Tanssimusiikki ›

oletteko saanut "vääriä"aplodeja?-soitto mennyt omasta mielestä päin helv####ä ja yleisö huutaa hulluna lisää.tai päinvastoin.-helmiä sioille?

oletteko saanut "vääriä"aplodeja?-soitto mennyt omasta mielestä päin helv####ä ja yleisö huutaa hulluna lisää.tai päinvastoin.-helmiä sioille?
 
Ensin mainittuja koko ajan :)
 
En tiedä sitten kelle ne taputtaa, mutta joskus ravintolassa tauolla tulee seurattua kun turakaiset taputtaa taustamusalle... Liekö se sitten epäluottamuslause bändille :)

Ensin mainittuja koko ajan :)
 
En tiedä sitten kelle ne taputtaa, mutta joskus ravintolassa tauolla tulee seurattua kun turakaiset taputtaa taustamusalle... Liekö se sitten epäluottamuslause bändille :)
 
heeheeehheee oltiin kerran kaverin kanssa duokeikalla pohjanmaalla sellaisessa baarissa jossa ei baaritiskiltä nähnyt lavalle.tauolle lähtiessä pistin cd.ltä beatlesin kokoelmat soimaan.baaritiskillä omistaja hetken kuunneltuaan tokaisi"prkl poijjat soittaaa aika hyvin" olimme samaa mieltä!

Vain niita.

Puolisentoista vuotta sitten kun vielä amatööritanssipoppoossa soittelin niin vedettiin nelikymppisillä Samba Pa Tita. Mä vedin liidiä ja jostain käsittämättömästä syystä kompinvetäjä alkoi soittaan sitä kahden soinnun komppiaan niskan takana. Yleisö heitti valtavat aplodit.
 
En tiännyt oikein mitä sanoa.

oletteko saanut "vääriä"aplodeja?-soitto mennyt omasta mielestä päin helv####ä ja yleisö huutaa hulluna lisää.tai päinvastoin.-helmiä sioille?
 
On sattunut niin, että jos edellinen on ollut yleisön mieleen, niin alpoodeja annetaan vielä seuraavallekin, vaikka tämä olisikin mennyt huonosti. Vähän niin kuin vanhasta muistista. Se on ihan kohteliasta esiintyjää kohtaan, mikäs siinä.

Ma lahinna tarkoitin, etta yleison aploodit tulee useimmiten muista kuin musiikillisista ansioista.

Ma lahinna tarkoitin, etta yleison aploodit tulee useimmiten muista kuin musiikillisista ansioista.
 
Kerran oli yksi lattariparodia, jossa solisteilla oli sen verran kova meno ja hienot puvut, että varsinainen biisi jäi vähemmälle huomiolle. Tällen taputtivatten kovin.

Ei siinä mitään jos taputettaan mutta jos käy kun yhelle tutulle laulajalle... Se oli nimittäin ollut laulamassa yhdessä kuppasessa ruokalassa ja joku paikallinen keyboard-velho oli sitä ollut komppaamassa Casiolla. Siellä ei ollut paljon ketään porukkaa ja nekin jotka olivat, olivat vaan mulkoilleet katse harittaen duon toimintaa eikä siis soittajan mielenterveyttä tukevia ablooteja ollut kuulunut. Sitten yhden biisin jälkeen oli ruvennut kuulumaan tasaista taputusta nurkan takaa yhdestä loosista ja se oli vaan jatkunut ja jatkunut vaikka solisti oli kiitellyt ja kumarrellut. No kun ne abloodit eivät vaan päättyneet niin päätti solisti mennä ihan katsomaan että kuka saatana siellä nurkan takana häntä pitää pilkkanaan? Siellä oli ollut loosissa ukko nakit ja ranskalaiset nenän edessä ja se oli siinä koko ajan vaan töpötellyt (tap..tap..tap) tyhjentyneen ketsuppipullon pohjaan kämmenellään kun oli vielä koittanut saada sieltä viimeiset pisarat Felixiä herumaan herkkuateriaansa.

Hyva PekkaJ. Tuli selitys munkin aploodeille.

