Bänditoiminta ›

Mitenkään mihinkään liittymätön mielipide:
 
klikin kanssa on varmasti hyvä treenata soittoa yksin ja miksei bändinkin kanssa, mutta jos rumpali virittelee klikin korvaansa keikalle lähdettäessä niin jotenkin tulee sellainen fiilis että ei tuo homma nyt oikein näpissä ole. En kaipaa mitään tieteellisen tarkkaa tempon pitämistä, mutta kyllä rumpalin pitäisi sen verran pystyä tempoa pitämään ilmankin ettei se yleisöä tai muita soittajia häiritse. Jos ei pysty, niin sitten treenaa asiaa mieluummin kuin tuplabasarinaputusnopeutta tai 16 lautasen fillejä.
 
Tuntuu näin ei-rumpalista, että on helpompi opetella pitämään se tempo kuin soittamaan klikin kanssa ilman että orgaanisuus ja groove kärsivät. No, matikkahevi ja iskelmät erikseen, mutta aika monessa musiikin lajissa edellämainitut ovat tärkeämpiä kuin absoluuttinen temmon muuttumattomuus.

Thothmes: Mitenkään mihinkään liittymätön mielipide:
 
klikin kanssa on varmasti hyvä treenata soittoa yksin ja miksei bändinkin kanssa, mutta jos rumpali virittelee klikin korvaansa keikalle lähdettäessä niin jotenkin tulee sellainen fiilis että ei tuo homma nyt oikein näpissä ole. En kaipaa mitään tieteellisen tarkkaa tempon pitämistä, mutta kyllä rumpalin pitäisi sen verran pystyä tempoa pitämään ilmankin ettei se yleisöä tai muita soittajia häiritse. Jos ei pysty, niin sitten treenaa asiaa mieluummin kuin tuplabasarinaputusnopeutta tai 16 lautasen fillejä.
 
Tuntuu näin ei-rumpalista, että on helpompi opetella pitämään se tempo kuin soittamaan klikin kanssa ilman että orgaanisuus ja groove kärsivät. No, matikkahevi ja iskelmät erikseen, mutta aika monessa musiikin lajissa edellämainitut ovat tärkeämpiä kuin absoluuttinen temmon muuttumattomuus.
 
Kyllä tää aika tiukasti tähän aiheeseen liittyi ja täysin samaa mieltä olen. :D

Meillä on Mother-orkesterin kanssa käytössä taustanauhat, ja sekvensseriltä tulee jos jonkinnäköistä kilkatusta ja kalkatusta. Perkkoja ja sillätapaa.. Itelleni on ollut kyllä kova koulu oppia soittamaan niiden kanssa, ja se on ollut mun mielestä hyvää treeniä. Esimerkkinä vaikka, kun biiseissä on 16-osa tamburiini- ja shakerjuttuja niin saada se oma fiilis skulaamaan sen nauhan kanssa. Itse olen nuo perkkaluupit sun muut rakentanut (ihan levyraidoiksi siis, sieltä sitten otettiin keikallekkin mukaan) ja siinä rakennusvaiheessakin tuli pohdittua vähän et millainen fiilis niissä pitäisi olla jotta natsaa mun soittotyylin kanssa. Samoin just livenä on 16-osa sekvensserisyntikoita ynnä muuta samanlaista. Itelle on toisaalta ollut tosi rentoa se, että on se klikki livenä. Se tuo sen tunteen, että se tempo pysyy eikä tarvitse miettiä että kiilaako vai laahaako.
 
Varmasti löytyy vanhaa koulukuntaa, joka ei arvosta klikin käyttöä esimerkiksi live-tilanteessa. Meillä se on kuitenkin osoittautunut hyväksi asiaksi (ainakin mun mielestä, eiköhän muukin bändi ole samaa mieltä) että biisit menee joka keikalla samoilla tempoilla. Se biisi pääsee ainakin hioutumaan hyvään kuntoon siinä yhdessä tempossa. Jos biisit menee joka ilta eri tempoilla, mun mielestä on ainakin vaikea saada niitä kuulostamaan hyvälle. Tämä siis siitä, että mä kiilaan tommosessa energisessä rock-menossa kyllä vääjäämättä ilman sitä klikkiä. :DD Kokeneilla ukoilla, joilla tämä time on kunnolla hallussa, tässä ei ole ongelmaa :)
 
3 livevetoa voi tsekata täältä: www.myspace.com/mutterimusic , kaikissa biiseissä hyrrää sekvensseri taustalla.

