| Aihe: Teräskielistä akustista budjetilla 1000€ | 1 |
|---|
|
Moi,
Elikkäs olen käyttänyt nyt koko viikonlopun ajan aikaa akustisen kitaran etsintään. Aluksi oli kova kiinnostus Takaminen EF-500Kc kitaraa kohtaan. En oikein löytänyt mistään mitään infoa siitä, kunnes jostain netti foorumeilta luin, että jotkut kiinnostuneet olivat ottaneet yhteyttä Takamineen ja kyselleet specseistä ym. Ja sain sen tärkeimmän infon mikä oli, että kyseessä on laminoitu kitara.. tai ainakin osa siitä.. en mä nyt 1000€ sitten maksa tuosta.. joten se nyt vähän jäi taka alalle se kitara.
Ne mitä kitaralta vaadin ovat (joistakin voi neuvotella):
- Kokopuinen
- Soololovellinen (ei pakollinen mutta ihan kiva olis jos olis)
Se mitä tykkään soitella on jotain sormilla näpyttelyä (esim. Comus, tosin ei mitään helppoa ole).
Mikään pakko siinä ei ole olla mitään elektroniikkaa ei ole eduksi eikä se ole haitaksi oikeastaan aivan sama onko..
näitä olen miettinyt:
Yamaha LJX6ca
Takamine EF508KC
1000€ käytettynä tai uutena aivan sama. Torilta olen Martineita katsastellut, mutta niistä puuttuvat soololovi? :D
toinen en tiedä onko se sitä vain korvien välissä oleva, että haluan vain koko puisen!
ehdotuksia.
Räyh! | |
Yleensä missä on soololovi siellä myöskin elektroniikka. Tuohon hintaan saattaisi myös Martin D15 toimia jos muuten kokomahonkinen koppa nappaa. | |
Blueridge BR160 on itselläni ja se mahtuisi noihin sun vaatimuksiin, mutta elektroniikkaa ja soololovea siinä ei ole. Kansi sitkakuusta pohja ja sivut ruusupuuta ja hinta suomessakin siinä kahdeksan sadan kieppeillä kovan kotelon kanssa (ei tule tehtaalta, vaan myyjä heitti gatorin kaupantekijäisiksi). En tiedä onkä näissä paljon yksilöeroja, mutta tämä minun yksilö on herkkä ja hätkähdyttävän kevyt (kuin munan kuori) eli hyvin ohuista puista tehty. Kitara kuitenkin soi voimakkaasti ja reagoi herkästi kosketukseen. Itse tykkään kitaran botnekkaasta alapäästä, koska komppaan paljon laulua niin kitaran sointi on syvä ja täyteläinen. Varmastikaan kaikki fingerstylesoittajat eivät tästä kitarasta pitäisi, mutta itse olen käyttänyt sitä myös siihen. Tämä on käsittääkseni kopio jostakin Martin D28 tjsp mallista. Kokeilin paria muutakin blueridgeä (livat eri mallia BR140 tjsp) ja ne olivatluenteeltaan kyllä erilaisia.
Tämän kitaran ohutpuisuus hiukan on arveluttanut, että miten kestää täkäläisiä oloja, mutta ensimmäinen talvi takana ja toistaiseksi se on pärjännyt ihan hyvin laukussa madon kanssa.
Kokeilin myös muutamaa Martinia ja tämä Blueridge on luenteeltaan hyvin saman tapinen, mutta niissä hiukan edullisemmissa tonnin pintaan myytävissä mahonki Martineissa oli minun mielestä se äänen väri astetta samettisempi.
