 nottamus30.12.2010 16:34:15 | |
|---|---|
Jokapaikanapina: Mun mielestä Across The Universe ja I Am Sam -leffojen soundtrackeilla on tosi hyviä Beatles-kovereita. Ja paras yksittäinen Beatles-koveri on tietty Cockerin With A Little Help From My Friends näin on ja monet esitykset ovat aika freesejä. Se on hieno saundträkki. every dog has its day | |
 Calliope30.12.2010 18:08:32 | |
Ainakaan Lennonilla ei ollut mitään covereita vastaan, enkä usko että hän ajatteli siinä pelkästään taloudellista puolta. Tässä on yksi, mielestäni aika onnistunut. Alunperinhän laulu käsitteli käsittääkseni talvea 68-69, joka oli raskas Beatlesin jäsenille. Mutta voi tätä laulua mielestäni näinkin esittää, aurinko paistaa.. http://www.youtube.com/watch?v=nFsvpZ5lEtM "Your mind makes a promise that your body can't fill" | |
 JET31.12.2010 00:17:30 | |
JET: V-pesonen: makunystyröissäsi on yksi jännittävä vivahde. Rankkaat tietääkseni Beatlesin selvästi Rolling Stonesia korkeammalle, ja (naurettavasta ylevään -->) Beethovenin selvästi Mozartia korkeammalle. Minä olisi taipuvainen ajattelemaan, että Beatlesin tyyliä Rollareihin nähden enemmän arvostava painottaisi myös muitten vertailuparien kohdalla enemmän niitä musikaalisia, melodiarikkaita, kirkkaan selkeitä asioita. Jos (!) pitäisi tehdä Beatlesista ja Rollarista vertauskuvat vanhojen klassisen musiikin sankareiden perusteella, niin olishan Beatles selvästi "popin Mozart" ja Rollarit "popin Beethoven". Joidenkin mielestä Rollarit on sama Beatlesille kuin mitä Beethoven on Mozartille. Mielestäni Beethovenissa uskomatonta on psyykkinen vaikutusvoima, musiikkiterapeuttinen vaikutus, syvyys. Mozart on kuitenkin luontevuudessa, elähdyttävässä kauneudessa ja ylitsevuotavassa musikaalisuudessa toista kaliiperia kuin Beethoven. Näitä alueita tarkastellen (edelleen korni esimerkki!) olisi samasta tapauksesta kyse hieman rahvaan Beethovenin tapauksessa suhteessa suvereeniin Mozartiin kuin rokkibändi Rollarit&monipuolinen melodinen Beatles -parivaljakon kohdalla. Mutta musiikkimakukysymykset ovat hienovaraisia. Beethoven-preferointisi perusteella olisit Rollarit-fani ennemmin kuin Beatlesin. | |
 velipesonen31.12.2010 08:38:22 | |
JET: Joidenkin mielestä Rollarit on sama Beatlesille kuin mitä Beethoven on Mozartille. Mielestäni Beethovenissa uskomatonta on psyykkinen vaikutusvoima, musiikkiterapeuttinen vaikutus, syvyys. Mozart on kuitenkin luontevuudessa, elähdyttävässä kauneudessa ja ylitsevuotavassa musikaalisuudessa toista kaliiperia kuin Beethoven. Näitä alueita tarkastellen (edelleen korni esimerkki!) olisi samasta tapauksesta kyse hieman rahvaan Beethovenin tapauksessa suhteessa suvereeniin Mozartiin kuin rokkibändi Rollarit&monipuolinen melodinen Beatles -parivaljakon kohdalla. Mutta musiikkimakukysymykset ovat hienovaraisia. Beethoven-preferointisi perusteella olisit Rollarit-fani ennemmin kuin Beatlesin. Minä itse nostin Rollarit Beatlesin vastapooliksi aika lailla ironisessa mielessä. Beatles ja Rollarit olivat kaveribändejä, jotka tekivät työtä rajoittaakseen keskinäistä kilpailuaan ennemminkin kuin kilpaillakseen yhtään mistään. Kilpailun rajoittaminen oli käytännössä singlejen julkaisun tahdistamista niin etteivät ne kilpailisi keskenään listoilla. Englantilaisen lehdistön keksimä Beatles vs. Rollarit oli täysi kupla paitsi ehkä siinä mielessä että Beatles ui kuvioihin kenties jonkinlaisen iskelmä- tai viihdemusiikin väylän kautta kun taas Rollareilla ei ollut iskelmän kanssa sitäkään vähää tekemistä. Ilman Beatlesia Rollaritkaan eivät olisi saaneet levytyssopimusta, ainakaan vielä vuonna 1963 (George Harrison itse asiassa suositteli heitä Deccalle). Minä olen Beatles- ja Who-fani, siinä on mulle fanittamista ihan tarpeeksi, Rollarien suhteen olen lähinnä diggari eli tykkään enimmästä osasta niiden tekemisiä ja tunnustan niiden arvon. Kyllä minulle myös Beatlesilla on musiikkiterapeuttista arvoa, eikö kaikki musiikki