No just joku aika sitten kun olin tuuraamassa bändissä joka oli sellanen "mitä mennään?"-systeemi,ei varsinaisesti väärin vedetty,mutta lappuja ei ollut mistään ja biisien loput oli mitä oli ja muutkin sovitukselliset "hienoudet" puuttuivat täysin eli sellasta vapaamuotosta touhua huonoilla kamoilla ja saundeilla se oli ---
 
---niin eikös perskeles joku urmas vaimoineen taputtanut innoissaan joka ...keleen biisille ja keikan jälkeen sitten ne turhat ylisanat:"Mistäpäin te pojaat ootte,soititte muuten tosi hyvin yhteen,me käydään vaimon kanssa joka viikonloppu tansseissa,harvoin kuulee näin hyvää musiikkia jne...."
 
Pistää aina miettiin tollasen keikan jälkeen miten vähään joku voi olla tyytyväinen,vaikka itsestä tuntuu koko ajan että ei tää homma voi mitenkään mennä läpi !?
 
Luulisin että ratkasevaa olikin jälleen kerran se mitä soitettiin,eikä se miten soitettiin ..?

Eikös se ole semmoinen "juurtunut" tapa, että aina tanssiessa biisin jälkeen taputetaan soitti siinä sitten kuka tahansa. Vaikka se trio Neulapojat.
 
Mutta meidän rumpalin anoppi-vainaan hautajaisissa oli kuulemma kova meno, kun jouduttiin vainaja nostamaan kolme kertaa takaisin, kun ei meinannut aploodeista tulla loppua.Siinä oli encorea kerrakseen.

Eikös se ole semmoinen "juurtunut" tapa, että aina tanssiessa biisin jälkeen taputetaan soitti siinä sitten kuka tahansa. Vaikka se trio Neulapojat.
 
Mutta meidän rumpalin anoppi-vainaan hautajaisissa oli kuulemma kova meno, kun jouduttiin vainaja nostamaan kolme kertaa takaisin, kun ei meinannut aploodeista tulla loppua.Siinä oli encorea kerrakseen.
 
Meilläpäin oli yks automies jolla oli helevetin pahankurinen akka. Oikea haukka! Sillä pariskunnalla oli kuusi aikamiespoikaa, vähän alalauteella kylvetettyja kaikki pojat. Semmosia nenäkaivajia ja kuhnureita. No tää hirmuinen rouva heitti yllättäen yks päivä veivit ja hautajaisissa kun oli pappi puhunut jorinansa loppuun ja jo kai pikkusen vielä kesken aamenen ja ennen kun oli kukkia kukaan kerennyt laskemaan oli ukko tuumannut komentavaan sävyyn välttömästi pojilleen: "Pojat... Äkkiä mullat päälle!"

mutta joskus ravintolassa tauolla tulee seurattua kun turakaiset taputtaa taustamusalle...
 
Taputtaakohan se ryhmä muillekkin kodinkoneille kuin levysoittimelle?

Meilläpäin oli aikoinaan tapana että martat järjestivät kesällä "pippalot" seurojen talolla. Siellä oli myynnissä jos jonniinlaista leivosta,kakkua ja martta-torttua. Joku lausui ääni väristen runoa. Toinen lauloo loilotti ja yksi esitteli jotain mankelia ja sitten tanhuttiin niin saatanasti! Yleensäkin juhlan tunnelma oli perinteinen suomalainen eli paskanjäykkä! No yhtenä vuonna ne keksi että jos alussa joku hanuristi vetäisi "Muistoja Pohjolasta" - marssin siihen heinäjuhlien alkuun oikein räväkästi niin se saisi heti juhlaväen mukavasti "tunnelmaan"! Ne tilasivat kirkonkylästä yhen "Viljon" vetämään kurtulla marssin siihen alkuun mutta ei martta-rukat tienneet tai osanneet aavistaa että "Viljo" ei ollut raitis. No kirkonkylältä kun oli reilusti matkaa heinähattujen jamipaikalle niin "Viljo" kerkesi nyhtämään puoli korillista kaljaa ja puoli pullollista väkijuomaa taksissa ennen juhlapaikalle tuloa! No kun kerta kusetti kovasti niin kävi "akordionisti" ennen esiintymistään nurkalle ruikkimassa ja kun kömpi lavalle niin oli jäänyt sepalus auki ja paidanhelma liputti mukavasti etumuksesta. Nosti Kouvolan pelin syliin ja nykäsi "Muistoja Pohjolasta" samalla elasisen voimakkaati omalla omituisella koreograiallaan mukaillen omaa esitystään. Kun soitto loppui niin salissa oli ihan hiljaista. Ei abloodin abloodia! No sitten siihen tuli yksi martta ja totesi hanuristille:"Kuule ukko! Kyllä sinä voisit näin arvokkaassa tilaisuudessa soittoo... ies sepalus kiinni!" Siihen oli "Viljo": "Kuule öö...minen ossoo sitä ulukoo mutta voitko viheltee mulle vähän sen alakua!

