Kitarat: soittaminen ›

ankkiz:
 
Itse en käytä band-in-a-boxia, mut saatsä kaks sointua päällekäin siinä? Siis jos et saa CMaj13#11#5-sointua, niin pistä se ohjelma soittamaan CMaj7#5-soinnun päälle D-duurisointua. Kaikille moodeille toi IV-V metodi ei varmastikaan päde(eikä monet perinteisemmätkään kadenssit, sillä monista moodeista "ei ole tonaalisiksi keskuksiksi", mut ainahan voit laittaa vaikka vaan tohon mel.mollin kolmanteen kadenssin tyyliin CMaj13#11#5 - EMaj13#11#5, ja vaihdat aina vaan saman moodin juurinuottia sointuvaihdoksen yhteydessä, toiminee? Lisäksi, eihän sun nyt pakko ole laajentaa niitä sointuja tonne asti, jos ohjelma ei anna myöten: mun käsitykseni mukaan ihmisen aivot valtaosin laajentaa tommoset duuripohjaiset soinnut suuren tredesimin mukaan vallitsevien ennakkokäsitysten mukaan(eniten poppisbiiseissä vaikka on duuriskaaloja joonisena, duurissa suuri seksti), ihan käypäseltään voit laittaa vaikka CMaj7#5-sointua(tai add#11 vielä) ja soittaa sitä moodia: näin täydennät kuulokuvaa itse tietoisilla nuottivalinnoilla.
 
Tämän lisäksi on aina hyvä ajatella, miten muiden, jazzmollin kolmatta astetta pintapuolisesti tarkasteltuna hyvin vähän kuvaavien sointujen teho voikin ilmentää juuri tätä haluttua soundia: voit esimerkiksi laittaa sinne ohjelmaas soinnun F#7/D ja soittaa päälle D-lyydinen#5-asteikkoa.
 
Sitten sanavalinnasta vielä: optimaalinen on TODELLA hankalasti käytettävä sana näinkin subjektiivisesti mitattavassa ja abstraktissa viitekehyksessä, kuin musiikki. Ihmiset kuulevat ja havainnoivat musaa aivan eri tavoin, eikä yks välttämättä saa kahta senttiä irti sellasista vampeista, minkä kautta toinen voi tajuta alkaa elämään elämäänsä musiikillisesti näille ideoille.
 
E:
Vielä ihan yleisesti: mun mielestäni on harvinaisen perseestä lähtökohtaisesti kenenkään olettaa, ettei teoriaa paljon opiskeleva muusikko/muusikonalku käytä korviaan tai plokkaile fraaseja kuunnellen aksentteja, fraseerausta, nyansseja ja kokonaissointia teorian ohella. Tämä tuntuu tulevan aika usein vastaan, kun aletaan puhumaan musiikin teoriasta yhtään syventyneemmällä tasolla: "miks opetella tota ku voi käyttää korviaan" tai "miks käyttää aikaansa tommoseen numerorumbaan ku voi plokata levyiltä", johon voisin helposti vastata "miks olla tekemättä molempia tiiviisti yhdessä, jos aihe kiinnostaa?".

The Advancing Guitaristin sain vihdoin kirjastosta käsiini tänään.
Siinä käytetään kovasti termiä "modal vamp"-mitä en ymmärrä alkuunkaan vaikka englanti aika pitkälti toinen kieli onkin.
Mikä helvetin vamp? Suomeksi? Lieneekö kyseessä joku sointukulku jonka päälle voidaan moodeja luritella?

tomaattiorava: The Advancing Guitaristin sain vihdoin kirjastosta käsiini tänään.
Siinä käytetään kovasti termiä "modal vamp"-mitä en ymmärrä alkuunkaan vaikka englanti aika pitkälti toinen kieli onkin.
Mikä helvetin vamp? Suomeksi? Lieneekö kyseessä joku sointukulku jonka päälle voidaan moodeja luritella?
 
Vamppi on jokin toistuva sointukierto, hyvänä esimerkkinä yksinkertaisuudessaan toimisi vaikkapa Fm7 - Dm7 -kierto, joka toistuu loputtomiin.

Tonski: Vamppi on jokin toistuva sointukierto, hyvänä esimerkkinä yksinkertaisuudessaan toimisi vaikkapa Fm7 - Dm7 -kierto, joka toistuu loputtomiin.
 