joka koskettaa ole terapeuttista? Jos verrataan Beatlesin ja Rollareiden ns. syvyyttä niin taas törmätään vertaamisen hankaluuteen koska Rollarit on niin kansanmusiikkimainen eli heidän syvyytensä on jossain siellä puuvilla- ja maissipelloilla ja Afrikan viidakoissa, se on ylipersoonallista syvyyttä siinä missä Beatlesin syvyys on tämmöistä mieltäjärkyttävää tunteen todellisuutta. Ei ole mitenkään sanottua että rockin tai popin piiristä edes pitäisi löytyä joku joka muistuttaa Beethovenia tai joku joka muistuttaa Mozartia. Mutta jos tässä ei ole muuta tarkoitusta kuin ihmetellä meikäläisen yksilöpsykologiaa, niin siinä kyllä riittää ihmettelemistä. Mozartia en suoraan sanoen ymmärrä, Haydnista pidän enemmän. This song has been a nightmare for me, as much as it's been for You. (Captain Sensible) | |
| JET 31.12.2010 18:54:00 | |
velipesonen: Kyllä minulle myös Beatlesilla on musiikkiterapeuttista arvoa, eikö kaikki musiikki joka koskettaa ole terapeuttista? Totta! Beethovenin olen vain havainnut parhaaksi siinä suhteessa, hänen musiikkinsa ei ole niin kaunista kuin Mozartin, mutta jopa terapeuttisempaa (rehellisempää, eikä niin taivaallista). En epäile sinua kysyessäni nyt mihin "ajattomiin Rollari-koukkuihin" äskettäin viittasit - kiinnostaisi vain tietää enemmän (tämänhän voisi tietysti siirtää RS-ketjuunkin). | |
| velipesonen 31.12.2010 20:36:01 | |
Se ajaton rollarikoukku on aika lailla supertoonikalla eli kokosävelaskelen verran perussävelen yläpuolella olevalla sävelellä ja sille pohjaavalla soinnulla pelaaminen. Toinen bändi muuten joka harrastaa samaa koukkua on Black Sabbath mutta Rollarit tekee sen minun mielestäni paremmin. Sitten on toinenkin rollarikoukku ja se on näkökulmasta riippuen vaikeammin tai helpommin määriteltävä asia, semmoinen tonaalisesta vinkkelistä takaperoisten sointukulkujen käyttäminen, esmes Satisfactionissa. Se on jo asia, jonka tehtävä on varmaan enemmänkin korostaa sitä loputonta jumputusta kuin olla mitään muuta, mutta sille jumputukselle se antaa todella kovan painovoimaa hyljeksivän potentiaalin. Tuo supertoonika, joka kiteytyy Street Fighting Manissa, on syvällisempi asia ja mahdollisesti niin syvällinen ettei ihminen sitä voikaan selvittää. Se voi olla käsityskykymme yläpuolella. This song has been a nightmare for me, as much as it's been for You. (Captain Sensible) | |
 Flash31.12.2010 22:08:42 (muokattu 31.12.2010 22:09:04) | |
velipesonen: Toinen bändi muuten joka harrastaa samaa koukkua on Black Sabbath mutta Rollarit tekee sen minun mielestäni paremmin. Aika hemmetin paljon paremmin, jos minulta kysytään. Vaikka Sabbathistakin toki diggailen paljon (tässä tullaan taas siihen, että joistakin sitä diggaa vielä enemmän kuin toisista, mutta eipä mennä siihen tässä...). Tuo supertoonika, joka kiteytyy Street Fighting Manissa, on syvällisempi asia ja mahdollisesti niin syvällinen ettei ihminen sitä voikaan selvittää. Se voi olla käsityskykymme yläpuolella. Siinä kiteytyy Keefin nerous. Hän ei ole tavallinen kuolevainen, kuten olemme jo huomanneet. Live Music Is Better! | |
 Sir Henri01.01.2011 00:56:09 | |
Tuli vaan humalaspäiten mieleen tää kun Steven Tyler esitti Beatle-biisejä just jossain juhlassa missä Sir Paul oli kattelemassa meininkiä: http://www.youtube.com/watch?v=sXhwYcJLODU "I hate your balls!" -Devin Townsend | |
 Monkey Man01.01.2011 16:58:20 | |
Sir Henri: Tuli vaan humalaspäiten mieleen tää kun Steven Tyler esitti Beatle-biisejä just jossain juhlassa missä Sir Paul oli kattelemassa meininkiä: http://www.youtube.com/watch?v=sXhwYcJLODU KIITOS TÄSTÄ! Tuli mahtava fiilis kun katto ton ja darrakin katos... | |
| Jokapaikanapina 01.01.2011 18:56:26 | |
Sir Henri: Tuli vaan humalaspäiten mieleen tää kun Steven Tyler esitti Beatle-biisejä just jossain juhlassa missä Sir Paul oli kattelemassa meininkiä: http://www.youtube.com/watch?v=sXhwYcJLODU On kyllä mahtityyppi toi Tyler. Tuli hyvä mieli muutenki ku joku koveroi taitavasti Abbey Roadia | |
