| Aihe: Sähköiset koskettimet ja temperointi? | |
|---|
|
Vaikea on yleistää kaikkiin sähköpianoihin, mutta miten valtaosa kiippareista on viritetty vakioasetuksilla? Niissäkun äänet tuntuvat sulautuvan niin hyvin toisiinsa. Eli miten pianon epätasavireisyys on ratkaistu niissä? 12 äänen tasainen temperointi vai? |
|
Temperointi taitaa olla sana jota ei klassisen musan ulkopuolella käytännössä käytetä, mutta kyllä sähköiset kosketinsoitimet on viritetty täysin tasavireisesti.
Joissakin laitteissa on pianosaundeissa joko tehdasasetuksena tai erikseen valittavissa semmonen "venytetty" viritys, missä korkeat äänet on vähän ylävireisiä ja matalat alavireisiä verrattuna muihin ääniin. Vähän niin kuin akustinen piano viritetään.
Lisäksi usein löytyy mahdollisuus virittää oktaavin kaikki 12 ääntä haluamaansa vireeseen yhden sentin tarkkuudella. Ei humppamuusikot paljon tommosilla asioilla päätään vaivaa, eikä ole syytäkään.
http://www.myspace.com/ondskapernasomolmengora |
|
No nyt syntyy muistikuva jostain erikoisemmasta laitteesta jossa pystyi tekemään haluamiansa hämärempiäkin temperointeja, en vain kuollaksenikaan muista mikä se oli. Kawai K5000? Joku Kurzweil? Pitääpä googlata kun joutaa.
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I |
|
No nyt syntyy muistikuva jostain erikoisemmasta laitteesta jossa pystyi tekemään haluamiansa hämärempiäkin temperointeja, en vain kuollaksenikaan muista mikä se oli. Kawai K5000? Joku Kurzweil? Pitääpä googlata kun joutaa.
Olisiko ehkä ollut Rolandin V-Piano? |
 18is9
14.12.2010 20:17:55 (muokattu 14.12.2010 20:26:17) | |
|
Matti: Olisiko ehkä ollut Rolandin V-Piano?
Ei ollu, oli joku kasarisyntsa tai korkeintaan aikaiselta 90-luvulta. Siihen pystyi tekemään haluamiansa asteikkoja, kaikennäköisiä vinkuintialaisia ei-12-säveljärjestelmiä sun muita. Ja vissiin pystyi halutessaan esim virittämään soittimen johonkin haluttuun sävellajiin niin kuin ennen tasavireisyyttä.
EDIT: Tuolta löytyi infoa: http://www.microtonal-synthesis.com/index.html
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I |
|
18is9: Ei ollu, oli joku kasarisyntsa tai korkeintaan aikaiselta 90-luvulta. Siihen pystyi tekemään haluamiansa asteikkoja, kaikennäköisiä vinkuintialaisia ei-12-säveljärjestelmiä sun muita. Ja vissiin pystyi halutessaan esim virittämään soittimen johonkin haluttuun sävellajiin niin kuin ennen tasavireisyyttä.
Ei aivan noin monipuolisesti, mutta rolandin d-550:stä löytyy oskillaattorikohtainen säätö. Tasavire, pari venytettyä ja sitten liuta murtolukuja myös negatiivisina. Eli voi vaikka heittää "koskettimet takaperin".
-?- |
|
Voisinko toisaalta virittää vanhan Etydemme sähköpianon mukaan?
Eihän minua mikään estä, mutta ymmärrätte pointin. |
|
MauCer: Voisinko toisaalta virittää vanhan Etydemme sähköpianon mukaan?
Eihän minua mikään estä, mutta ymmärrätte pointin.
Siis voitko virittää akustisen pianosi sähköpianon mukaan? Ei tule onnistumaan. Pianonviritys on homma mikä kannattaa jättää ammattilaisille.
