Musiikin teoria ja säveltäminen ›

ankkiz: Jotain tuommoista vähän uumoilinkin ja kutakuinkin samanpituisina olen nuo kaksi antamaani esimerkkiä soittanut.
 
Miltä kuulostavat neljäsosaa pidemmät aika-arvot, jotka on merkitty staccatona? Esim. puolinuotti tai jopa kokonuotti? Ovatko lähempänä neljäsosaa kuin kuudestoistaosaa? Itse en osaisi moisia aika-arvoja tulkita mitenkään, siksi kysymys, jonkinlaisen ohjenuoran saavuttamiseksi.
 
Enpä oo käytännön elämässä kohdannut kuin 16- 8- ja 4-osa staccatoja mutta nää soittaisin periaatteessa kyllä ainaskin suunnilleen saman kestoisina. Varmaan puolinuotitkin jos kohdalle sattuisi.

ankkiz: Onko staccatolle olemassa joku ihan matemaattisesti määritelty kaava, kuin paljon se lyhentää kullonkin kyseessä olevan aika-arvon _sointia_ (kestohan pysyy vakiona, mutta osa on hiljaisuutta).
 
Kuulostavatko esim. peräkkäiset neljäsosastaccatot ja kahdeksasosastaccatot (kahdeksasosissa, jokaisen iskun jälkeen 8 osatauko, eli soitetut iskut osuu neljäsosien kanssa samoille paikoille) täysin identtisiltä, vai onko kahdeksasosat esim. puolet lyhyempiä?
 
Sibeliukseen kun kirjottelin noita, niin se soitti kokonuottistaccaton puolinuotti+puolitauko, puolinuottistaccaton neljäsosanuotti+neljäsosatauko jne. Sitä en tiiä onko tällä käytännön elämään vaikutusta.

Noissa notaatiosoftissa kuten sibelius ja finale staccaton oletuskestoksi on midiasetuksissa laitettu 50% kirjoitetusta aika-arvosta. Jotenkin sen softan on noi tulkittava ja varmaan toi puolet kirjoitetusta kestosta antaa midivasteena eri aika-arvoille siedettävimmän tulkinnan.
 
Staccaton kesto on tulkinnanvarainen asia, absoluutit ovat tässä sama juttu kuin dynamiikkamerkeissäkin, riippuu tilanteesta ja "oikeita" mahdollisuuksia tulkita staccato on yhtä monta kuin soittajaakin.

Mikä on tuuban ja kontrafagotin ääniala?

KMT: Mikä on tuuban ja kontrafagotin ääniala?
 
1. KVG!
2. Tuuban ääniala riippuu siitä minkä vireinen se on. Niissä on useita eri vireitä.
3. Kontrafagotin ääniala on oktaavia alempi kuin fagotin.

baron: 1. KVG!
2. Tuuban ääniala riippuu siitä minkä vireinen se on. Niissä on useita eri vireitä.
3. Kontrafagotin ääniala on oktaavia alempi kuin fagotin.
 
Joku lähde sanoo että olis sen ääniala on noin C2-f1, meneekö se parhaimmillaan siis 16.35 hertziin vai 32.70?

KMT: Joku lähde sanoo että olis sen ääniala on noin C2-f1, meneekö se parhaimmillaan siis 16.35 hertziin vai 32.70?
 
http://www.bestpianolessons.com/piano-keys/piano-keys.html

baron: http://www.bestpianolessons.com/piano-keys/piano-keys.html
 
Ei kai se nyt noin korkea voi olla.
Eikö se C2 merkitä subkontra-alaa(olisi se 16Hz) ja f1 on pitäs olla 1-viivaisella alalla joka on 349.23Hz, tässä nyt taas sekoitetaan nämä oktaavialamerkinnät
 
Eikö ne nyt näin mene?
C-1, C3- Octakontra-ala?
C0-, C2- Subkontra-ala
C1-, C1- Kontra-ala
C2-, C- Suuri ala
C3-, c- Pieni oktaaviala
C4-, c1 1-viivainen
C5-, c2 2-viivainen
C6-, c3 3-viivainen
C7-, c4 4-viivainen
C8-, c5 5viivainen

Yrjö Oksala Musiikin perusteet:
 
C2 (Subkontraoktaavi) = 16,35 Hz
 
Vastaa samalla ihmiskorvan kuuloalueen alarajaa.

KMT: Ei kai se nyt noin korkea voi olla.
Eikö se C2 merkitä subkontra-alaa(olisi se 16Hz) ja f1 on pitäs olla 1-viivaisella alalla joka on 349.23Hz, tässä nyt taas sekoitetaan nämä oktaavialamerkinnät
 
Eikö ne nyt näin mene?
C-1, C3- Octakontra-ala?
C0-, C2- Subkontra-ala
C1-, C1- Kontra-ala
C2-, C- Suuri ala
C3-, c- Pieni oktaaviala
C4-, c1 1-viivainen
C5-, c2 2-viivainen
C6-, c3 3-viivainen
C7-, c4 4-viivainen
C8-, c5 5viivainen
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=8&la=fi
Tossa on esitetty pianon sävelet nuotteina ja oktaavien nimet ja niitten merkinnät.

EP: Yrjö Oksala Musiikin perusteet:
 
C2 (Subkontraoktaavi) = 16,35 Hz
 
Vastaa samalla ihmiskorvan kuuloalueen alarajaa.
 