Klikkihän on vain työkalu, mitä näköjään kyllä aika harva osaa oikeasti käyttää kunnolla. Klikin kanssa ei ole pakko soittaa samassa temmossa biisejä alusta loppuun. Jos käytetään tietokoneella klikkiä, tai tehdään valmiit klikkipohjat midinä tms. voi niihin ohjelmoida temponvaihteluja juuri niin paljon kuin säveltäjästä hyvältä tuntuu. Silloin temponvaihtelut ovat vain hallinnassa.
 
Joskus kuulee kun rumpalilla tempo putoaa juuri siinä nostatuskohdassa missä sen pitäisi nousta. Sellainen vie tehon pois kertseistä yms. Jos on halua käyttää klikkiä, ja pitää biiseissä temmonvaihtelua ja elävyyttä, se on aivan helposti toteutettavissa. Sillä saadaan vain temmon nostatukset ja hidastukset säveltäjän päätettäviksi.
 
Grooven säilyttäminen klikin kanssa tai ilman klikkiä on yksilöllistä. Toisilta tuntuu onnistuvan klikin kanssa ja toisilta ei ilmankaan. Tässäkään asiassa ei ole vedettävissä mitään yleistyksiä suuntaan tai toiseen. Lähinnä ongelmaksi tuntuisi tämän ketjun perusteella nousevan se, että jengi ei osaa käyttää klikkiä, eikä halua edes ymmärtää mitä sillä voi halutessaan tehdä. Se ei tietenkään tarkoita sitä, että olisi tärkeää tai edes järkevää käyttää klikkiä aina. Olennaista on, miltä se lopputulos kuulostaa. En halua kuulostaa nyt siltä, että yrittäisin mainostaa klikkiä. Se ei ole tarkoitukseni. Lähinnä hämmästyttää se sitkeiden myyttien määrä mitä klikkiin ja sen käyttöön liittyy. Ja ne myytit tuntuvat kumpuavan siitä vanhasta kunnon EVO:sta.
 
Jos tehdään päätös että jossain jutussa ei käytetä klikkiä, niin olisi viisasta tehdä se päätös faktojen, ei omien harjaluulojen perusteella. Jo vaikka se, että ei jaksa ohjelmoida klikkiä huolella on informoitu päätös. Se ei ole, että ei käytetä klikkiä siksi että sillä tulee musiikista kliinisen tasatempoista.

Tässä on hyvä sivu aiheesta:
http://musicmachinery.com/2009/03/02/in-search-of-the-click-track/
 
Lopussa on joitakin linkkejäkin vielä. Lainaan tähän tuota viimeistä kirjoitusta, missä minusta ollaan asian ytimessä:
 