Itse kokeilin paljon soololovellisia malleja, koska halusin sellaisen itsekin, mutta kaikki kokeilemani jäivät selkeästi soinnissa kakkoseksi näihin parempiin täysakustisiin verrattuna. En tiedä johtuiko se soololovesta vain elektroniikasta, vai olivatko kitarat muuten vain erilaisia, mutta yksikään niistä ei tuntunut oikein miltään sen jälkeen kun kokeili paria kunnollista akustista. Soololovellisista tyyppäsin Yamaha APX sarjalaisia (useampaakin numeroa) sekä Ibanez AW ja EW sarjalaisia sekä OVation IDEA mallia. Kaupassa olleet soololovellisetelektroakustiset olivatkylläkin melkeen järestäin halvempia kuin nämä kokoakustiset eikä niistä ollut huippukalliita malleja edes tarjolla hyllyssä silloin kun itse kiertelin kauppoja. Mielestäni Ovation IDEA oli kiinnostavin kapine soololovellisista.
Itselleni jäi käsitys, että Martinit on aika takuuvarmoja kitaroita. Niissä on kyllä paljonkin mallikohtaisia eroja, mutta yhtään huonoa Martinia en kokeillut.
Ai niin pitää pikkuisen korjata itseäni. Yksi soololovellinen akustinen oli todella hyväsaundinen ja jos silloin olisi ollut taskussa hiukan enemmän rahaa, niin olisin ehdottomasti ostanut sen. Se oli joku Saga gypsyswing kitara ovaaliaukkoinen malli. Siinä oli intian ruusupuu pohja ja sivut ja kuusta kansi. Saundi oli ihan tajuttoman mielenkiintoinen. Hinta oli silloin siinä tonnin pintaan kun oli tarjouksessa musafasulla ja olen nyt myöhemmin nähnyt, että se maksaa oikeasti jotain tuhatviisisataa. | |
hallu: Blueridge BR160 on itselläni ja se mahtuisi noihin sun vaatimuksiin, mutta elektroniikkaa ja soololovea siinä ei ole. Kansi sitkakuusta pohja ja sivut ruusupuuta ja hinta suomessakin siinä kahdeksan sadan kieppeillä kovan kotelon kanssa (ei tule tehtaalta, vaan myyjä heitti gatorin kaupantekijäisiksi). En tiedä onkä näissä paljon yksilöeroja, mutta tämä minun yksilö on herkkä ja hätkähdyttävän kevyt (kuin munan kuori) eli hyvin ohuista puista tehty. Kitara kuitenkin soi voimakkaasti ja reagoi herkästi kosketukseen. Itse tykkään kitaran botnekkaasta alapäästä, koska komppaan paljon laulua niin kitaran sointi on syvä ja täyteläinen. Varmastikaan kaikki fingerstylesoittajat eivät tästä kitarasta pitäisi, mutta itse olen käyttänyt sitä myös siihen. Tämä on käsittääkseni kopio jostakin Martin D28 tjsp mallista. Kokeilin paria muutakin blueridgeä (livat eri mallia BR140 tjsp) ja ne olivatluenteeltaan kyllä erilaisia.
Tämän kitaran ohutpuisuus hiukan on arveluttanut, että miten kestää täkäläisiä oloja, mutta ensimmäinen talvi takana ja toistaiseksi se on pärjännyt ihan hyvin laukussa madon kanssa.
Kokeilin myös muutamaa Martinia ja tämä Blueridge on luenteeltaan hyvin saman tapinen, mutta niissä hiukan edullisemmissa tonnin pintaan myytävissä mahonki Martineissa oli minun mielestä se äänen väri astetta samettisempi.
Itse kokeilin paljon soololovellisia malleja, koska halusin sellaisen itsekin, mutta kaikki kokeilemani jäivät selkeästi soinnissa kakkoseksi näihin parempiin täysakustisiin verrattuna. En tiedä johtuiko se soololovesta vain elektroniikasta, vai olivatko kitarat muuten vain erilaisia, mutta yksikään niistä ei tuntunut oikein miltään sen jälkeen kun kokeili paria kunnollista akustista. Soololovellisista tyyppäsin Yamaha APX sarjalaisia (useampaakin numeroa) sekä Ibanez AW ja EW sarjalaisia sekä OVation IDEA mallia. Kaupassa olleet soololovellisetelektroakustiset olivatkylläkin melkeen järestäin halvempia kuin nämä kokoakustiset eikä niistä ollut huippukalliita malleja edes tarjolla hyllyssä silloin kun itse kiertelin kauppoja. Mielestäni Ovation IDEA oli kiinnostavin kapine soololovellisista.