Toisaalta voisi olla huvittavaa kuulla äänitys pianosta, jonka täysi amatööri on itse virittänyt. Jos on varovainen, niin ei kai siinä kovin pahaa vahinkoa voi saada aikaan? En minä tiedä...
http://www.myspace.com/ondskapernasomolmengora |
 BubbleBob
14.12.2010 21:46:44 (muokattu 14.12.2010 21:49:24) | |
|
Useissa löytyy valinnaisia vireitä. Jopa mikrotonaalisia.
Esim. lähes kaikissa EMU:n laitteissa (EMU Proteus 12 erilaista +oma). Yamaha:lta tulee mieleen SY77 (20 erilaista ja microtuning).
Haku manuaaleista: Tuning, Scale.
http://www.microtonal-synthesis.com/scales.html
Useissa soittimissa löytyy esim. Kirnberger, Vallotti, Werkmeister III ja Just C.
Ed. Eli siittä vaan virittelemään, vaatii muistaakseni omanlaisensa "avaimet" ja laita vaikka Just C niin valkoiset soi nätisti ;-9
Tiilet ja Muurit - Sanat ja Lauseet. |
|
. Pianonvirittäjän ammattihan on paljon muuta kuin sitä viritystä. Jos piano on muuten yleisesti kunnossa, niin voiko joku valaista mitä vaikeaa siinä virittämisessä sitten loppujen lopuksi on? Valmiit eri lailla temperoidut ja väännetyt taajuudet löytää netistä ohjeineen, ja laajaoktaavisella viritysmittarilla, jossa pohjasävelen voi säätää, voi helposti virittää vaikka koko koneiston pianolla (myös temperoidut nuotit), vaikka onnistuu se korvallakin.
Niin, ja kyllähän itsekkin olen pudonneet nuotit nostellut muiden tasolle mutta mitään koko koskettimiston virityksiä en ole vaivautunut tekemään. |
|
MauCer: . ...Jos piano on muuten yleisesti kunnossa, niin voiko joku valaista mitä vaikeaa siinä virittämisessä sitten loppujen lopuksi on?...
Temperoinnissahan on kai kyse siitä että 12-säveljärjestelmään ei sovi täysin puhtaaksi viritetyt intervallit. Esimerkiksi 7 oktaavia on periaatteessa sama asia kuin 12 kvinttiä, mutta jos virität 7 puhdasta oktaavia yksi kerrallaan ylöspäin pianon alimmasta C:stä ja sitten 12 puhdasta kvinttiä samaan tyyliin niin lopputuloksena on kaksi eri säveltä. Temperointi on siis tarkoituksellista pieleenvirittämistä, jotta intervallit saadaan sopimaan 12-säveljärjestelmään. Ja pieleenvirittäminen voidaan tehä tietenkin monin tavoin. Siksi siis on useita temperointitapoja.
Tasatemperoinnissa oktaavin jokainen sävel on yhtä kaukana toisistaan jolloin pieleenviritys jakautuu intervallien välillä tasan. Kaikki sävellajit ovat tällöin periatteessa samanlaisia sointiväriltään. Ei siis liene ihme että tämä on standardiratkaisu sähkökiippareissa. Jos halutaan mennä klasari-hifistelyyn jossa pyritään mahdollisimman autenttiseen sointiväriin tasatemperoinnista poikkeavalla temperoinnilla, niin ehkä sitten on jo käytössä hiukan autenttisempi soitinkin kuin sähkökiippari... (tai sit ei, mut tää nyt oli oma mielipide)
Pitää huomata että temperointi on eri juttu kuin virityksen "venytys". Temperointi koskee oktaavin sisäisiä asioita ja venytys laajempia yksiköitä. Akustisessa pianossa on viritystä venytettävä, koska pianon kielissä on inharmonisuutta. Ideaalitilanteessahan kaikki osasävelet ovat perussävelen tarkkoja kerrannaisia, mutta pianon kielissä näin ei ole. Käytännössä osasävelet asettuu korkeammalle kuin niiden matemaattisesti "pitäisi", eli siis esimerkiksi perussävelen eka kerrannainen on korkeammalla kuin puhdas oktaavi. Oktaavit pitää virittää siis kulloisenkin inharmonisuusmäärän mukaan leveiksi, jotta piano ei ala kuulostamaan epävireiseltä. Tätä inharmonisuutta on erilaisissa ja eri kokoisissa pianoissa erilaisia määriä. Yksittäisessä pianossa keskialueella on vähemmän inharmonisuutta kuin ala- ja yläpäässä. Näitä päitä siis pitää venyttää enemmän kuin keskialuetta.