Extremely intriguing.Heres my take on timekeeping and clicks.Sorry its a little winded.Its part of an article Im working onA Poorly Played Note Well Placed....Is better than a well played note misplaced This was my friend Wades reaction after I told him about the book that I had recently given birth to late last year entitled Beyond the Metronome.I thought to myself this probably was the best one yet e.g. it seemed that every musician Ive spoke to regarding this subject had a reaction or experience in regards to tempo,groove,pocket or whatever one chooses to call that thing that gives rhythm its flow or value the Big Beat.We can all agree is is the common thread through almost all music ,especially and not exclusive to that which has its rhythmic roots in Africa.i.e.folk,blues,jazz,swing ,rock,R&B ,hip-hop.,etc. Of course most players know that whatever one might think of anothers compositional abilities, choice of notes in an improvisational setting or even tone quality, judgments most readily fly in regards to a players intonation and time or inchronation(in-internal,chron-clock)that is an individuals own ability to create or carry that rhythmic objective both accurately and with an over-all sense of steady. This is not just for drummers and rhythm section players either.Everyone has an influence on the groove.A trumpet player playing a nice accent over an and -of- four hitearly,can bring down an otherwise solid groove.So, how does one go about getting this groove together.?Play with records? Play with a metronome?Sure ,if you think that following someone or something elses time is good enough.Getting with it or in-sync is important but whos tempo is it?The guy beating on an imaginary plane(the directors ictus) or some drummer or bassist reading a difficult passage in the music or focusing on the babe in the third row? And we all know how fun it is to practice with a metronome.e.g.that tug-o-war ,so often called a crutch and generally the end result is unnatural at best.So, what do you do when you listen to a recording of yourself and you feel as if your in a race to beat one with a drummer who has sucked the life out of an otherwise great groove? Through many years of playing and discussing this somewhat vague topic I have come to the conclusion that in addition to being a good follower of the tempo,that is being able to sync yourself to whats going on, one should practice creating it and have a recognition of it just as one recognizes good intonation. Creating that steadiness that the music deserves should come from every player at any ability. In the practice room, a process of learning to subdivide and play with the metronome at quarter-notes is a great start but should be viewed as only the beginning. Gradually removing the metronome and replacing it with your own internal one seemed to be an appropriate step and one that was often missing in the aforementioned advice often given to students of the groove. With the exception of playing faster tempos to a slower click or displacing the click to beats 2 and 4(as the swing drummers hi-hat)an actual process has seemed to have snuck under the radar or just plain taken for granted..As a result most young players and even some seasoned pros who can play their asses off can consistently show tendencies to rush through musical phrases or show an inability to recreate a given tempo from the beginning to the end of a tune,song or piece of music.In recording and even live, Ive even noticed an increasing reliance on click tracks that lend themselves to players bouncing back and forth on either side of the beat in an effort to stay with it. In the exercise below a student of the groove is given an opportunity to examine his /her own perspective of tempo.Granted the clicks indicated in the chart are metronomic(digital that is) and are to be used as a guide just as a metronome is but obviously diminished (halved) periodically.The idea is to take whatever you are playing, e.g.keep it simple and something you know real well.Remember well played is well placedand as the click gets longer in duration,substitute the click with your own estimation of where the groove is.Your own internal click.This way the metronome or click gradually becomes less of a guide for the time as your internal clock takes over.Ending up in perfect rhythmic unison with the the clicks is the ultimate goal, but how close you are to them (late or early)and its consistency is more important and should give you a fair estimate of your conception of the given tempo.Remember this: you must stay true to your perception of the groove.Becoming further away each time means you are not playing the given tempo or altering it to some degree or another i.e.rushing or dragging.At this point try again.Employ more subdivision this time.Maybe incorporating more non-essential movement as often players do.i.e. a slight movement of the head or shoulders. by not telling her/him what to play but where to put it..Well played(in-tune etc)and Well placed(rhythmically accurate).
 
Niin, klikki on työkalu ja jokainen harkitsekoon, tarvitaanko sitä. Minä pidän enemmän hyvästä rumpalista, joka ei tarvitse klikkiä, elää bändin kanssa ja luo bändin KANSSA grooven.
 
Muuten, metronimin (klikin) vaihtoehtona on myös tarjolla "tempometer"-laitteita, jotka virveli-triggerin avulla näyttävät kulloisenkin hetkellisen temmon. Se voi olla hyvä vaihtoehto, joka antaa rumpalille varmuuden, mutta ei sido. Jälleen kerran: Jokaisen oma valinta. Bändin valinta. On varmasti rumpaleita, jotka soittavat "paremmin" klikin kanssa kuin ilman. Eikö se jonkinlainen lopullinen tavoite kuitenkin olisi, että klikkiä ei tarvitse? Jos klikki on työkalu ja on periaatteessa mahdollista pärjätä ilman sitä, eikö ihanteellista olisi olla ilman sitä? Jos osaisi naulata ilman vasaraa, käyttäisikö vasaraa?

paavi: Tässä on hyvä sivu aiheesta:
http://musicmachinery.com/2009/03/02/in-search-of-the-click-track/
 
Lopussa on joitakin linkkejäkin vielä. Lainaan tähän tuota viimeistä kirjoitusta, missä minusta ollaan asian ytimessä:
 

 
Niin, klikki on työkalu ja jokainen harkitsekoon, tarvitaanko sitä. Minä pidän enemmän hyvästä rumpalista, joka ei tarvitse klikkiä, elää bändin kanssa ja luo bändin KANSSA grooven.
 
