Kitarat: kitarakamat ›

saastara: Keskustelun taso ei ole näköjään hirveästi noussut siitä kun 60 sivua sitten viimeksi ryhdyin nillittämään täällä.. (hymiö) Toistelen nyt samoja juttuja kun siellä aiemmin.
 
Vaikka nimim MikkoL:llä tuntuu olevan huomattavia retoorisia ongelmia ja kenties hivenen vääristynyt kuva hänen tuotostensa laadullisesta ulosannista, on hällä kyllä yksi hyvä pointti jota kaikki täällä tuntuu sivuuttavan koko ajan: käytännöllisyys. Enkä nyt tarkoita esim tuon masiinan käyttistä (joka näyttäisi pienen nettitutkimuksen perusteella olevan fukin' kämäinen) vaan tuon käyttösovellutuksia..
 
Niinkuin McNulty tuolla aiemmin hyvin totesi, soittaminen on paljon muutakin kuin soundia (aamen, hallelujaa!), mutta musiikin esittäminen ja sen tallentaminen on myös paljon muuta kuin soittamista ja soittotuntumaa.. Niin live- kuin myös studiopuolella on realiteetteja joita moni ei tunnu huomioivan / ymmärtävän.
 
Livenä vaikkapa mm lavavolume, lavabalanssi, monitoroinnin tarve ja sen toteutus, roudausystävällisyys, staattinen laatu ja luotettavuus, muuttujien minimointi, kytkentöjen käytännöllisyys, kompaktius, mikkien keskenäiset vuodot, jne.. noi kaikki on, ainakin itselleni, lähes yhtä tärkeitä tekijöitä lopputuloksen kannalta (osa luonnollisesti toisia tärkeämpiä) kuin oman soittimen soittotuntuma ja myyttinen mojo..
 
Enkä tarkoita nyt, että putkikamat olisi jotenkin huonoja tässä valossa, vaan yksinkertaisesti sitä, että mallintavat (tässä tapauksessa siis Axe FX), tarjoavat semmoisia ratkaisumahdollisuuksia ja hyötyjä joita perinteisillä vahvareilla ei saada..
 
Kärjistys: Hevibändi tuplamesastäckeillä, ampegin rantasaunalla ja kulmamonitoreilla vrt Hevibändi jonka kaikilla kielisoittajilla on mallintavat ja koko bändille IEM:t. Kumpikohan kuulostaa keskipienessä rokkiklubissa paremmalta livenä..? Toki jälkimmäinen bändi on rokkipoliisien mielestä luonnollisesti ihan homo, mutta jos jätetään se kysymys nyt sivuun tällä erää..
 
Studiossa sama homma, muttujia on helvetisti: mikkien, etuasteiden, huoneen, piuhojen, convertterien, prosessorien ja kaikenmaailman hömpötysten laatu vaikuttaa lopputulokseen..
 
Punkti siis: Soittoon ja soundiin liittyy paljon asioita, joita ei matemaattisilla algoritmeilla voida mallintaa.. Mutta musiikin esittämiseen ja tallentamiseen liittyy paljon asioita, jotka monien mielestä ovat viimekädessä soundia ja soittotuntumaa olennaisempia kysymyksiä, mitä tulee käytännöllisyyteen.. Ja musta tuntuu, että se on nyt yksi pointti mitä Mikko on koittanut ajaa takaa.
 
Hyviä pointteja. Suurin ongelma kun tuntuu olevan se, että Mikko L pitää putkivahvistinta painavana, yksipuolisena, kovaäänisenä, vanhanaikaisena ja vielä epäluotettavana möhkäleenä. Kyseinen asennoituminen kielii joko asennevammasta, tai sitten Mikko L ei vain ole oikeasti kokeillut kunnollisella master volalla varustettua putkistygeä.
 
Samainen asennevamma tuntuisi kohtaavan myös kohtaavan meissä putkimiehissä. Pidetään Axe FX soundia "samana kuin mikä tahansa muu" mallintava. Meikäläistä ei ole missään vaiheessa tuon laitteen suondiclipit vakuuttaneet.. Vaikka tuon laitteen vahvuuden pitäisi olla juurikin siinä äänitetyssä kamassa verrattuna YouTuuban videokameran mikillä poimittuja Mesa-pätkiä.
 
Fakta on se, että tuo Axe FX on mallintava. Eli kaikki sen algoritmit on valmiiksi kirjoitettu, ja sitä voidaan lisätä/korjata lisäpatcheilla. Dynamiikka siis voi olla mallinnettuna, mutta aivan.. Se on mallinnettua dynamiikkaa. Täysin portaattomasti dynamiikkaa on varmastikin melkoisen vaikea mallintaa, ja dynamiikkana pidän nyt vahvistimen reagointia soittotatsiin, käytettävään mikrofoniin, volapotikkaan, tonepotikkaan, käytettäviin puihin...
 
Jos itse pitäisin todella kompressoidusta soundista, ja muljutushelvetti cleaneista, voisin noiden clippien perusteella Axen hankkia. Vieläkään en ole meinaan saanut silmieni eteen ihmeteltäväksi clippiä miten tuo paavo reagoi soittotatsiin. Vaikka metallikitaristi olenkin, soundi-ihanteena on oikeasti aika kaukana siitä överikopressoidusta scheebasta mitä suurin osa nykyhi-gainereita tarjoilee. VHT Ultra Lead vain vahvistaa paikkaansa meikäläisen kasan päällimmäisenä, sillä se on äärimmäisen dynaaminen ja transparentti vahvistin. Kaikki soitossa tapahtuvat myös isoilla säröillä kuuluvat. Samoin kaikki muutokset muissa kohdissa rigiä(kaappi, kitara, efektit) erottuvat todella selkeästi. Tämä tekee kyseisestä nupista oikeasti muuntautumiskykyisen, sillä se reagoi "vähän" eri tavalla muuhun käytettävään rojuun kuin mikään mulla ollut, tai mun testaama nuppi. Lisäksi koska Steve Fryette on kusipää, eikä tekeleidensä kytkentäkaavioita luovuta mihinkään, ei ole kovin odotettavaa, että kyseistä nuppia pyrittäisiin mallintamaan oikein millään laitteella vielä hetkeen.
 
Olen aika monesti täällä sanonut, ettei tuo laite vakuuta clippien perusteella, johon vastataan että arvostelen laitteen joidenkin YouTube-pätkien perusteella. Kuitenkin samaan hengenvetoon muistetaan mainostaa kuinka helppoa tuolla laitteella on nauhottaa hyvälaatuista soundia, ja linkitellään omia tuotoksia. Kun ne omatkaan tuotokset ei kelpaa, niin sitten vain tuhistaan amishaituviin, ja todetaan, että putkinupeista hajoaa putket, ne on kovaäänisiä ja painaakin paljon.