| Aihe: Spock's Beard | |
|---|
|
Uusin levy on muuten yllättävän hyvä, varsinkin kun vertaa Octaneen, joka sisälsi lähinnä kehnoa radiosoitorockia. Ei yhtä progressiivista kuin Neal Morsen aikainen SB, mutta ihan tarpeeksi. Positiivista on sekin, että soundipuoli on paljon lähempänä vanhaa Spockia ja 70-luvun progea kuin Octane ja Feel Euphoria. Nyt on panostettu laadukkaasen sävellykseen, joten pop-puolikin toimii erittäin hyvin. |
|
Samaa mieltä!
Paras N. Morsen jälkeinen levy ja todella reilulla erolla... Parin kuuntelun perusteella lyö nokkaan myös Snowta ja kestää aika hyvin vertailun myös sitäkin aikaisempiin SB-levyihin.. Nealin soittokaverit ovat parin harjoittelulevyn jälkeen saaneet tasapainoisen paketin kokoon! Merosista on tulossa kovaa vauhtia pääjehu piisien teossa, vaikka onhan ne muutkin paljon tehneet.. Hjuva poijjaat! |
|
Samaa mieltä!
Paras N. Morsen jälkeinen levy ja todella reilulla erolla... Parin kuuntelun perusteella lyö nokkaan myös Snowta ja kestää aika hyvin vertailun myös sitäkin aikaisempiin SB-levyihin.. Nealin soittokaverit ovat parin harjoittelulevyn jälkeen saaneet tasapainoisen paketin kokoon! Merosista on tulossa kovaa vauhtia pääjehu piisien teossa, vaikka onhan ne muutkin paljon tehneet.. Hjuva poijjaat!
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Jo Snowlla minua häiritsi sävellysten liika pastissinomaisuus ja se eka Feel Euphoria oli miusta tuulahdus uutta. Seuraava jäi väliin mutta tämän voisi taas hankkiakin. |
 Flow
24.11.2006 16:52:34 | |
|
Jokos tämä levy on sitten ilmestynyt, että kannattaako aamulla kävellä levykauppaan???
When you reach the end of your rope, tie a knot in it and hang on.
-Thomas Jefferson |
|
Jokos tämä levy on sitten ilmestynyt, että kannattaako aamulla kävellä levykauppaan???
Juu, 21.11 se on jo ilmestynyt. Pitäisi löytyä kaikista levykaupoista. Free Recordsista itse ostin. |
|
Hmm outoa. En nähnyt ainakaan kotipuolen levykaupassa tänään.. Pitänee varmaan pistää tilaukseen. |
|
Spocksia ei ihan perus-anttilasta ei löydä, ei kovin mainstream-bändi nääs.
Punainen tupa ja perunamaa. Kaikille warettajille toivon huonotuloista ja tylsää työuraa, jossa joku muu vie rahat. |
|
Hyviä levyjä on monia, täytyisi hommata hyllyynkin. V ehkä paras minusta, sitten ehkä Snow. Uudempia levyjä, joissa ei ole Morsea en ole kuunnellut. Tunnelmallista musiikkia kyllä, esim. biisi Open wide the flood gates, siinä on sitä jotain.
Open wide the flood gates on ihan tunnelma! paras marraskuuhun
Oon kuunnellut Snowta tässä jonkin aikaa. Ne demot vaan on parempia kuin lopulliset versiot... kaikki särmä menty hiomaan. Hämäävää on myös, että sanoitus on niin gospelia. |
|
Hämäävää on myös, että sanoitus on niin gospelia.
Morse taisi hurahtaa lopullisesti noihin aikoihin. Se mikä tosiaan hämää on, että siitä kakkoslevyltä ei tule mieleen edes yhtä kappaleen nimeä, kun ensimmäinen taas on rautaa alusta loppuun (lukuunottamatta Open Wide... osa kakkosta).