Muuten, metronimin (klikin) vaihtoehtona on myös tarjolla "tempometer"-laitteita, jotka virveli-triggerin avulla näyttävät kulloisenkin hetkellisen temmon. Se voi olla hyvä vaihtoehto, joka antaa rumpalille varmuuden, mutta ei sido. Jälleen kerran: Jokaisen oma valinta. Bändin valinta. On varmasti rumpaleita, jotka soittavat "paremmin" klikin kanssa kuin ilman. Eikö se jonkinlainen lopullinen tavoite kuitenkin olisi, että klikkiä ei tarvitse? Jos klikki on työkalu ja on periaatteessa mahdollista pärjätä ilman sitä, eikö ihanteellista olisi olla ilman sitä? Jos osaisi naulata ilman vasaraa, käyttäisikö vasaraa?
 
Ei klikki mitenkään "sido" jos sen kanssa osaa soittaa. Edelleenkään en halua olla mikään klikkimainos, mutta ne klikin vastaisetkin mielipiteet voisivat perustua myös faktapohjalle. Se jos rumpalilla on klikki korvassa, ei millään tavalla muuta sitä faktaa että groove luodaan bändin KANSSA, siis myös silloin kun klikki on käytössä, pitäisi se groove syntyä bändin KANSSA. Sitä ei luo kukaan yksin ei klikin kanssa tai ilman klikkiä.
 
Lopullinen tavoite on mun mielestä se, että musa kuulostaa hyvältä. Sitten kun sitä hyvänkuuloista musaa kuunnellaan niin on ihan sama oliko äänittäessä käytössä klikki vai ei. Jos se tuntuu itsestä paremmalta ja lopputulos kuulostaa paremmalta ilman, niin sitten on täysin perusteltua soittaa ilman. Jos taas kuulostaa paremmalta klikin kanssa niin sitten on perusteltua käyttää klikkiä.
 
Jos biisissä on paljon temponvaihteluita, ja sävellyksellisesti on olennaista osua juuri oikeaan tempoon joka vaihdoksella niin tarvitaan jo melkoisen kokenut konkari että osuu oikeaan ilman klikkiä.
 
Raksalla kun olin niin ei käytetty vasaraa juuri koskaan. Meillä oli naulapyssyt.
 
Ps. tuosta lainaamastasi kirjoituksesta olen kyllä samaa mieltä monessa kohtaa. Mm. se, että klikki ei ole mikään huonon rumpalin pelastus, vaan siinä käy helposti juuri kuten tuossa sanottiin että rumpali alkaa huojua sen biitin ympärillä kun yrittää orjallisesti seurata klikkiä. Kiihdyttelee ja hidastelee kokoajan kun oma rytmitaju ei riitä. Klikki ei mun kokemuksen mukaan tee aloittelevasta tai vähän pitemmällekään ehtineestä rumpalista rumpukonetta. Päinvastoin. Että siitä olisi jotain iloa pitää rumpalin osata jo aika hyvin soittonsa perusasiat. Mm. fillit pitää osata soittaa myös tempossa. Muuten on mun mielestä enemmän musakohtaista se milloin siitä on iloa.

Hienoa keskusteluahan tästä syntyy. Ja kun hieman kaiveli nettiä, niin tämähän on kuuma, joskin hieman piilossa pinnan alla kupliva, aihe musiikkipiireissä. Niin, ei välttämättä sido, mutta hyvin usein kuitenkin sitoo. En kuitenkaan väitä, etteikö lopputulos silti niissäkin tapauksissa voi olla parempi klikin kanssa, kun klikin hyvät puolet jyräävät huonojen yli.
 
En minäkään pyri olemaan mikään klikin vastainen mainos, olenpahan vain oman parinkymmenen vuoden kokemukseni ja monien ammattilaisten mielipiteen perusteella vetänyt sen johtopäätöksen, että keikat vedetään ilman klikkiä (jos taustanauhoja yms. ei ole).
 