Tässä nyt tulee vähän tyhmä olo, mutta mun mielestä tässä kirjassa on vähän nihkeesti selitetty asioita.
"Record suggested modal vamps." Nojooselvä, mut tässä ei vaan mainita mitää "ehdotuksia"...?!
 
Tää kuulostaa ihan järkevältä mitä tässä alussa painotetaan, että pari viikkoa sun soittimes on pelkästään yksi kielinen, yhtä kieltä ees taas otelautaa soitetaan kerrallaan, ei poikkeuksia.
Eli nauhotetaan 7 eri vamppia joiden päälle sitten improtaan käyttäen vain yhtä kieltä kerrallaan. Vedetään kaikki vampit läpi ensin vaikka E-kielellä, sitten A:lla jne.
Ja tässä vaiheessa vielä käytetään pelkästään puhtaita nuotteja, ei siis ylennettyjä tai alennettua, eli toisin sanoen C-duuri skaalaako?
Ois vaan kiva tietää että mitkä nää 7 vamppia sitte mahtaisivat oikein olla ja koska näitä kutsutaan "modaalisiksi" niin käytetäänkö jokaisessa vampissa ikään kuin eri juurisäveltä?

tomaattiorava: Tässä nyt tulee vähän tyhmä olo, mutta mun mielestä tässä kirjassa on vähän nihkeesti selitetty asioita.
"Record suggested modal vamps." Nojooselvä, mut tässä ei vaan mainita mitää "ehdotuksia"...?!
 
Tää kuulostaa ihan järkevältä mitä tässä alussa painotetaan, että pari viikkoa sun soittimes on pelkästään yksi kielinen, yhtä kieltä ees taas otelautaa soitetaan kerrallaan, ei poikkeuksia.
Eli nauhotetaan 7 eri vamppia joiden päälle sitten improtaan käyttäen vain yhtä kieltä kerrallaan. Vedetään kaikki vampit läpi ensin vaikka E-kielellä, sitten A:lla jne.
Ja tässä vaiheessa vielä käytetään pelkästään puhtaita nuotteja, ei siis ylennettyjä tai alennettua, eli toisin sanoen C-duuri skaalaako?
Ois vaan kiva tietää että mitkä nää 7 vamppia sitte mahtaisivat oikein olla ja koska näitä kutsutaan "modaalisiksi" niin käytetäänkö jokaisessa vampissa ikään kuin eri juurisäveltä?
 
E : Ja miski justiinsa esimerkissä Fm7 ja Dm7? Miksei vaikka F-duuri ja D-molli?
 
E : Japerkele tuplatki vielä....

tomaattiorava: Ja tässä vaiheessa vielä käytetään pelkästään puhtaita nuotteja, ei siis ylennettyjä tai alennettua, eli toisin sanoen C-duuri skaalaako?
 
Mua särähtää termi "puhtaat nuotit"
Kyllä kaikki sävellajit ovat yhtä puhtaita, meidän nykyinen nuottikirjoitus on vain sellaista että jotkut nuotit joudutaan merkitsemään eri lailla kuin jotkut toiset.

baron: Mua särähtää termi "puhtaat nuotit"
Kyllä kaikki sävellajit ovat yhtä puhtaita, meidän nykyinen nuottikirjoitus on vain sellaista että jotkut nuotit joudutaan merkitsemään eri lailla kuin jotkut toiset.
 
Ovathan ne c-skaalan nuotit puhtaita koska ne ovat valkoisia, korotetut ja lasketut ovat mustia eli likaisia :)
 
Dm7#9-G13 on kiva vamppi.

tomaattiorava: E : Ja miski justiinsa esimerkissä Fm7 ja Dm7? Miksei vaikka F-duuri ja D-molli?
 
Koska puhuttiin modaalisista vampeista, F-duuri ja D-molli ovat samaa asteikkoa, Fm7 ja Dm7 eivät(soita F-doorista -> D-doorista)
 
antnis:
Dm7#9-G13 on kiva vamppi.
 
Dm7#9??

tomaattiorava: Tässä nyt tulee vähän tyhmä olo, mutta mun mielestä tässä kirjassa on vähän nihkeesti selitetty asioita.
"Record suggested modal vamps." Nojooselvä, mut tässä ei vaan mainita mitää "ehdotuksia"...?!
 
