Koskettimet ›

No http://www.mixei.com/ saa, -isi ?

Native Instruments:in Akoustik Pianossa saa valita erilaisia virityksiä:
- equal
- pure
- harmonic
- pythag.
- mean t.
- wer III
- kirn III
- valotti
- young
- 1/4 tone
 
Oiskos jollakulla syvällisempää ymmärrystä noista kun oma kokemus rajoittuu siihen, että ne on eri kuuloisia ja tämän vuoksi kiinnostavia!?
 
Tuolla oli jotain tietoa mutten vielä hirveen hyvin ole kartalla asiassa:
http://www.radfordpiano.com/repertoire.html

musamies:
 
http://pages.globetrotter.net/roule/temper.htm
Tuolla on hyvää tietoa viritysjärjestelmistä jos englanti taittuu.

musamies: Native Instruments:in Akoustik Pianossa saa valita erilaisia virityksiä:
- equal
- pure
- harmonic
- pythag.
- mean t.
- wer III
- kirn III
- valotti
- young
- 1/4 tone
 
Oiskos jollakulla syvällisempää ymmärrystä noista kun oma kokemus rajoittuu siihen, että ne on eri kuuloisia ja tämän vuoksi kiinnostavia!?
 
Tuolla oli jotain tietoa mutten vielä hirveen hyvin ole kartalla asiassa:
http://www.radfordpiano.com/repertoire.html
 
Equal = tasavireinen
 
Pythagoraan viritys on vanhin viritysjärjestelmä, kvinttijohtoisuuteen perustuva, käytännössä käyttökelvoton kiinteävireisissä soittimissa, enharmoniset sävelet (esim. dis-es) erikorkuisia
 
Pure eli puhdas viritys perustuu suuren terssin 5:4 lukusuhteeseen, ongelmallinen siirryttäessä diatonisesta juurisäveliköstä etäisempiin sävellajeihin > johti erilaisten temperointien kehittämiseen
 
Meantone eli keskisävelvirityksessä ovat kvintit pieniä, mutta terssit kutakuinkin puhtaita. Kvinttien pienentämisen seurauksena syntyy "susikvintti", joka sijoitetaan yleensä välille as-es. Jotkut sävellajit kuten F-, C-, ja G-duuri ja vastaavat rinnakkaissävellajit soivat hyvin, mutta jotkut, kuten As- ja Es-duuri ovat mahdottomia käyttää. Oli käytössä vielä ainakin 1600-luvun alkupuolella.
 
Werckmeister, Kirnberger, Valotti ja Young ovat keksijöidensä mukaan nimettyjä temperatuureja, eivät siis tasavireisiä järjestelmiä. Sävellajit kuulostavat erilaisilta. Werckmeister ja Kirnberger olivat käytössä barokin aikakaudella (tod. myös esim. Bachilla), kaksi muuta ovat uudempia.
 
1/4 = neljäsosasävelaskelviritys
 
Harmonic, siitä en tiedä mitään!!
 
EDIT: Toi Baronin linkki näyttää hyvältä, siitä vain opiskelemaan. Toi mitä mä kirjoitin, oli sekalaista, yksinkertaistettua ja tiivistettyä muistitietoa ammattikouluajoilta.

baron: http://arts.jrank.org/pages/3139/harmonic-series.html
 
Ylä-äänistä muodostettu asteikko?
 
Aivan, tottakai.

Millä tavalla esimerkiksi opistojen flyygelit on viritetty?

MauCer: Millä tavalla esimerkiksi opistojen flyygelit on viritetty?
 
Ne on periaatteessa tasavireisiä (equal temperament) mutta tehty se korvaa miellyttävä poikkeus että ylä- ja alapäästä vähän "vääristetty".
(Stretching of octaves)

MauCer: Millä tavalla esimerkiksi opistojen flyygelit on viritetty?
 
Nykyiset pianot viritetään tosiaan poikkeuksetta käyristettyyn tasavireiseen, lukuunottamatta ehkä joitain modernin musiikin vaatimia erikoisvireitä. Cembalossa ja uruissa käytetään sitten toisinaan noita vanhempia temperointeja musiikin mukaan; Bachiin voi kokeilla Werckmeisteria ja Kirnbergeriä, ja Frescobaldia ja Sweelinckiä voi kokeilla soittaa keskisävelvirityksellä.

Pianonvirittäjä virittää aina mun pianon mutta mä oon ollut aiheesta teoreettisesti kiinnostunut.
A pistetään haluttuun vireeseen (440, 442, 445) ääniraudalla tai viritysmittarilla.
Sen jälkeen se on korvahommaa.
Pianon koskettimissa on 1-3 kieltä. Hyvän soundin aikaansaamiseksi kolme kieltä ei oo prikulleen samassa vireessä.
Sitten nää ylä- ja alapään "käyristykset" jota ei tehdä mittarilla vaan virittäjän korvan mukaan.
Huippuammattijätkän kiehtovaa duunia!

Muistaakseni DX7:ssani (DX7s versio) on myös mahdollista käyttää eri hinkuvintian temperointeja. Ei ole tosin tullut kokeiltua kertaakaan.