Aloitin bändimuusikkouran teininä basistina bändissä, jossa oli rumpukone. Sen jälkeen olen ollut monissa bändeissä, ilman klikkiä ja klikin kanssa, laulajana/kitaristina/basistina. Pääosin viime vuosina kaikki studiohommelit vedetään klikin kanssa. Pari kokenutta rumpalia on sanonut mulle, että oon ollut paras basisti, jonka kanssa soittaa. Mä veikkaan, että se tulee enemmänkin siitä kommunikaatiosta, artikulaatiosta, fiiliksestä, kuin kellontarkasta soitosta.
 
No, eipä tästä nyt juuri tämän enempää sanottavaa. Varmaan ollaan aika samaa mieltä loppujen lopuksi. :) Makuasioita nämä ovat osaltaan.

paavi: Hienoa keskusteluahan tästä syntyy. Ja kun hieman kaiveli nettiä, niin tämähän on kuuma, joskin hieman piilossa pinnan alla kupliva, aihe musiikkipiireissä. Niin, ei välttämättä sido, mutta hyvin usein kuitenkin sitoo. En kuitenkaan väitä, etteikö lopputulos silti niissäkin tapauksissa voi olla parempi klikin kanssa, kun klikin hyvät puolet jyräävät huonojen yli.
 
Mie olisin edelleen kiinnostunut kuulemaan niitä klikin huonoja puolia. :) Tähän mennässä ollut lähinnä sellaista huonojen rumpaleiden huonoja puolia.
 
En minäkään pyri olemaan mikään klikin vastainen mainos, olenpahan vain oman parinkymmenen vuoden kokemukseni ja monien ammattilaisten mielipiteen perusteella vetänyt sen johtopäätöksen, että keikat vedetään ilman klikkiä (jos taustanauhoja yms. ei ole).
 
Aloitin bändimuusikkouran teininä basistina bändissä, jossa oli rumpukone. Sen jälkeen olen ollut monissa bändeissä, ilman klikkiä ja klikin kanssa, laulajana/kitaristina/basistina. Pääosin viime vuosina kaikki studiohommelit vedetään klikin kanssa. Pari kokenutta rumpalia on sanonut mulle, että oon ollut paras basisti, jonka kanssa soittaa. Mä veikkaan, että se tulee enemmänkin siitä kommunikaatiosta, artikulaatiosta, fiiliksestä, kuin kellontarkasta soitosta.
 
No, eipä tästä nyt juuri tämän enempää sanottavaa. Varmaan ollaan aika samaa mieltä loppujen lopuksi. :) Makuasioita nämä ovat osaltaan.
 
Ei mulla ole ollut kauheasti bändeillä klikkiä keikoilla, on toiminut ilman paremmin joten ei ole otettu käyttöön. Nyt yhden bändin kanssa on harkittu. Siinä kyllä biisit menevät aika simppelisti yhdellä tempolla alusta loppuun, periaatteessa voisi riittää ihan alkuunlaskutkin. Ongelma siinä bändissä on lähinnä se, että päästään treenaamaan niin harvoin. Mä en vain näe sitä sen työkalun vikana, vaikka se ei juuri mun projekteihin sopisikaan. Ei meillä ole parissa bändissä sähkökitaraakaan, enkä mä silti sanoisi että sähkökitara olisi viallinen soitin sinänsä. Tai no onhan se usein aika ärsyttävä. :)

Joitakin huonon rumpalin mietteitä.
 
Voisi ehkä ajatella, että klikin suhteen on kolmenlaisia rumpaleita. Ensinnäkin on sellaisia, joiden soitto ei mahdu klikin asettamiin rajoihin. Sitten on sellaisia, jotka käyttävät klikkiä tukevoittaakseen omaa soittoaan, siis eräänlaisena turvalaitteena. Kolmas ryhmä ovat ne, joiden rytmitaju on sellaisenaan niin hyvä, etteivät he tarvitse klikkiä. Näistä keskimmäinen ryhmä on varmaankin suurin, ja sen sisällä on myös eniten vaihtelua. Kun soittaa paljon klikin kanssa, niin jonkin verran tapahtuu varmasti kehitystä (ainakin toisesta ryhmästä) kohti kolmatta ryhmää, mutta kaikista ei tule eläviä metronomeja.
 