Tää kuulostaa ihan järkevältä mitä tässä alussa painotetaan, että pari viikkoa sun soittimes on pelkästään yksi kielinen, yhtä kieltä ees taas otelautaa soitetaan kerrallaan, ei poikkeuksia.
Eli nauhotetaan 7 eri vamppia joiden päälle sitten improtaan käyttäen vain yhtä kieltä kerrallaan. Vedetään kaikki vampit läpi ensin vaikka E-kielellä, sitten A:lla jne.
Ja tässä vaiheessa vielä käytetään pelkästään puhtaita nuotteja, ei siis ylennettyjä tai alennettua, eli toisin sanoen C-duuri skaalaako?
Ois vaan kiva tietää että mitkä nää 7 vamppia sitte mahtaisivat oikein olla ja koska näitä kutsutaan "modaalisiksi" niin käytetäänkö jokaisessa vampissa ikään kuin eri juurisäveltä?
 
Hommaappa käsiisi sellainen video kuin Frank Gambale - Modes No More Mystery.
Selittää aika hyvin vastaukset kysymyksiisi, helposti ymmärrettävällä tavalla + musiikkiesimerkeillä.

anti olla ku ei kerta tajuu.
En tajuu miks muutenkaa pitäis ruveta jotain moodeja treenaamaan omituisten sointujen päälle kun ei kerta perus mollit ja duuritkaa oo vielä hanskassa...

anti olla ku ei kerta tajuu.
En tajuu miks muutenkaa pitäis ruveta jotain moodeja treenaamaan omituisten sointujen päälle kun ei kerta perus mollit ja duuritkaa oo vielä hanskassa...
 
oikein.
advancing guitarist kirja on hyvä teos, ja se tosiaankin antaa vain sen mitä on lukija on valmis käsittelemään. Goodrick kirjoittaa alutekstissä, että tämä ei ole "method-book", vaan "do-it-yourself-self-book". Eli sieltä ei lickejä löydy. Kirjan tehtävä on enemmänkin antaa sinun itse löytää ne tavat käsitellä niitä asioita, ja rakentaa oma tapa "ulostaa" opittuja asioita.

Tonski: Koska puhuttiin modaalisista vampeista, F-duuri ja D-molli ovat samaa asteikkoa, Fm7 ja Dm7 eivät(soita F-doorista -> D-doorista)
 

 
Dm7#9??
 
Apua, sanoinko jotain väärin? Alun perin se oli Dm9-G13 mutta oon soitellut sitä ristiysilläkin, onko siinä jotain vikaa? :D

antnis: Apua, sanoinko jotain väärin? Alun perin se oli Dm9-G13 mutta oon soitellut sitä ristiysilläkin, onko siinä jotain vikaa? :D
 
On. Ristiysi on enharmonisesti sama kuin pieni terssi joka mollisoinnussa jo on. Ei samaa säveltä kahdella eri nimellä yhteen sointuun.
Ristiysin voi lisätä vain duurisointuun.
 
Jos jatkoksi vielä sen verran off-topicia että mulle on valistettu että myöskään b11 säveltä ei voi lisätä mollisointuun koska se tekee siitä ristiysiduurisoinnun. Eikä myöskään duurisointuun kun se siellä jo on.

baron: On. Ristiysi on enharmonisesti sama kuin pieni terssi joka mollisoinnussa jo on. Ei samaa säveltä kahdella eri nimellä yhteen sointuun.
Ristiysin voi lisätä vain duurisointuun.
 
Jos jatkoksi vielä sen verran off-topicia että mulle on valistettu että myöskään b11 säveltä ei voi lisätä mollisointuun koska se tekee siitä ristiysiduurisoinnun. Eikä myöskään duurisointuun kun se siellä jo on.
 
Jaa juu niinpä tietty, noh mun mielestä se vaan kuulosti hassulta soitettuna enkä tajunnut, että rikoin jotain lakia. Anteeksi kaikille.
 
Edit: siis tuohan antaa oktaavin sille mollikolmoselle, oliko kyse siitä, että ei saa käyttää nimitystä #9 vai että sitä ei saa soittaa ollenkaan?

antnis: Jaa juu niinpä tietty, noh mun mielestä se vaan kuulosti hassulta soitettuna enkä tajunnut, että rikoin jotain lakia. Anteeksi kaikille.
 
Edit: siis tuohan antaa oktaavin sille mollikolmoselle, oliko kyse siitä, että ei saa käyttää nimitystä #9 vai että sitä ei saa soittaa ollenkaan?
 
