Lyriikka ›

Herkkusieni - Ihmiskunta (CMX-tribuutti)
(san. Juho L, Hornanturska, Kitaranraiskaaja)
 
Hiljainen aalto hiljaisen mielen
Nousevan myrskyn pistävä ilma
Suolainen virta perkeleen luoma
En tahdo mitään, mitä en kuule
Kuljen kohti puhdistusta
Etsin hyväksyntää nurkasta pyöreän huoneen.
 
(bridge)
Olen kuin susi lampaiden vaatteissa
odottaen, että kilpesi haurastuu
Vielä yksi kierto noidankehän
ennen loppua elon ihmiskunnan
 
Kuollut laakso harmaan tuulen
Kalman hahmon selkeä muoto
Röyhkein elkein ryövätään aika
En ehdi nukahtaa tai rakastaa
Siementen kylvön hetki on mennyt
Lailla tiimalasin ajan hiekka avaruuteen valuu
 
(bridge)
 
(chorus)
Ihmiskunta, eri kunta
Olemassaolon vaatimus
Mielen synkkyyden funktio
Ihmislapsen ratkaisu
Kirkas liekki, avunhuuto
Hukkuu tähtiin ihminen
Tiedostamaton arvoitus
Avautuva kehto tyhjyyden
 
En puhu, koska en tule kuulluksi
En näe koska tajunta huutaa tuskaa
Kuin seireenien laulu, viehkeänä leijuu
Kurkoitan menneeseen, sorrun, koen
Minä, rappion ruumiillistuma
Lihaa ja verta, pahaa henkeä, minä itse.
 
(bridge)
 
(Chorus x 3)
 
Onko ajatonna syytä elää?

Vai tribuutti! Minusta tämä lähentelee suoranaista vittuilua :)
 
Vaan sellaiseksi tämä oli kyllä pirun hyvä.

Vai tribuutti! Minusta tämä lähentelee suoranaista vittuilua
 
Tämä on korkeampaa taidetta. Et osaa arvostaa, kun ei taiteellinen tajuntasi ole riittävää. Olisi hauska kuulla millaisia analyysejä tästä tekstistä kukakin tekee, sillä olisi mukava itsekin tietää mitä halutaan sanoa.
 
Vaan sellaiseksi tämä oli kyllä pirun hyvä.
 
No Herkkusieni on aina kovaa laatua.

Sori, tämän analysointi menee jo vaikeaksi. Tuntuu, että jokaisella tavulla on oma, määritelty funktionsa joiden jukstapositio reflektiotekniikalla (iliepukul) luettuna synnyttää sellaisen assosiaatiomyrskyn tajuntaan, että kirjallisuuden historian suurmiehet Joycesta Proustiin kalpenevat entisestään.
 
Kumarran kunnioittavasti Teistä toiseen suuntaan! Tämä on taidetta.

Kun en tuota CMX:ää mitenkään kunnolla tunne, niin mistä tässä on kyse?

Onkos sulla jo biisiä tähän?

Onkos sulla jo biisiä tähän?
 
Juu. O. Kohta uppailen nettiin. Se on kuitenkin vielä projektimuodossa, eli kitarat puuttuu kokonaan. Jotain samplattua akustista laitoin sinne vähän elävöittämään, mutta muuten rumpu-basso-laulu-versiointi.

www.kolumbus.fi/juho.lepisto/CMX.mp3
 
Pahoittelen osittain paskaa laulua ja nauhoituksen rupinaa. Yritin parhaani mukaan ottaa Yrjänä-maneerit lauluun.

En tiedä oliko tämä tehty ihan oikeasti tribuutiksi vai vittuiluksi, mutta joka tapauksessa aika hyvin on varsinkin lyriikoissa matkittu Yrjänää. Biisistä itsessään en osaa vielä kunnolla sanoa kun ei noita kitaroita vielä ole kaikkia tehty. Voisihan tuosta piruuttain jonkun lyriikka-analyysin tehdä, kun niille on niin hauska aina keksiä jotain ihme merkityksiä. Onko tässä muuten ollut joku ajatuskin takana vai onko nämä vaan huidottuja sanoja peräkkäin? Niinhän se Yrjänäkin jossain haastattelussa sanoi, että "Kirjotetaan vaan jotain siihen paperille ja mietitään merkitukset sitten myöhemmin".

No niin. Päätin sitten iltani ratoksi kirjoittaa sen lyriikka-analyysin. Tässä on se miten minä tämän tekstin näen:
 
Hiljainen aalto hiljaisen mielen
Nousevan myrskyn pistävä ilma
Suolainen virta perkeleen luoma
Kertojatyyppinä heikompi mieli, siis "hiljaisempi" joka on altis houkutuksille. Aallot ja myrskyt mielessä tarkoittavat tunnekuohuja ja psyyken muutoksia, tässä tapauksessa kyseessä eivät ole hyvät asiat (maininta Perkeleestä).
 