Kyllä pianonvirittäjällä on siinä ihan haastetta, että vaikka tasatemperointi olisi lähtökohtainen valinta, niin sitten vielä toteuttaa tuon temperoinnin käytännössä hyvin ja löytää kulloisellekin pianolle sopivan venytysmäärän jne, vaikka kuinka olisi käytössä viritysmittarit sun muut. Ja tietenkin siltä viritysmittariltakin vaaditaan paljon.
Itse en pianonvirttäjä ole enkä ole koko koskettimistoa oikeassa akustisessa pianossa virittänyt. Oma virittely on jäänyt Rhodesin virittelyyn joka sekin jo antaa aivan riittävästi haastetta niin korvalle kuin mittarin käytölle ja niiden yhteispelille. Vaikka Rhodesissa ei ole periaatteessa edes tuota inharmonisuutta huomioon otettavassa määrin.
- balanssit täysille - |
 tepposal
15.12.2010 15:41:03 (muokattu 15.12.2010 15:43:07) | |
|
Mun Korg Sigmassa (v1979) on mahdollista myös neljäsosasävel-viritys... ;)
Itse olen tietyissä tilanteissa ehdottomasti luonnonsävel-virityksen kannalla. (Johtuu varmasti ammatistani, esim. tasavireinen brassi kuulostaa paskalta). Synia jotka tekevät tämän dynaamisesti reaaliajassa ei ole paljon. Itselläni toistaiseksi vain Access Virus b ja sitten Kontakt sampleri. |
|
Nakkiso: Temperointi taitaa olla sana jota ei klassisen musan ulkopuolella käytännössä käytetä, mutta kyllä sähköiset kosketinsoitimet on viritetty täysin tasavireisesti.
Mun köyhälistödigipianossa (P90) on valittavissa:
1. Equal Temperament
2. Pure Major
3. Pure Minor
4. Pythagorean
5. Mean Tone
6. Werckmeister
7. Kirnberger
Mun vähän hienommassa (GT2) ei oo valittavissa eikä edes sanota mikä se on.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 musamies
15.12.2010 17:13:27 (muokattu 15.12.2010 17:14:33) | |
|
Koska epävireisiä pianoja on paljon ja niillä on ikävä soittaa, miksi ihmiset pelotellaan virittämästä omia pianojaan?
Itse viritin Clavinetin ja siinä oli kieliä runsaanalaisesti - ei kuitenkaan läheskään yhtä runsaasti kuin pianossa ja homma sujui kuin leikki ja tuli ainakin paljon parempi kuin ilman viritystä.
Oma virittely on jäänyt Rhodesin virittelyyn joka sekin jo antaa aivan riittävästi haastetta niin korvalle kuin mittarin käytölle ja niiden yhteispelille. Vaikka Rhodesissa ei ole periaatteessa edes tuota inharmonisuutta huomioon otettavassa määrin.
Vielä enempi haastetta on jos ei ole viritetty ollenkaan... |
|
baron: Mun köyhälistödigipianossa (P90) on valittavissa:
1. Equal Temperament
2. Pure Major
3. Pure Minor
4. Pythagorean
5. Mean Tone
6. Werckmeister
7. Kirnberger
Mun vähän hienommassa (GT2) ei oo valittavissa eikä edes sanota mikä se on.
Equl temperament on varmasti kaikissa oletuksena. Lisäksi monista löytyy mahdollisuus valita erilaisia valmiiksi tehtyjä virityksiä ja/tai mahdollisuus tehdä itse oma.