 elais01.01.2011 19:25:54 | |
Jokapaikanapina: On kyllä mahtityyppi toi Tyler. Tuli hyvä mieli muutenki ku joku koveroi taitavasti Abbey Roadia Tuplaan. Oon koko joululoman pyöritelly lahjaksi saatua Abbey Roadin re-masteria soittimessa ja täytyy sanoa että se on kyllä uponnu ihan täysillä. Mahtavat soundit ja sitten vielä tuo medley lopussa. Mahtavaa nähä nyt kun joku esittää noita biisejä tollaisella tunteella. "Nothing is impossible. The word itself says I'm possible." | |
| velipesonen 02.01.2011 13:54:32 | |
Lueskelen Bill Harryn kirjaa Lennon's Liverpool. Harry on hyvä kirjoittaja ja lainailee siellä täällä useampaa Beatles-kirjaa. Philip Normanin Shoutista hän kirjoittaa kuin ohimennen: "He also enlivens his writing with hyperbole, imagining and visualising scenes and colouring them with a writer's licence to exaggerate." Taitaako tuota paremmin sanoa. This song has been a nightmare for me, as much as it's been for You. (Captain Sensible) | |
| Xan de Wan 04.01.2011 00:20:04 | |
Kun viime aikoina nuo cover-jutut ovat olleet esillä tässä ketjussa niin tuli mieleen, että amerikkalaista The Fab Faux- nimistä bändiä pidetään nykyään yhtenä kaikkein taitavimmista, pätevimmistä Beatles-coverbändeistä. Yhtye on esiintynyt useana vuonna vuosittaisessa Beatle week-tapahtumassa Liverpoolissa. - Esimerkiksi jotkut suomalaiset Beatles-fanit, jotka ovat nähneet The Fab Fauxin esiintyvän Liverpoolissa ovat kovasti kehuneet kyseistä bändiä. The Fab Fauxilta löytyy useita videoita YouTubessa, joten sinne vaan tsekkaamaan miltä bändi kuulostaa. | |
| hippelihuijaa 04.01.2011 03:30:02 | |
...ja kuka jaksaa intoilla "ötököiden" perään kuunneltuaan "live"-version "All The World Need Is Love"! Löysää, löysää, löysää.... | |
 StJerky04.01.2011 08:56:28 | |
hippelihuijaa: ...ja kuka jaksaa intoilla "ötököiden" perään kuunneltuaan "live"-version "All The World Need Is Love"! Löysää, löysää, löysää.... Mikäs se sellainen on? | |
| Jonnyjorma 05.01.2011 08:39:20 | |
Aikasemmin meinasin trollata et Yellow Submarine on näiden paras biisi. Koska se todellaki on sairaan hyvä ja ansainnu paikkansa yhtenä beatlesin tunnetuinpana rallina ja sehä oli hirvee suosittu single aikoinaan, hyvä niin. Kauheen väärinymmärretty Mhushiikki snobien keskuudessa kun on tavallansa niin lapsellisen oloinen. MUTTA .. kuuntelin tossa hetki sitte She Loves Youn kun alko rallaa päässä täysillä ja huomasin et tässähän tää on tää kaikkien aikojen hienoin pop-tune .. Eli täten myös Lyömättömien paras kipale. Siis ihan oikeesti http://www.youtube.com/watch?v=T0YifXhm-Zc Pistäkää nyt kuunteluun vaikka tuntuis että on muistissa, keskittyen kuuntelemalla nimittäin se parhaus sieltä tulee esiin. tosi kaunista laulua ja mukavan kovaa ääntäki, Kaikil (John,Paul,George) ukoil on niin hieno ääni ja noi jeejeet sulattaa sydämen. Tulee vaan iloiseksi. ja ringo soittaa sairaan hyvin. 6 tähteä viidestä annan | |
| velipesonen 05.01.2011 09:28:36 | |
Jonnyjorma: 6 tähteä viidestä annan Samoin minä. Voit olla aivan oikeassa. This song has been a nightmare for me, as much as it's been for You. (Captain Sensible) | |
| Jokapaikanapina 05.01.2011 11:51:56 | |
She Love Yousta alko munkin musaura | |
 baron05.01.2011 13:33:57 | |
Jokapaikanapina: She Love Yousta alko munkin musaura Mä jostain luin että se oli rocklyriikan uranuurtajia siinä mielessä että siinä oli ulkopuolinen kertoja joka analysoi parisuhdetta. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
| StJerky 05.01.2011 14:35:22 (muokattu 05.01.2011 14:39:52) | |
Jokapaikanapina: She Love Yousta alko munkin musaura Oli minunkin eka Beatles piisi. Eka piisi Golden Hits kokoelmakasetilla jonka äiti osti minulle E-myymälästä 70-luvulla. Minulla oli myös tuo http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx? … 8159cd2-97e6-46a4-b3df-60863220b8b9 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)