Musiikin teoria ja säveltäminen ›

MikkiHiiri: Hei,
 
Siis: mistä tunnistaa sointukäännöksen nopeasti.
 
Otetaan esimerkki D7 eli sävelet d, fis, a ja c. Soinnun perusmuoto hahmottuu nuoteissa helposti: kaikki sävelet ovat viivoilla tai väleissä. Terssikäännös on hieman hankalampi hahmottaa mutta menee jotenkin: fis, a ja c ovat viivoilla ja d on pompahtanut ylös väliin.
 
Käytännön musiikissa soinnut aika harvoin esiintyvät terssipinoina, joista tuolla viivoilla/väleissä systeemillä niitä voisi hahmottaa. Kyllä asiat ovat hiukan monimutkaisempia, ja siihen auttaa vain runsas analysointi ja sitä kautta nuotinlukutaidon parantaminen. Esim. tuossa terssikäännöksessä se d ei aina ole pompahtanut mihinkään, vaan se fis on saattanut pudota oktaavia alemmas. Käännöksenhän määrää vain alimpana oleva sävel. Yläkerrassa saa olla mitä tahansa ja missä järjestyksessä tahansa, mutta jos terssi on alimpana, niin kyseessä on terssikäännös. (Soinnussa ylimpänä oleva sävel puolestaan määrittelee sonnun aseman, eli ts. sointu on terssi-, kvintti-, oktaavi- tms. asemassa sen mukaan, mikä on ylin sävel.) Terssipinoksi palauttaminen on kyllä ihan hyvä keino hahmottaa sointuja.
 
Mutta sitten alkavat vaikeudet. Miten voin nopeasti tunnistaa että tahdissa on D7:n kvinttikäännös. Alkuun on a ja c jotka ovat viivoilla ja sen jälkeen d ja fis jotka ovat väleissä. Mistä minun pitäisi nopeasti hoksata, että kyseessä on D7:n kvinttikäännös eikä esimerkiksi joku a:lle tai c:lle rakentuva juttu. Ehkäpä asian voisi kysyä niinkin, että mistä näen, mikä on tahdin "tärkein" sävel.
 
Hoksaat sen parhaiten siitä, että yrittäessäsi palauttaa sointua terssipinoksi alimman sävelen päälle, se ei onnistukaan. Eli jos yrität rakentaa terssipinoa sen a:n päälle, saat siihen sopimaan c:n, mutta siihen se tyssääkin, eli kyseessä ei ole a:han perustuva sointu. Aluksi pitää vain kokeilla eri vaihtoehdot.
 
Esim. nelisointujen tunnistamisessa voit käyttää seuraavaa apukeinoa: Jos soinnusta löytyy neljä eri nuottia, voit etsiä sieltä kaksi vierekkäistä säveltä. Tuossa D7 tapauksessa löytyy c ja d. Kahdesta vierekkäisestä sävelestä se ylempi on soinnun juuri, ja kyseessä on jonkinsortin septimisointu. Jos vierekkäiset sävelet ovat kokosävelaskeleen päässä toisistaan, kyseessä on pienseptimisointu, jos ne ovat puolisävelaskeleen päässä, on kyseessä suurseptimisointu, eli maj7. Tässä c ja d tapauksessa kyseessä on pienseptimisointu, ja vielä pitää ratkaista sen laatu, eli onko kyseessä molli- vai duurisointu. Se ratkeaakin sitten tutkimalla, löytyykö juuren yläpuolelta pieni vai suuri terssi.
Tähänkin on muutamia poikkeuksia, esim. sus4-soinnut, mutta ne on muutenkin aika helppo tunnistaa.
 
Oman lukunsa muodostavat vajaasoinnut, jolloin soinnusta puuttuukin joku sävel. Yleensä puuttuva sävel on kvintti. Soinnuista pitäisi aina löytyä pohjasävel ja terssi. Dominanttiseptimisoinnuista voi puuttua jopa pohjasävel, mutta jos sieltä löytyy terssin ja septimin välinen tritonus (=ylinouseva kvartti tai vähennetty kvintti), on sointu helppo tunnistaa.