Itse olen käyttänyt ja käytän tälläkin hetkellä klikkiä treenatessani levyäänityksiä varten. Ilmankin voisi periaatteessa musiikin puolesta mennä, mutta valitettavasti minun temponi huojuu luonnostaan sen verran, että studioäänityksessä se voi olla häiritsevää. Studiossa tarkasti soittamisen merkitystä ylipäätään ei varmaankaan tarvitse tälle porukalle sen enempää selitellä.
 
Keikoilla en käyttäisi klikkiä, ellei biiseissä ole ohjelmoituja taustoja. Jos bändi joutuu biisien väleissä ajastamaan itseään klikin tahtiin, siitä tulee olo, että tilannetta hallitsee klikki eivätkä soittajat. Se syö esityksen viihdyttävyyttä. Toki paljon riippuu siitä, millainen on musiikkityyli ja miten hyvin klikin käyttö saadaan piilotettua yleisöltä. Monet käyttävät klikkiä ilmeisen menestyksekkäästi, mutta minun nykyisessä bändissäni klikin käyttö keikalla olisi mielestäni vain ylimääräinen riesa.

Tässä klikin huono puoli, joka koskee kaikkia, osasi sen kanssa soittaa tai ei:
 
Se estää luonnolliset ja vuorovaikutteiset tempon vaihtelut.

Pieni rumpalipoika: Tässä klikin huono puoli, joka koskee kaikkia, osasi sen kanssa soittaa tai ei:
 
Se estää luonnolliset ja vuorovaikutteiset tempon vaihtelut.
 
Mut jos piisiin ei oo suunniteltu tempovaihteluja?
 
Tää ikivanha sanonta: Kun "amatööreillä" ei oo suunnilteltu tempomuutoksia ja tempo kuiteskin kiihtyy niin "tempo hakeutuu omaan luonnolliseen arvoonsa"

baron: Mut jos piisiin ei oo suunniteltu tempovaihteluja?
 
No sit niitä ei varmaan sinne pyritä soittamaankaan.
 
Vai häh?

Teijo K.: Mie olisin edelleen kiinnostunut kuulemaan niitä klikin huonoja puolia. :) Tähän mennässä ollut lähinnä sellaista huonojen rumpaleiden huonoja puolia.
 
Hä, mielestäni mä oon tuonut niitä esille? Yritän sanoa vielä toisella tavalla. Itse asiassa tällainen vertauksenomainen juttu tuli mieleen. Klikin kanssa rumpali yrittää pysyä klikin tahdissa ja sitten loppubändi yrittää pysyä rumpalin tahdissa. Ilman klikkiä koko bändi muodostaa yhdessä sen tahdin. Tuossa on aika hurja selkeä olennainen ero.
 
Toinen asia on se, että klikkirumpali sulkeutuu Peltoreiden taakse. Dynamiikka yksipuolistuu.
 
Ja kolmas vaikka se PRP:n mainitsema juttu, että luonnollista vuorovaikutteista temmon elämistä ei pääse syntymään (liittyy tuohon ensimmäiseen kohtaan). Baronin suuntaan voisin tässä heittää, että joku legendaarinen jazz-bändi kiihdytti usein biisejä loppua kohden.

paavi: Hä, mielestäni mä oon tuonut niitä esille? Yritän sanoa vielä toisella tavalla. Itse asiassa tällainen vertauksenomainen juttu tuli mieleen. Klikin kanssa rumpali yrittää pysyä klikin tahdissa ja sitten loppubändi yrittää pysyä rumpalin tahdissa. Ilman klikkiä koko bändi muodostaa yhdessä sen tahdin. Tuossa on aika hurja selkeä olennainen ero.
 
Toinen asia on se, että klikkirumpali sulkeutuu Peltoreiden taakse. Dynamiikka yksipuolistuu.
 
Ja kolmas vaikka se PRP:n mainitsema juttu, että luonnollista vuorovaikutteista temmon elämistä ei pääse syntymään (liittyy tuohon ensimmäiseen kohtaan). Baronin suuntaan voisin tässä heittää, että joku legendaarinen jazz-bändi kiihdytti usein biisejä loppua kohden.
 
Nuo on kaikki huonon rumpalin, tai huonon bändin ongelmia. Ts. kun klikkiä ei osata käyttää. Hyvällä rumpalilla ei ole klikin kanssa yhtään noista ongelmista. Tuo on vähän sama, kun sanoisi että nauhattomassa bassossa on se ongelma, että basistit soittavat niillä epävireisesti. Se on ihan totta kun basisti ei osaa, mutta ei se ole sen basson vika. Jaco veti ihan vireessä.
 