GT2:sta mahdollisuus puuttuu varmaan sen takia, että siinä on pyritty mahdollisimman huonekalumaiseen ulkonäköön ja siihen, että käyttäminen on helppoa ja yksinkertaista.
http://www.myspace.com/ondskapernasomolmengora |
|
musamies: Koska epävireisiä pianoja on paljon ja niillä on ikävä soittaa, miksi ihmiset pelotellaan virittämästä omia pianojaan?
Oot täysin oikeassa että epävireisten pianojen määrä on valtava. Enkä mitenkään ainakaan minä pyrkinyt pelottelemaan, vaan ainoastaan asiapohjalta vastaamaan omasta näkökulmasta tuohon kysymykseen, että mikä siinä virittämisessä nyt niin ihmeellistä olisi. Mä näen sen haastavana asiana mutta ilman muuta myös sellaisena jota on hyvä harjoitella ja kokeilla.
Vielä enempi haastetta on jos ei ole viritetty ollenkaan...
Oma Rhodesini on ollut mulla oloajan alusta asti suht sinnepäin vireessä, mutta se oli alun alkaen viritetty ilman venytystä. Ja omaan korvaan kuulosti siltä kuin olis ollut yläpää alhaalla (varmaan tottumus akustisen pianon venytettyyn vireeseen). Eli päätin venyttää sitä sen verran että oma korva oli tyytyväinen. Ja kyllä siinä tietyt haasteensa oli vaikka tosi kivaa ja palkitsevaa puuhaa onkin.
Eli siis ei oo tarkoitus mitenkään pelotella vaan pelkästään antaa asialle ikään kuin sille kuuluva krediitti.
- balanssit täysille - |
|
musamies: Koska epävireisiä pianoja on paljon ja niillä on ikävä soittaa, miksi ihmiset pelotellaan virittämästä omia pianojaan?
No mulle on ainakin kerrottu, että
1. homma on näennäisestä yksinkertaisuudestaan helppo saada epäonnistumaan ja viritys täysin sekaisin, ja pitää kuitenkin kutsua ammattimies apuun
2. jos hermot ja aika riittäisikin, niin viritysavaimen taitamattomalla käytöllä ja liiallisella edestakaisin sahaamisella saattaa saada viritystukin löysäksi, jolloin viritystä ei saa enää pysymään. |
|
Ongelma aloitelevalle viritelijälle on jännityksen muutokset.
Esim. kitaraa viritettäessä kaikki muut kielet laskevat kun yhtä nostat. Yritä siinä sitten kompensoida "sopivasti" kun joka kieli on eri paksuinen. Piano on varmaan helpompi, vaikka on helevetisti enemmän kieliä kuin hyperstickissä, niin pysyy sentään paikoillaan ;-)
Tiilet ja Muurit - Sanat ja Lauseet. |
|
BubbleBob: Ongelma aloitelevalle viritelijälle on jännityksen muutokset.
Esim. kitaraa viritettäessä kaikki muut kielet laskevat kun yhtä nostat. Yritä siinä sitten kompensoida "sopivasti" kun joka kieli on eri paksuinen. Piano on varmaan helpompi, vaikka on helevetisti enemmän kieliä kuin hyperstickissä, niin pysyy sentään paikoillaan ;-)
Pianossa on suurimmassa osassa koskettimia kolme kieltä ja jotta soisi hienosti, kaikki kolme eivät saa olla prikulleen samoja vaan sopivasti "epävireessä" jotta soundi olisi täyteläinen.
Sitä ei mittarilla tehdä vaan pianonviritys on ihan oikeesti ammattilaisen korvahommaa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Pianossa on suurimmassa osassa koskettimia kolme kieltä ja jotta soisi hienosti, kaikki kolme eivät saa olla prikulleen samoja vaan sopivasti "epävireessä" jotta soundi olisi täyteläinen.
Sitä ei mittarilla tehdä vaan pianonviritys on ihan oikeesti ammattilaisen korvahommaa.
Ei mittarillakaan niitä täysin vireeseen saa yrittämälläkään. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