Tää samainen hanuritaiteilija oli ollut yksissä toisissa geimeissä kanssa suorittamassa ohjelmaansa ja käynyt sen verta usein kupilla jotta oli kaatunut harmonikan kanssa lattialle lopulta kesken "Kielon Jäähyväisten" selälleen. Se ei ollut tahtia haitannut vaan oli kouvolan peli jatkanut soimista ihan kivasti siinä seljältään käsin. Siihen oli joku menny "Viljolle" ehdottamaan että eikö oisi helpompaa soittaa jos tulisit nyt tuonne penkille istumaan. "Viljo" oli selältään tuumannut:"Ja paskat! Minä seison nyt tässä!"

"Viljo" oli selältään tuumannut:"Ja paskat! Minä seison nyt tässä!"
 
Ei taida olla Viljoo näkyny...
 
Tuli tuosta ensimmäisestä mieleen vitsi minkä jaan mielummin teidän kanssanne kuin noitten vitsipalstan ihmisten. Tapahtuu eräässä New Yorkilaisessa hienossa pianobaarissa:
Sam oli paikan pianisti. Soitti pelkästään omia kappaleitaan, hienoja kappaleita mutta niillä oli kaikilla aika "rivot" nimet. Muutaman viikon Samin spiikkailuja kuunneltuaan pomo päätti hankkia kuuluttajan, että ei tarvitse noita biisien nimiä kertoa. Ne olivat tyyliin "I Want to Lick You" yms.
 
Eräänä iltana Sam oli vessassa kun hän kuuli kuuluttajan aloittavan esittelyn. Hän ajatteli että nyt on kiire pianon taakse ja että vessan ovelta on vain pari askelta pianon taakse, mennään siis sepalus auki. Ensimmäinen biisi meni hienosti ja sen jälkeen eräs asiakas tuli ja kysyi: You know "Your fly is open and your dick is hanging out"?. Sam tähän että: "Do I know it, I Wrote It!!!" hehe :)

Aiheeseen liittyen, miksihän ne encoret ( joskus tällaisiakin vahinkoja sattuu topille ) tulevat aina silloin, kun tuntuu, että kaik' män ihan päin helekuttia just tällä keikalla. Soitannollisesti varmaan silti sama meininki ko muutenki, mutta oma fiilis ihan persiistä. Niin eikö se sillon innostu hakkaamaan ja tömistämään. En njymmärrä. Tulikohan sillon just saavutettua joku "henkinen taso" ?

tapa yleensä saada niitä on tämäkin...
 
hyvä ja iso turkulaisorkesteri, tänä vuonna merkkipäivä, käytti jossain kohtaa taipaleellaan mielenkiintoista tapaa saada yleisö taputtamaan itselleen. Aina ku biisi loppu paasikko taputti pari kolme kertaa käsiään yhteen mikin edessä ja tietty laumasieluiset alko heti taputtamaan hurjana suosionosoituksiaan. Kokeiltiin joskus jossain - toimii muuten. kokeikaapas tekin. Se mikki mielellään jossain sopivasti sivussa piilossa...
 
Tapahan se on tuokin "omaa häntää nostaa"