No tuo viimeinen on totta, temmon elämiset pitää klikkiä käyttäessä ohjelmoida valmiiksi. Niistä tulee siis osa sävellystä, eikä osa esitystä. Sen voi kokea klikin ongelmaksi.

Mä en näe asiaa ihan samalla tavalla. Jos käytetään vastaavanlaista vertausta: Jaco olis soittanut vireessä ja kohtuu hyvin täysritsalla, joka ei pysy hetkeäkään vireessä ja jonka intonaatio on täysin pielessä. Tarkoittaako se sitä, että kaikkien kannattaa pyrkiä soittamaan sellaisella?
 
Tai toiselta kantilta: Hyvä rumpali soittaa tarkasti ja hyvin ilmankin klikkiä, aivan kuten Jaco soittaa tarkasti nauhattomalla. Nauhoja voidaan vaikka ajatella eräänlaisena klikkinä, joka kvantisoi / diskretoi sävelkorkeudet eli temperoi asteikon. Hyvä basisti soittais siinä mielessä paremmin ilman nauhoja.
 
Eli tätä voidaan katsoa monelta kantilta. Kuten sanottua, oma näkökulmani on se, että tavoiteltavassa tilanteessa mitään klikkiä ei tarvita.

Teijo K.: Nuo on kaikki huonon rumpalin, tai huonon bändin ongelmia.
 
Kun on tarpeeksi hyvä, mikään ei ole ongelma. Siitä on vähän vaikea päätellä suuntaan tai toiseen.

paavi: Hä, mielestäni mä oon tuonut niitä esille? Yritän sanoa vielä toisella tavalla. Itse asiassa tällainen vertauksenomainen juttu tuli mieleen. Klikin kanssa rumpali yrittää pysyä klikin tahdissa ja sitten loppubändi yrittää pysyä rumpalin tahdissa. Ilman klikkiä koko bändi muodostaa yhdessä sen tahdin. Tuossa on aika hurja selkeä olennainen ero.
 
Toinen asia on se, että klikkirumpali sulkeutuu Peltoreiden taakse. Dynamiikka yksipuolistuu.
 
Tai sit koko bändillä on korvamonitorit, joissa kaikilla kustomoitu monitorimiksaus (rumpali ottaa muitten soittajien lisäksi myös settiä omiin monitoreihinsa tarpeen mukaan = ei "dynamiikan yksipuolistumista"), ja klikkibiiseissä klikkiä, kuten myös kaikkia kovalevyltä tulevia rytmiluuppeja jne. kuuntelee pelkän rumpalin sijasta koko bändi.

paavi: Mä en näe asiaa ihan samalla tavalla. Jos käytetään vastaavanlaista vertausta: Jaco olis soittanut vireessä ja kohtuu hyvin täysritsalla, joka ei pysy hetkeäkään vireessä ja jonka intonaatio on täysin pielessä. Tarkoittaako se sitä, että kaikkien kannattaa pyrkiä soittamaan sellaisella?
 
Pakko sanoa, että tällainen vertaus ontuu kyllä melko pahasti tässä yhteydessä. Klikkiin verrattaessa tämä tarkoittaisi siis, että jos hyvä rumpali soittaa paskalla klikillä hyvin, niin tulisiko kaikkien pyrkiä soittamaan huonolla klikillä. Klikki kun tässä vertautuu tuohon mainittuun "täysritsaan". Eli tässä ei ole enää kyse klikkiin soittamisen tarpeellisuudesta. Eli mitä tässä todella halutaan sanoa?
 
Tai toiselta kantilta: Hyvä rumpali soittaa tarkasti ja hyvin ilmankin klikkiä, aivan kuten Jaco soittaa tarkasti nauhattomalla. Nauhoja voidaan vaikka ajatella eräänlaisena klikkinä, joka kvantisoi / diskretoi sävelkorkeudet eli temperoi asteikon. Hyvä basisti soittais siinä mielessä paremmin ilman nauhoja.
 