Ostin muuten tuossa Morse, Portnoy, George - kokoonpanon Cover to Cover-kiekon. Mielestäni vetävät asiallisesti klassikoita coveroiden. Kannattaa katsastaa, jos levyn kappalevalikoima miellyttää. |
|
Morse taisi hurahtaa lopullisesti noihin aikoihin. Se mikä tosiaan hämää on, että siitä kakkoslevyltä ei tule mieleen edes yhtä kappaleen nimeä, kun ensimmäinen taas on rautaa alusta loppuun (lukuunottamatta Open Wide... osa kakkosta).
Mun mielestä Snowin hyvät kappaleet jakautuu aika tasan sekä ykkös- ja kakkoslevylle. Sinänsä koko Snow on vittumaista kuunneltavaa, kun biisejä joutuu skippailemaan ja levyjä vaihtamaan kesken kaiken koska hyvät hetket on ripoteltu sinne tänne. Ärsyttävää. Kakkoslevyllä on hienoja hetkiä ainakin Carie (kuunnelkaa nyt kuinka upeasti Nick D'Virgilio ? laulaa) ja loppupään I Will Go/Wind At My Back-kaksikko myös. Reflection ja Looking For Answers olivat myös muistaakseni ihan hyviä. Mutta kokonaisuutena Snow on epätasainen kuin mikä.
Snowin Jeesus-allegoriat ja tekstien uskonnollisuudet ovat toki hyvin läpinäkyviä tällä levyllä... ihan tulee ikävä niitä aikoja kun Neal Morse lauloi The Waterilla "You gave me this home and then you left me alone, FUCK YOU!" ;D
"Silpomisia, saatanismia, fundamentalismia, moninaista kanibalismia, mielisaiden heiteelle jättöä. Sekoavaa höyrypäistä kapitalismin mätänevää loppua." |
 silhouette
05.06.2010 17:03:58 (muokattu 05.06.2010 17:05:21) | |
|
Olen tykkäillyt Spocks Beardistä suunilleen bändin alkuajoista saakka ja mielestäni Nealin poislähtöön saakka kaikki levyt ovat vähintäänkin hyviä. Muistan kun kuulin ensimmäistä kertaa "Day For Nightin" ja "V":n niin se oli minulle jonkinlainen "musiikillinen vallankumous" jo ensimmäisistä tahdeista ja nuoteista lähtien. "Musiikillinen ymmärrykseni" (mitä sekin nyt sitten tarkoittaa...) parani suuresti, varsinkin kun rupesin opettelemaan SB:n kappaleita korvakuulolla ja tekemällä niistä tabulatuureja (Se oli aika haastavaa). Ja koin tosiaan, että en ollut ehkä koskaan aikaisemmin kuullut mitään vastaavaa. Mitään niin mahtipontisia ja harmonisia ja varsinkin mielikuvituksellisia säveliä ei ollut tullut aikaisemmin vastaan, eikä oikestaan ole tullut vieläkään vaikka Flower Kings ja Mike Oldfield aika lähelle tuota paikoitellen pääseekin. Kun Neal sitten lähti pois bändistä niin siihen se minun into lopahti vaikka ei se uusi Spocks Beard nyt mitään huonoa ole. Sen jälkeen siirryin Nealin soolo-levyihin. Enkä olen pettynyt, koska jokainen niistä on mielestäni todellinen helmi. Sanoituksineenkin. :) |
 MPU
16.06.2010 12:02:25 | |
|
Mun mielestä Neil toistaa itseään turhan paljon, oli bändi mikä tahansa. Samaa syntsatykitystä sekä SB:n, soolojen että TA:n biiseissä. Parhaimmillaan, kun ei soita koskettimia lainkaan. Laulajana oikein hyvä, sanoitukset heilahtivat välillä turhan paatoksellisiksi.