Siis mollisointu sisältää jo valmiiksi tuon #9 (enharmonisesti sama kuin b3), joten ei ole tarvetta ilmoittaa sitä toista kertaa, kun se jo ilman mainintaakin kuuluu sointuun.
 
Dm7: D, F, A, C
Dm7#9: D, F, A, C, E# (eli enharmonisesti F)

Jaqqi1991: Siis mollisointu sisältää jo valmiiksi tuon #9 (enharmonisesti sama kuin b3), joten ei ole tarvetta ilmoittaa sitä toista kertaa, kun se jo ilman mainintaakin kuuluu sointuun.
 
Dm7: D, F, A, C
Dm7#9: D, F, A, C, E# (eli enharmonisesti F)
 
Juu ymmärrän tuon, lähinnä kiinnosti se, että a) onko väärin soittaa tuohon se F ja b) oliko tuossa vampissa joku äänenkuljetusongelma, joka johtuisi siitä, että soitin ylimpänä nuottina pienen terssin oktaavin enkä ysiä.

kimurantti1: Kyse on vaan nimityksestä. Toi #9 on, meillä tasavireisesti soittavilla poppareilla, sama ääni kuin b3. Ts. ei kannata tehdä asiasta liian monimutkaista. Se, että soitat kaksi kappaletta molliterssejä sointuun ei muuta sitä, kyseessä todellakin on sama ääni. Siinähän on kyse vain siitä, että miten sointu on hajotettu, ja ko. informaatiota ei useinkaan ole tarkotuksenmukaista, tai edes mahdollista kovin yksiselitteisesti sisällyttää sointumerkkeihin, ja siksipä niin ei yleisesti tehdä. Jos halutaan kertoa soittajille eksaktit sointuhajotukset, niin ainoa luotettava tapa on kirjoittaa ne ulos nuoteiksi.
 
Perusääntä ja kvinttiä lukuunottamatta, mä itse yleensä vältän kaikkien muiden äänien tuplaamista soinnuissa, koska soinnut soundaa mun korvaani kivemmalta sillä tavalla. Tokihan niin voi kuitenkin tehdä (mitä vaanhan voi tehdä), jos biisi sitä vaatii. Musta on kuitenkin järkevää yrittää merkinnöissään noudattaa yleisiä käytäntöjä, niin muut kanssasoittajat todennäköisemmin tajuaa, että mitä lapun kirjoittaja tarkoitti.
 
Tänks, koska olen aloittelija kaikessa teoriaan liittyvässä, nuo asiat ovat usein minulle epäselviä.

antnis: Juu ymmärrän tuon, lähinnä kiinnosti se, että a) onko väärin soittaa tuohon se F ja b) oliko tuossa vampissa joku äänenkuljetusongelma, joka johtuisi siitä, että soitin ylimpänä nuottina pienen terssin oktaavin enkä ysiä.
 
A) F on soinnun terssi, joten se täytyy soittaa, jotta sointu on "täydellinen".
 
B) b3 ja #9 on täysin sama sävel. Sillä, että #9 on suurempi luku kuin b3 ei ole mitään merkitystä sen suhteen, mistä oktaavialasta kyseiset sävelet täytyisi soittaa. Otetaan esimerkiksi Dm9 sointu: D, F, A, C, E
 
X --- X
5 --- 3
5 --- 5
3 --- 3
5 --- 7
X --- X
 
Ensimmäisessä otteessa Perusääni D(1) on matalimpana ja E(9) on korkeimpana. Toisessa otteessa taas E(9) on matalimpana ja D(1) on korkeimpana. Molemmat soinnut ovat kuitenkin ihan yhtä oikeita Dm9. Sillä ei siis ole mitään merkitystä missä järjestyksessä sävelet ovat, kunhan vain ovat..
 
Tulipas epäselvää tekstiä. Selvensikö yhtään?
 
E: Jaa kimuranttihan sen tuossa yläpuolella jo selvensikin huomattavasti paremmin ja ymmärrettävimmin..

antnis:Edit: siis tuohan antaa oktaavin sille mollikolmoselle, oliko kyse siitä, että ei saa käyttää nimitystä #9 vai että sitä ei saa soittaa ollenkaan?
 
Soittaa saat mitä haluat, sekä sellaista joka soundaa hyvältä että sellaista mikä soundaa toisenlaiselta, kysymys on vain siitä minkä nimen soinnulle annat.