En tahdo mitään, mitä en kuule
Kertoja luottaa vain siihen mikä viettelee ja mikä on helposti saavutettavissa. Oikean tien ja oma totuuden löytäminen on jäänyt väliin, koska on ollut helpompikin vaihtoehto.
 
Kuljen kohti puhdistusta
Etsin hyväksyntää nurkasta pyöreän huoneen.
Kertoja tahtoo tuntea itsensä paremmaksi ja hyväksytyksi, mutta ei siihen pysty (eihän pyöreässä huoneessa ole nurkkia)
 
(bridge)
Olen kuin susi lampaiden vaatteissa
odottaen, että kilpesi haurastuu
Väliosan ajan kertojana on paha voima, joka houkuttelee ensimmäisen kertojan psyykkisten muurien murtumista, että voi houkutella hänet tanssimaan pillinsä mukaan.
 
Vielä yksi kierto noidankehän
ennen loppua elon ihmiskunnan
Viha synnyttää vihaa. Vihan vuoksi ihmisiä kuolee. Jos aivan apokalyptista visiota on haettu, niin tässä tarkoitetaan, että ihmislaji tuhoaa itse itsensä.

Kuollut laakso harmaan tuulen
Kalman hahmon selkeä muoto
Minulle tämä kuvastaa ihmisen taipumusta tuhota kaikki tieltään.
 
Röyhkein elkein ryövätään aika
En ehdi nukahtaa tai rakastaa
Siementen kylvön hetki on mennyt
Lailla tiimalasin ajan hiekka avaruuteen valuu
Kertoja on työntänyt kaiken olennaisen tieltään, jotta voisi päästä tavoitteeseensa. Viitaten aiempiin kohtiin tämän tavoitteen on sanellut paha voima.

(bridge)

(chorus)
Ihmiskunta, eri kunta
Olemassaolon vaatimus
Mielen synkkyyden funktio
Ihmislapsen ratkaisu
Tämä jäi vähän hämäräksi, mutta lähinnä tästä tulee mieleen joidenkin yksilöiden (esim. nu-metal-urpot) lapsellinen taipumus vihata koko maailmaa. Tämä kiukuttelu on sitten heille koko elämä, ja sen viha kohdistamiseen tarvitaa koko ihmiskuntaa.
 
Kirkas liekki, avunhuuto
Ehkä ihmiskunnan taipumus tuhota ja vihata on hätähuuto jumalille.
 
Hukkuu tähtiin ihminen
Jep. me olemme pieniä. En kyllä sinänsä käsitä miten tämä liittyisi muuhun tekstiin, mutta kun en saa oikein muutakaan selitystä väännetyksi.
 
Tiedostamaton arvoitus
Avautuva kehto tyhjyyden
Ihmisen mieli on selittämätön.

En puhu, koska en tule kuulluksi
Kertojaa ei kukaan ole kuunnellut, mikä on sytyttänyt vihan hänen sisimpäänsä...
 
En näe koska tajunta huutaa tuskaa
...mutta ei tajua mitä on tekemässä, koska hänellä on niin paha olo sisällä.
 
Kuin seireenien laulu, viehkeänä leijuu
Kurkoitan menneeseen, sorrun, koen
Taipumus tuhoamiseen on toistunut iät ja ajat.
 
Minä, rappion ruumiillistuma
Lihaa ja verta, pahaa henkeä, minä itse.
Itsetarkastelun tuloksena kertoja on todennut olevansa ihmisjätettä. Aivan rappeutunut ja vihan kyllästämä olento.

Onko ajatonna syytä elää?
Onko ajattoman vihan vallassa syytä elää?
 

 
Näin. Minä en nyt kovinkaan paljon aikaa käyttänyt tähän, näin nopeasti tulkittunua tämä oli vaikea hahmottaa varsinkin kokonaisuutena. Etenkin kertosäkeen selittelyssä tuli vaikeuksia ja selitykset ovat aika kankeita. Mutta olisi todellakin kiva tietää mikä tämän alkuperäinen selitys on (mikäli sellaista on).

Onko tässä muuten ollut joku ajatuskin takana vai onko nämä vaan huidottuja sanoja peräkkäin?
 
Katkelma lyriikan luontiprosessista:
 
Hornanturska: Nyt keksin! Pyöreässä huoneessa etsitään nurkkia!
 
Juho L: Kuljen kohti puhdistusta. Etsin hyväksyntää nurkasta pyöreän huoneen.
 
Raiskaaja: Suolainen virta perkeleen luoma.
 
Juho L: Suolainen virta perkeleen luoma. En tahdo mitään, mitä en kuule. Kuljen kohti puhdistusta. Etsin hyväksyntää nurkasta pyöreän huoneen.
 
Eli ei tuossa juurikaan ole mietitty mitään merkityksiä. Kunhan kuulostaa syvälliseltä ja taiteelliselta.
 
Edit: Hienot analyysit olit kirjoitellut.

http://muusikoiden.net/keskustelu/p … p?c=17&t=55795&o=0&co=0
 
Tuossa siis valmis teos.