Marko
Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
|
Kumma kun "kymppiä" ei ole kukaan vielä kehunut. Itse osallistuin poikien levyntekotalkoisiin antamalla ennakkoon hieman taloudellista tukea ja sain siitä hyvästä spessun postissa kotiin (joskus kesäkuun alussa). Ja kehun tässä nyt sen verran, että on mainio levy. Tosin ei mikään spektaakkelimainen kokonaisuus, vaan hieno levy jossa omat mainiot biisinsä. Täytyy vielä jatkaa kuuntelua.. Mutta tämä saattaa olla paras SB levy ilman Neal Morsea.. Ja toki menee muutaman vanhemmankin levyn edelle. Hienoa, että jatkoivat toisen Morsen lähdettyä, ja löysivät oman tyylinsä. |
|
Kyllä kyllä, tämä X:hän on parasta Spock'sia aikoihin, menee kaikkien aikojen taulukollakin aika korkealle, selvästi edelle yltää vain KoS ja ehkä V ja Snow. Huikea ero aikaisempaan nimikkolevyyn, kauhea sitä on X:n jälkeen kuunnella!
Levyllä on monta huippubiisiä. Avausraita Edge of the In-Between on aivan loistava, mahtavaa bassottelua ja melodiat ovat ensiluokkaisia. The Emperor's Clothes on bändille ominaisesti "quirky". Myöskään levyn päättävä Jaws of Heaven -eepos ei petä. Minun mielestäni ainoa hieman jopa tylsä biisi on Man Behind the Curtain.
Levy on jälleen kerran täynnä loistavaa soittoa, makeita saundeja ja Spock'sille ominaista pop-koukkua. Tällaista lisää, ei kenelläkään olisi heittää ehdotuksia samankaltaista pop-progemantraa toistavista bändeistä?
Katsotaan vaan kuinka monta vuotta kestää seuraavan levyn tekeminen, tuntuisi kyllä kuitenkin siltä että SB on taas saanut hommasta kopin, kenties tuo pidempi tauko välissä auttoi lataamaan akkuja?
Olen tätä vasta Spotifystä kuunnellut, onko kokemuksia tuosta X:n vinyylipainoksesta, minkälaatuinen lätty on tarjolla? |
 Skebaholikko
09.12.2010 15:54:12 (muokattu 09.12.2010 15:55:45) | |
|
Perhana, vihdoin liityn uuden lätyn kommentointiin! Tuossa kesän lopulla viivästyi oman tilaukseni saapuminen (paitoineen tietysti) niin pahasti, ettei ajankohtaisesti päässyt messiin, mutta todella mieluusti on kuunnellut, ei hienoistakaan kysymystä täällä päässä etteikö X olisi pumpun paras levy sitten Nealin lähdön.
Kun sekä Feel Euphoria että Octane mainiosta rokkaavuudestaan ja tutuista hassutteluelementeistään huolimatta jäivät miusta pahasti kaipaamaan sitä eeppistä "progepaasausta vuorenhuipulta"-melodiaryöppyä, jota Neal nähtävästi nimenomaan mestaroi, niin X tuo sitä tiskiin oikein korkojen kera (ja miulle nimikkolevykin puri jo paljon kahta edeltäjäänsä paremmin, As Far As The Mind Can See on mahti kokonaisuus ja Rearranged on ehkä paras hypertarttuva rokkenrolli, minkä pumppu on tehnyt).
Edge of the In-Betweenin intron syntsaryöppy sai heti ekalla kuuntelulla sellaisen hymyn naamalle ettei mitään väliä eikä levy monien tunnelmavaihtelujen kautta meinaa hellittää hetkeksikään. Kaikki mammuttiraidat toimivat kympillä, Keisarin Vaattet hoitaa hassuttelun ja Man Behind The Curtain sekä Their Names Escape Me (hitto minkä palan ovat tökänneet "vain" bonus-raidaksi) rokkaavat kuin perhanat. The Quiet House ainoana biisinä on hieman laiskempaa sorttia, ei sekään huono, mutta muuhun levyyn verrattuna vain heikompi. Toivotaan, jotta tulevat Eurooppaan esim. edes Enklantiin vielä tämän plaatan tiimoilta ensi vuonna keikalle, valitetavasti eivät syksyllä omat resurssit riittäneet.