Teoreettista eli riippuu vielä korvista tietääkseni kuten ylärajakin... ja mitä olen katsellut taitaisi jos olisi sinimuotoista olisi vaatia aika paljon jo desibelejä kuuluakseen kovaa. asian vierestä joo mutta tuli vain mieleen... ja oktaavi numerointia vaikka millaista nähty. ja midin alimmat oktaavit mitä ilmeisemmin menee tuon 16,35hz alle jos soundi sopiva mitä joskus softilla katselin eräitä soundeja mutta subbarillahan nekin kait saadaan vielä tuntumaan........
ps. alialoista useita vastauksia osalle soittimista ärsyttää ja siis senkin jälkeen kun karsitaan nämä oktaavi alue merkinnät joita näkee sikin sokin esim. Sonarin alin oktaavi on 0 ja Logicin ja Yamahan synien alin lienee -2,Rolandin synien taas -1.ja jossain softassa muistaakseni oli jopa 1 alin oktaavi varma en ole...

Vähän pelottaa kysellä mitään, kun tuntuu, että täällä kaikki on niin ammattilaisia : DD Mutta kysynpähän kuitenkin!
 
Eli siis, oon soittanut alttofonia tässä nyt pari vuotta ja tänä vuonna menin myös musiikin teorian tunneille. Tähän asti olen selvinnyt hyvin, mutta nyt tuli vähän hankala tehtävä eteen! Eli siis, tehtävänä on opetella soittamaan intervallilaulu(duurissa) omalla instrumentilla ja soittaa se ensiviikon tunnilla. Tuolla teorian tunnilla on soitttajia vähän laidasta laitaan, on viulisteista pasunisteihin. Opettaja selitti, etä kaikkien pitäisi lähteä "soivasta c:stä", eli siis kirjassa oleva laulun pätkä pitäisi transponoida oman soittimen vireeseen. Ensinnäkin, mikä on "soiva c"..? Ja toisekseen, mitä minun pitää tehdä tälle kyseiselle laululle, jotta saan sen eb-vireeseen..? Vai pitääkö sille tehdä mitään?
 
c1 c1 c1 c1 | c1 d1 c1 d1 | c1 e1 c1 e1 | c1 f1 c1 f1 | c1 g1 c1 g1 | c1 a1 c1 a1 | c1 h1 c1 h1 | c1 c2 c1 c2 |
 
Tuossa vielä se kyseinen laulu. Ja nuo ykköset ja kakkoset on oktaavialoja, en tiedä miten te ootte niitä yleensä merkinny, joten laitoin noin. En tiedä tajusiko kukaan mitään, mutta kiitän jo etukäteen jos joku osaa auttaa! : )

Lelluth:
Opettaja selitti, etä kaikkien pitäisi lähteä "soivasta c:stä", eli siis kirjassa oleva laulun pätkä pitäisi transponoida oman soittimen vireeseen. Ensinnäkin, mikä on "soiva c"..? Ja toisekseen, mitä minun pitää tehdä tälle kyseiselle laululle, jotta saan sen eb-vireeseen..? Vai pitääkö sille tehdä mitään?
 
c1 c1 c1 c1 | c1 d1 c1 d1 | c1 e1 c1 e1 | c1 f1 c1 f1 | c1 g1 c1 g1 | c1 a1 c1 a1 | c1 h1 c1 h1 | c1 c2 c1 c2 |

 
Soiva vire tarkoittaa sitä sävelkorkeutta joka oikeasti soi. Jos soitat alttofonin ceen, soiva vire on eb. Jotta saat soivan ceen, pitää mennä 3 puolisävelaskelta alaspäin eli aloittaa aasta.

^ Kiitos paljon! Tarkoittaako tuo siis sitä, että laulu menisi a1 a1 a1 a1 | a1 h1 a1 h1 | a1 c2 a1 c2 | ja niin edes päin?

Lelluth: ^ Kiitos paljon! Tarkoittaako tuo siis sitä, että laulu menisi a1 a1 a1 a1 | a1 h1 a1 h1 | a1 c2 a1 c2 | ja niin edes päin?
 
Ei ihan, noin se menisikin mollissa. Pidä huolta että kaikki sävelet siirtyvät tuon 3 puoliaskelta alaspäin, jotta intervallit pysyvät samoina ja pysytään c-duurissa. Eli e -> cis !

Ahaa! Kiitos taas. : ))

Lelluth: Vähän pelottaa kysellä mitään, kun tuntuu, että täällä kaikki on niin ammattilaisia : DD Mutta kysynpähän kuitenkin!
 
Mun mielestä kaikki asialliset kysymykset tervetuloa kuten esimerkiksi tuo sinunkin.

alottelijatason nuotinlukukysymyksiä taas. Bachin sello suiten ihan alussa noi kaaret, meinaaks ne et kolme ekaa nuottia soitetaan legato ja seuraavat viis sit, ööh, ei-legato:
 
http://imslp.info/files/imglnks/usimg/f/f3/IMSLP01298-BWV1007.pdf
 
E. vai onks toi kaari legato ollenkaan kun wikipedian mukaan se olis nuottien alapuolel

Sergei Fallinen: alottelijatason nuotinlukukysymyksiä taas. Bachin sello suiten ihan alussa noi kaaret, meinaaks ne et kolme ekaa nuottia soitetaan legato ja seuraavat viis sit, ööh, ei-legato:
 
http://imslp.info/files/imglnks/usimg/f/f3/IMSLP01298-BWV1007.pdf
 
E. vai onks toi kaari legato ollenkaan kun wikipedian mukaan se olis nuottien alapuolel
 
Jep, kyllä ne on legatokaaria, eli noi kolme ekaa nuottia pitää soittaa mahdollisimman sitoen toisiinsa.
Legatokaaret on artikulaatio (esitystapa) merkintöjä jotka voi olla joko nuottien ylä- tai alapuolella.