Tässä on vähän sama ongelma, kuin edellisessä vertauksessa. Se, että Jaco soittaa hyvin ilman nauhoja vertautuu toki siihen, että hyvä rumpali soittaa hyvin myös ilman klikkiä. Tästä ei mitenkään kuitenkaan voida päätellä tuota seuraavaa väitettä, että basisti soittaa paremmin ilman nauhoja tai vastaavasti rumpali ilman klikkiä. Tarkoitus ei ole suinkaan turhaan viilata pilkkua tai kettuilla, vaan tuoda esille näiden esimerkkien heikkous varsinkin tässä yhteydessä. Usein vertaukset meneekin tosi helposti metsään, jos niitä ei ole tarkkaan mietitty. Tässä tehdään hienoja sanoja sisältävällä vertauksella loppujen lopuksi yksinkertaisesta asiasta turhan vaikea ja kaiken lisäksi melko järjetön päätelmä. Let's keep it simple enough :)
 
Eli tätä voidaan katsoa monelta kantilta. Kuten sanottua, oma näkökulmani on se, että tavoiteltavassa tilanteessa mitään klikkiä ei tarvita.
 
Aikaisempien esimerkkien puimisella halusin myös osoittaa, että tällaisilla vertauksilla vain eksytään helposti itse aiheesta ja alkaa saivartelu puolin ja toisin. Tämä ihan vain henkilökohtaisena kokemuksena tätä palstaa lukeneena. Teijo K:n kirjoituksiin pystyn yhtymään melko suurilta osin, ja tuntuu, että hänen pointtinsa ei lukuisista selvennyksistä huolimatta ole ihan täysin mennyt perille. Klikin käyttö on osaavissa käsissä hyödyllistä, mutta se ei tietenkään tarkoita, että kaikkien bändien tulisi kaikissa tilanteissa käyttää sitä. Kaikki on niin tilanteesta ja asiayhteydestä riippuvaista.
 
Ei siis voida väittää, että "tavoiteltavassa tilanteessa mitään klikkiä ei tarvita". Mikä on kenellekin se tavoiteltava tila? Tähän ei kukaan voi toisen puolesta vastata. Joskus se vaatii klikin ehdottomasti, joskus taas ei. Täytyy silti vielä sanoa, että on kyllä vaikea pitää esimerkiksi rumpalia - tai minkä tahansa instrumentin soittajaa - kovin pätevänä, jos ei yksinkertaisesti kykene soittamaan klikkiin. Se on aika perusasioita kumminkin loppujen lopuksi ja joka tapauksessa joskus jopa aivan ehdoton välttämättömyys, varsinkin esimerkiksi studiohommissa ja taustanauhojen kanssa vedettäessä.

paavi: Mä en näe asiaa ihan samalla tavalla. Jos käytetään vastaavanlaista vertausta: Jaco olis soittanut vireessä ja kohtuu hyvin täysritsalla, joka ei pysy hetkeäkään vireessä ja jonka intonaatio on täysin pielessä. Tarkoittaako se sitä, että kaikkien kannattaa pyrkiä soittamaan sellaisella?
 
Jaco soitti ajoittain myös nauhallisella bassolla. Sillä oli ihan loppuun asti yleensä sekä nauhallinen että nauhaton. Toki välillä se myi niitä että sai huumeita mutta jos jätetään se puoli pois tuosta.
 
Tai toiselta kantilta: Hyvä rumpali soittaa tarkasti ja hyvin ilmankin klikkiä, aivan kuten Jaco soittaa tarkasti nauhattomalla. Nauhoja voidaan vaikka ajatella eräänlaisena klikkinä, joka kvantisoi / diskretoi sävelkorkeudet eli temperoi asteikon. Hyvä basisti soittais siinä mielessä paremmin ilman nauhoja.
 
Eli tätä voidaan katsoa monelta kantilta. Kuten sanottua, oma näkökulmani on se, että tavoiteltavassa tilanteessa mitään klikkiä ei tarvita.
 
Mä en näe järkeä tavoitella tilannetta, jossa jotain työkalua ei tarvita. Työkalu on työkalu. Käytetään jos on tilanne jossa siitä on hyötyä. Turha tehdä siitä mitään sen suurempaa numeroa. Mun mielestä.