Aihe: Sanootukset : Sielu ja Varjo 1 | |
|---|---|
 trashead21.12.2010 22:24:33 | |
Pari sannotusta ,josta kaipaisi rakentavaa palautetta. Sielu Elämä on kuolemista Kitumista ruumiissa Ruumiissa jossa on sielu vankina Sielu ,joka haluaa ulos Levoton sielu joka haluaa olla vapaa Mutta ei sielu vapaudu ,vaan mätänee ruumiissa Ruumiissa ,joka ei sielun tahtoa voi toteuttaa Ruumiissa joka on liian heikko ja raihnas Näin ruumis masentuu ja kuolee pois Varjo Kuoleman varjo ,lyö kun nyrkki otsaan Paha varjo ,pahempi kuin helvetti Peittää tämän maan Varjot päällä maan ,kansan masentaa Varjot päällä maan ,tämän kansan kyyneliin saa Kyyneleet tämän kansan , ne kyyneleet kansan hukuttaa Kansan kyyneleet pyrkii tukahduttamaan, näin siis itsensä pelastamaan Niin paljon on kansalla surua , ettei se voi omia kyyneliään tukahduttaa Tämän kansan kyyneleet peittää maan Ei tätä maata pelasta herrakaan ,ei saatanakaan Tämän maan loru on loppu ,taru on ohi Tämän maan historia tänään on läpi koluttu | |
| Sergei Fallinen 21.12.2010 23:36:50 | |
Mihinkähän musatyyliin nää on tarkotettu? Toi eka ei oikein lähde, mut toka vois johonkin musatyyliin toimiakin. Esim. sielu on vähän sellanen sana et se ei oikein selitä itseään. Jos sanot että sielu kuolee, sielu tuhoutuu, sielu kärsii tai ihan mitä vaan, niin se ei oikein tunnu kuulijassa yhtään miltään, tulee tunne ettei kirjoittaja oikeastaan ole edes pyrkinyt kovin lähelle sitä sielun olemusta tai sen kärsimystä. Käyttänyt vaan oikotietä ja sanonut jotain minkä olis voinut sanoa kuka tahansa, vaikka konekin. Toisin sanoen, sanaselityspelissä kun yrität selittää sanaa "sielu", ainoa sana jota et saa käyttää, on... | |
 oo-p22.12.2010 01:38:06 (muokattu 22.12.2010 01:38:29) | |
Elämä on kuolemista Lauloi aikanaan jo Juice Syksyn sävelessä. Tietoisena intertekstuaalina ehkä toimiva juttu, muutoin sopii harkita, koska aika kovasti käytetty fraasi on tämä. Kitumista ruumiissa Ruumiissa jossa on sielu vankina toiminee Sielu ,joka haluaa ulos Levoton sielu joka haluaa olla vapaa Toinen rivi on tavallaan turha, koska se toistaa vain ensimmäisen säkeen sanomaa, varsinaisesti vahvistamatta sitä. Siitä voisi ehkä karsia jotakin tai muuttaa. Tietenkin tässä astuu esiin myös se, kuinka nämä tekstit on tarkoitus esittää ja millaisessa yhteydessä. Voi periaatteessa toimia nänkin.. MIkäs minä olen sitä sanomaan :) Mutta ei sielu vapaudu ,vaan mätänee ruumiissa Mätäneminen on vähän kummallinen sana kuvaamaan sielun toimintaa, koska ensisijaisesti tuntuisi, että ruumis mätänee, vaan sielu ei... Joskin tuossa seuraavassa säkeessähän asia sitten selittyy. Sanan Sielu toistaminen ei välttämättä ole tarpeellista, myös sanajärjestys ehkä tarkastettava.. "Mutta ei sielu vapaudu" kuulostaa vähän siltä, että "mutta Pikku-Martti ei mene nyt ulos, vaan syö ensin puuron" (saatan olla tämän mielipiteeni kanssa yksin :D) Vähän paasaava sävy, tai sellainen... naivistinen. Ruumiissa ,joka ei sielun tahtoa voi toteuttaa Ruumiissa joka on liian heikko ja raihnas Näin ruumis masentuu ja kuolee pois Viimeinen rivi ei oikein sovi... Vähän sellainen, niin kuin loppukaneetti jostakin biologian tunnin esitelmästä... Tekstin ajatus on kyllä jees. Tykkäsin. Tuli ehkä ensimmäisenä mieleen esimerkiksi halvaantunut ihminen, jonka ruumis ei voi toteuttaa omistajansa tahtoa.. Tai miksei vaikka impotenssi.. Hyvä alku siinä on. Hyvin harvoin kirjoitan tänne kellekään, mistä olen edelleen pahoillani, mutta tämä teksti nyt sai minut kuitenkin vähän jotain kommenttia antamaan. Ehkä vilkaisen tuota toistakin tarkemmin kunhan on aikaa ja muistia :) Terve, ja kiitos kaloista!
..Delay, missä viivyt?! | |
| Sergei Fallinen 22.12.2010 01:43:45 | |
oo-p: Lauloi aikanaan jo Juice Syksyn sävelessä. Tietoisena intertekstuaalina ehkä toimiva juttu, muutoin sopii harkita, koska aika kovasti käytetty fraasi on tämä. tän pistin muuten mäkin merkille. En tiedä onko tarkotuksellinen, mutta toi on melkeinpä lentävä lause ja tuo useimmille suomalaisille saman tien syksyn sävelen mieleen | |
| soihtu55 22.01.2011 13:44:39 | |
Tästä toisesta tekstistä vois syntyy laulu, tiettyjen muutosten jälkeen. tätä lausetta en oikein ymmärrä, onko tässä mahdollisesti sanajärjestyksellä jotain muutettavissa? Kansan kyyneleet pyrkii tukahduttamaan, näin siis itsensä pelastamaan Nämä ovat kakkiaan mahtipontiset sanat, se edellyttää, että työn jäljen täytyy olla tarkka. Näin ajattelen. ::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::. Varjo Kuoleman varjo ,lyö kun nyrkki otsaan Paha varjo ,pahempi kuin helvetti Peittää tämän maan Varjot päällä maan ,kansan masentaa Varjot päällä maan ,tämän kansan kyyneliin saa Kyyneleet tämän kansan , ne kyyneleet kansan hukuttaa Kansan kyyneleet pyrkii tukahduttamaan, näin siis itsensä pelastamaan Niin paljon on kansalla surua , ettei se voi omia kyyneliään tukahduttaa Tämän kansan kyyneleet peittää maan Ei tätä maata pelasta herrakaan ,ei saatanakaan Tämän maan loru on loppu ,taru on ohi Tämän maan historia tänään on läpi koluttu Linnun kurkkuun unohtui jäätynyt marja-
näin oletin kun se ei laulanut. -MR- | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)