/tai vibrola on perinnevibroja. Voi olla etten vaan osaa käyttää tota stratokampea mihinkään asiallisen kuuloisiin juttuihin... herrasmiesvibrato ei onnistu, ei pedal steelin matkiminen eikä floikkatyyppiset kikkailut.
 
Itselläni oli aikoinaan sama ongelma, kunnes hankin ensimmäisen floikallisen kitarani. Floikalla oppi jotenkin hallitsemaan sitä kammen käyttöä niin hyvin, että sen jälkeen pahimmillaan löysän stratokammenkin kanssa saa aikaan hyvältä kuullostavaa jälkeä.
 
Luulen että melko yleinen moka kammen käytössä on se ettei osata hallita sitä ja dropata tai venyttää niitä nuotteja loppuun asti, vaan ne jätetään ikäänkuin puolitiehen ja se vasta kamalalta kuullostaakin.

vvaltsu: Tämä. Se nuotin venytys pitää olla tasaisen kuulonen, eikä mitään hermostunut ja tärisevä. Fraseerauksessa ei saa painaa kampea liian alas, ts. nuotin pitää soida tarpeeksi pitkään, niin, ettei fraseeraus vie liikaa tilaa siltä varsinaiselta melodialta.
 
Tähänkö on olemassa jokin kirjoitettu sääntö jota on pakko orjallisesti noudattaa. Eiköhän sitä kampea voi käyttää just niinkun itse haluaa.

the-Antero: Tähänkö on olemassa jokin kirjoitettu sääntö jota on pakko orjallisesti noudattaa.
 
Kuuntele Ynkkää. Sieltä sekin asia löytyy.
 
Eiköhän sitä kampea voi käyttää just niinkun itse haluaa.
 
Voi. Sitten vaan saa myös varautua palautteeseen.

Jucciz: Kuuntele Ynkkää. Sieltä sekin asia löytyy.
 
Voi. Sitten vaan saa myös varautua palautteeseen.
 
Voi juccizjucciz kun sä sanot asiat epädiplomaattisesti. Mitä tarkoitat on varmaan, että aika usein on hyvä ottaa muiden neuvot huomioon silloinkin kun hakee omaa tyyliä.

the-Antero: Tähänkö on olemassa jokin kirjoitettu sääntö jota on pakko orjallisesti noudattaa. Eiköhän sitä kampea voi käyttää just niinkun itse haluaa.
 
No voi toki. Mutta tuommoset peruasiat ois hyvä varmaan hanskata, ennenkun alkaa sitä omaa tyyliä rakentamaan. Esimerkiksi: Onhan tommonen "ylifraseeraus" hyvä kikka tavallaan, mutta se ei kuulosta enää fraseeraukselta vaan kikkailulta munsta. Se melodia hukkuu sinne vingutukseen. Kaikella kunnioituksella kikkoja ja kikkailijoita kohtaan.

vvaltsu: No voi toki. Mutta tuommoset peruasiat ois hyvä varmaan hanskata, ennenkun alkaa sitä omaa tyyliä rakentamaan. Esimerkiksi: Onhan tommonen "ylifraseeraus" hyvä kikka tavallaan, mutta se ei kuulosta enää fraseeraukselta vaan kikkailulta munsta. Se melodia hukkuu sinne vingutukseen. Kaikella kunnioituksella kikkoja ja kikkailijoita kohtaan.
 
Niin.. se toimii hyvänä efektinä silloin tällöin ja kuulostaa ihan makeelta, mutta ei saa tehdä kummia temppuja liikaa. Musiikin pitää olla etusijalla temppujen sijasta.

Jaava: Voi juccizjucciz kun sä sanot asiat epädiplomaattisesti. Mitä tarkoitat on varmaan, että aika usein on hyvä ottaa muiden neuvot huomioon silloinkin kun hakee omaa tyyliä.
 
Hys. Tää on osa suurempaa kokonaisuutta koko Ynkkä-keskustelu. :)
 
P.S. Hieno kukka-Jemi. Jos mulla ois aikanaan ollut pari tuhatta markkaa enemmän rahaa, ois mun eka "edes vähän parempi kitara" ollut käytetty samanlainen eikä Jackson PS-4. Hiplailuksi jäi ja Jaskaan oli tyytyminen. Vuosi oli 1996.

Jucciz: Kuuntele Ynkkää. Sieltä sekin asia löytyy.
 
Näinhän sen täytyy olla. Jos ynkkä ei käytä "jotain" on se "joku" väärin tai muuten vaan huono. :) Esimerkkinä käy hyvin että kaikissa kauloissa pitäisi olla scallopit. Samoin Les Paul, Telecaster, Bigbsy, Floikka ja nokkahuilu ovat huonoja koska ynkkä ei niitä käytä.
 
Hail Johan Yngwie Malmsteen...

Blackmorekin voisi opetella fraseeraamaan hienostuneen maukkaasti. En pidä hänen tyylistään joka on suorastaan julkea tahi jopa rivo. Yrittää kaiken lisäksi peittää soittovirheitä vahvasti yliohjatulla kitaravahvistin-soundilla.