Itselleni jäi käsitys, että Martinit on aika takuuvarmoja kitaroita. Niissä on kyllä paljonkin mallikohtaisia eroja, mutta yhtään huonoa Martinia en kokeillut.
Ai niin pitää pikkuisen korjata itseäni. Yksi soololovellinen akustinen oli todella hyväsaundinen ja jos silloin olisi ollut taskussa hiukan enemmän rahaa, niin olisin ehdottomasti ostanut sen. Se oli joku Saga gypsyswing kitara ovaaliaukkoinen malli. Siinä oli intian ruusupuu pohja ja sivut ja kuusta kansi. Saundi oli ihan tajuttoman mielenkiintoinen. Hinta oli silloin siinä tonnin pintaan kun oli tarjouksessa musafasulla ja olen nyt myöhemmin nähnyt, että se maksaa oikeasti jotain tuhatviisisataa.
Sait plussan hyväst kirjoituksesta. Mä olenkin miettinyt tuota Martinin D-15 hankkimista uutena tai käytettynä.
Huomenna meen käymään vielä Tammer piano ja soittimessa Tampereella ja katsastan mitä siel on, mitä ne pystyy tilaamaan, mihin hintaan 1000€ mul on käteistä ja sitten mul on antaa vielä vaihdossa Blackstarin HT-5 jossa on elementtinä Celestionin Greenback 10". Katotaan sitten mihinkä skittaan mul on mahkut.
Kokoajan mulla on mielessä tuo Yamahan LJX6CA... kuulostaa hyvältä, näyttää hyvältä... mutta sitten se tärkein se ei ole KOKO PUINEN =) en tiedä sitten on jotain vikaa korvien välissä.... :D
Räyh! | |
Rijkardo:
Kokoajan mulla on mielessä tuo Yamahan LJX6CA... kuulostaa hyvältä, näyttää hyvältä... mutta sitten se tärkein se ei ole KOKO PUINEN =) en tiedä sitten on jotain vikaa korvien välissä.... :D
Kiitoksia ystävällsyydestäsi:-)
Jos kitara kaikin puolin miellyttää sinua, niin eihän siihen kokopuisuuteen kannata takertua. Laminaatti elikkäs viilupuriste on puuta sekin ja se on parempi kaikessa muussa paitsi soinnin herkkyydessä eikä soittimien laminaatti ole mitään vesivaneria, vaan ihan tarkoitusta varten laadittua ja valikoitua puuainesta, joka vain työstetään eri tavalla. Soinnin suhteenhan se kansi on kuitenkin se kriittisin kohta joka tuossa mainitsemassasi Yamahassa on englannin kuusta. Tuo mainitsemasi Yamaha mainostaa olevansa käsityötä, mikä tarkoittaa sitä että ainakin kansirimoitus on yksilöllisesti sovitettu jolloin se kannen rakenne on soinnin puolesta optimoitu. Jos olet kerran tuota kitaraa koittanut ja se tuntuu hyvältä myös soinnin ja herkkyyden puolesta, niin laminaattiset rakenteethan ovat vain plussaa, koska saat paljon huolettomamman kitaran. Laminaatti näet on kokopuuta vakaampi ja oletan että ainakin puolet kosteushuolista tippuisi sinulta pois. Ei laminaatti ole mikään kirosana, archtop kitaroista maksetaan laminaattisistakin huolettomasti tonneja ja kovatkin jätkät soittelee sellaisilla ihan tyytyväisenä. | |
hallu: Kiitoksia ystävällsyydestäsi:-)