Kyllä Parralta tällä näytöllä toivoo vielä monen monta plaattaa ulos, fanitilauksilla tai ilman!
M.A.C.H.O. # 1
Don't break radio silence until they see this strike force.
"Wimpy, non-strike force person: How will I know?"
Because all fucking hell is going to break loose. |
|
AIJAIJAIJAIJAIJAI MITÄ HUNAJAA
Meidän mieleltämme 60-vuotiaiden iloksi jo toista kertaa järjestettävä Lontoolainen High Voltage -festivaali (www.highvoltagefestival.com) on ladannut esiintyjälistalleen seuraavat nimet:
Spock's Beard
Neal Morse
(muita mm. DT, Jethro (ei Diilin), Queensr˙che...)
Saattaa tulla siis ensi kesänä eteen matka Lontooseen viime kevään tyyliin (silloin Shepherd's Bushissa näin Transatlanticin).
Mielenkiintoisen tuosta tekee juurikin molempien bändien esiintyminen samoilla festareilla. Eikä tässä vielä kaikki, ilmeisesti NDV saattaa olla sidottuna Cirque d'Soleilin velvollisuuksiinsa, eikä ehkä pääse mukaan esiintymään. Kenties nähdään enemmänkin kuin reunion-encore? (No tuskin kuitenkaan...) |
Skebaholikko
08.03.2011 00:18:13 (muokattu 08.03.2011 00:19:12) | |
|
Maxwell s Silver Hammer: AIJAIJAIJAIJAIJAI MITÄ HUNAJAA
Meidän mieleltämme 60-vuotiaiden iloksi jo toista kertaa järjestettävä Lontoolainen High Voltage -festivaali (www.highvoltagefestival.com) on ladannut esiintyjälistalleen seuraavat nimet:
Spock's Beard
Neal Morse
(muita mm. DT, Jethro (ei Diilin), Queensr˙che...)
Saattaa tulla siis ensi kesänä eteen matka Lontooseen viime kevään tyyliin (silloin Shepherd's Bushissa näin Transatlanticin).
Mielenkiintoisen tuosta tekee juurikin molempien bändien esiintyminen samoilla festareilla. Eikä tässä vielä kaikki, ilmeisesti NDV saattaa olla sidottuna Cirque d'Soleilin velvollisuuksiinsa, eikä ehkä pääse mukaan esiintymään. Kenties nähdään enemmänkin kuin reunion-encore? (No tuskin kuitenkaan...)
Aijjjjjjjjperhana!! Tuosta Nickin mahdollisesta kiinniolosta kuultuani taaemmin ajattelin, että oiskohan Nealilla halua yhelle vedolle tulla muistelemaan, ja nyt seki on bookattu samalle viikonlopulle!! Vaikka ovatkin eri päivinä niin raaaaah ajatuskin mahollisuudesta!! Perhananperhana, tietenkin Tuskan kanssa samaan viikonloppuun :( Mutta samassa Tulli, DT, Priestin jäähyväisvetoja...nyt mietityttää.
M.A.C.H.O. # 1
Don't break radio silence until they see this strike force.
"Wimpy, non-strike force person: How will I know?"
Because all fucking hell is going to break loose. |
|
Nostellaas.
Uutta levyä pukkaa
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=5rcnpG6Yx1E
"Welcome Back My Friends To The Show That Never Ends" |
|
Juu mitä tuosta nyt sitten olisi mieltä... Pitäisi kuulla koko levy ennenkuin sanoo yhtään mitään (lähinnä huolettaa miten Ted Leonardin ääni sopii SB:iin). |
|
Regalis Apertura: Juu mitä tuosta nyt sitten olisi mieltä... Pitäisi kuulla koko levy ennenkuin sanoo yhtään mitään (lähinnä huolettaa miten Ted Leonardin ääni sopii SB:iin).
Mihis toi Nick D'Virgilio on häipyny? Wikistä tsekkasin, että lähteny viime vuonna Spocksista, mutta miksi ihmeessä.
That's right, I said it, I meant it, I'm here to represent it. -Hank Moody |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