Jos kitara kaikin puolin miellyttää sinua, niin eihän siihen kokopuisuuteen kannata takertua. Laminaatti elikkäs viilupuriste on puuta sekin ja se on parempi kaikessa muussa paitsi soinnin herkkyydessä eikä soittimien laminaatti ole mitään vesivaneria, vaan ihan tarkoitusta varten laadittua ja valikoitua puuainesta, joka vain työstetään eri tavalla. Soinnin suhteenhan se kansi on kuitenkin se kriittisin kohta joka tuossa mainitsemassasi Yamahassa on englannin kuusta. Tuo mainitsemasi Yamaha mainostaa olevansa käsityötä, mikä tarkoittaa sitä että ainakin kansirimoitus on yksilöllisesti sovitettu jolloin se kannen rakenne on soinnin puolesta optimoitu. Jos olet kerran tuota kitaraa koittanut ja se tuntuu hyvältä myös soinnin ja herkkyyden puolesta, niin laminaattiset rakenteethan ovat vain plussaa, koska saat paljon huolettomamman kitaran. Laminaatti näet on kokopuuta vakaampi ja oletan että ainakin puolet kosteushuolista tippuisi sinulta pois. Ei laminaatti ole mikään kirosana, archtop kitaroista maksetaan laminaattisistakin huolettomasti tonneja ja kovatkin jätkät soittelee sellaisilla ihan tyytyväisenä.
nyt ropisee ukolle plussia, taas tuli yks lisää! ihan kuin hakisit näitä :D
ehkä juuri odotinkin tuota ns. kommenttia että se laminaatti ei ole mikään kirosana, se vaan jotenkin särähtää mun korvassa... kun on kyseessä akustinen kitara.
Mä olen nyt tässä muutaman päivän oikein urakalla paneutunut akustisen kitaran maailmaan toki olen mä nyt aikaisemmin jo jotain tiennyt.
Toi oli muuten hyvä pointti tuo archtop kitarat!
Tanglewood kitarat kuulostaa kans ihan mielenkiintoisilta. Huomennna menen Tammer Pianoon hieromaan kauppoja ja kyl mul joku haju siitä on mitä haen ja jne.
Räyh! | |
Jotenkin ns. vahingossa tuli "bongattua" Martinin DC1-E kitara Thomannilta hintaan 1222€ ajattelin, että helvetti jostain viel pari sataa lisää niin tuota vois todella miettiä.
Sitten vaan lisää infoa hakemaan kitarasta ja ajattelin, että ei voi olla kokopuinen kitara? No ei se ollutkaan kaula on Stratabondia... joka on kovapuu laminaattia, ajattelin että ei se nyt varmaan tuolla kaulassa niin paljon eroa tee (?). Luin paljon juttua siitä ja ajattelin että tuo voisi olla se kitara minkä ostan. Ihmisten kommentteja ympäri nettiä luin, kuuntelin ja katselin samplejä pari päivää... ja sitten vahingossa löytyi sama kitara Suomesta, ajattelin että kuinkahan paljon kalliimpi sitten Suomessa on tämä kitara? No mitä vielä? se oli halvempi! 1075€ oli hinta! Soitin, tilasin, hain, säädin ja avot! Kova on peli ainakin omasta mielestäni!
kokeilen laittaa jotain videota tai soundin näytteitä tässä jossain välissä. Tosin riippuu siitä antaako tuo mun 2 vuotias poika tehdä sen, mutta yritetään ainakin.
tässä linkki mistä ostin: http://www.soundstore.fi/Kitarat/Te … et/Martin+Guitars/Martin+DC-1E.html
Räyh! |  Mäci
30.12.2010 16:34:38 | |
|
tässä linkki mistä ostin: http://www.soundstore.fi/Kitarat/Te et/Martin+Guitars/Martin+DC-1E.html
Soundstore taitaa olla halvin,mitä tulee Martinien hintoihin.
Among Gods creatures two, the dog and the guitar, have taken all the sizes and all the shapes, in order not to be separated from the man - Andres Segovia- | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
