Kitarat: kitarakamat ›

Kaulapainoisuuden lisäksi SG on ruma. Anteeksi.

Krice: Kaulapainoisuuden lisäksi SG on ruma. Anteeksi.
 
Krisu hei, se myyttiketju on tossa alempana. ;)

ankkiz: Tässä muutamassa päivässä topicin innoittamana olen huomannut sellaisen seikan, että eipä muuten ahdista niskaa soitellessa läheskään yhtä paljon, jos istualteen soittaessa jättää kitaran ilman hihnaa. Pitää vain asetella keho ja reidet sillä tavalla, että käsillä ei tarvitse kitaraa tukea.
 
Seistessä kitara kuitenkin painaa hartioita alaspäin kuin synti, eli topikki ei ollut missään mielessä turha. Hyviä vastauksia tullut ja jatkaakkin saa! :)
 
Miks hihna pitää laittaa edes niskan taakse jos istualtaan soittaa?

SG:t on kevyitä. Eikä ne ole mitään rumia ole stna =)

XOX The Handle mainittiin?
 
http://www.xoxaudiotools.com/

joukov: XOX The Handle mainittiin?
 
http://www.xoxaudiotools.com/
 
Myös ylänauhoille esteetön pääsy on ergonomiaa. Tuossa näyttäisi olevan vielä kehittämistä.
 
Itse olen huomannut myös saman, että istualtaan soittaessa ei hihnaa kannata käyttää.
 
Joko tämä mainittiin: http://www.steinberger.com/

imppa86: Miks hihna pitää laittaa edes niskan taakse jos istualtaan soittaa?
 
Kyseinen tapa on itselläni varmasti peruja niiltä ajoilta, jolloin soittoergonomiaan ei tullut kiinnitettyä huomiota, vaan istuttiin mitä kummallisimmissa lyttyasennoissa. Hihna on tällöin välttämätön, jottei kitaraa tarvitsisi kannatella/tasapainotella käsillä.
 
Myöskään lespat eivät istu _omaan syliini_ kovinkaan mukavasti.
Niiden kanssa hihna on melko pakollinen jotteivät ottaisi lähikontaktia lattian kanssa turmiollisin seurauksin.
 
Lespan kanssa muutenkin henkilökohtaisesti soitan mieluummin seisaaltaan. Klasariasentoon sitä on vaikea sovitella (liian pieni syvennys reittä varten), ja oikealla reidellä soittaessa ollaankin jo kierossa + oikea käsi/olkapää/hartia jännittyy, kun sillä pitää painaa kitaraa kehoa vasten, jottei se pääsisi liikkumaan.

Lespan kanssa en ihtekään oo koskaan saanut hyvää soittoasentoa istualtaan, sen sijaan RR istuu mun syliin melkolailla parhaiten kaikista kitaroista mitä oon kokeillut.

joukov: XOX The Handle mainittiin?
 
http://www.xoxaudiotools.com/
 
1) Todella ärsyttävät nettisivut.
 
2) Missä tuon mikinvalitsin oikein on?

ankkiz: Itse olen joutunut painimaan niska, selkä ja käsiongelmien kanssa päivittäin, joten mahdollisimman kevyt ja ergonominen työkalu olisi hakusessa, jotta voisin pitää suurehkoja treenitunteja yllä.
 
Uskon vakaasti ongelmien ainakin osittain johtuvan myös pelkästä kitaran painosta, sillä vasen hartia on hieman oikeata alempana - sekä jatkuvasti toista hartiaa enempi jumissa. Ergonomiaan, venyttelyyn, hierontaan, ravitsemukseen ja lihaskuntoon olen kyllä mielestäni yrittänyt panostaa ja kiinnittää huomiota enemmän kuin keskivertojannut keskimäärin.
 

 
Toivomuksia olisivat ainakin:
- Mahdollisimman kevyt ja rento tatsi
- Painoa mahdollisimman vähän
- "Pehmeät" reunat, jottei ahdista plektrakättä taikka vartaloa
- Ei sukella kaulaa kohti
- Muotoilu sellainen, että pysyisi tarvittaessa sylissä ilman hihnaa ja huomioi myös muut ergonomiaseikat
- ~22-24 nauhaa, mielellään jumbot kevyemmän tatsin luomiseksi
- Helpohko pääsy ylänauhoille
- Kiinteä tai vintagetalla, ei mielellään floikkia
- Intonaation säätäminen (ja tarpeellisimmat säätötoimenpiteet yleensä) helpohkoa
- Matala action ilman särinöitä
- Pitää virettä
 

 
EDIT: Leveä nahkahihna helpottaa, se on jo sekä tiedossa, että käytössä.
Tähän topikkiin haetaan muita vinkkejä, sekä ennen kaikkea noita kitaraehdotuksia.
 
EDIT2: Vaikka tämä ei ole varsinaisesti mikään tori, otetaan myös myyntitarjouksia vastaan pikaviestitse.
 
Ylläolevien speksien mukainen strato chambered-bodyllä warmothilta. Laatu/paino/ergonomia kohillaan.

Kyllähän kevyitä ja ergonomisia skittoja löytyy. Esim. Fender Strato on ergonominen kapistus, mutta niiden painot vaihtelee huomattavasti ihan samankin sarjan kitaroissa. Kevyet yksilöt painaa alle 3,5 kg, ja sellaiset stratot ovat mun mielestä todella ergonomisia ja tasapainoisia soittaa. Painavimmat stratot taas ovat...häiritsevän painavia. Onneksi yli 4 kg:n stratot sentään jäivät jonnekin 70-80 -lukujen vaihteeseen. Kun vetää 4 setin keikkaa, niin kitaran painolla alkaa olla merkitystä.
Yksi ergonomisimmista mulle osuneista on PRS Mira, mulla oli sellainen kokomahonkinen. Todella kevyt ja tasapainoinen, parhaiten vireen pitävä, hyvin soiva ja kaikin puolin laatupeli vähän Gibson SG:n henkeen. Ja USA-PRS:ksi kohtuuhintainen.

Rämppy: Kyllähän kevyitä ja ergonomisia skittoja löytyy. Esim. Fender Strato on ergonominen kapistus, mutta niiden painot vaihtelee huomattavasti ihan samankin sarjan kitaroissa. Kevyet yksilöt painaa alle 3,5 kg, ja sellaiset stratot ovat mun mielestä todella ergonomisia ja tasapainoisia soittaa. Painavimmat stratot taas ovat...häiritsevän painavia. Onneksi yli 4 kg:n stratot sentään jäivät jonnekin 70-80 -lukujen vaihteeseen. Kun vetää 4 setin keikkaa, niin kitaran painolla alkaa olla merkitystä.
 
Sinulla ei esim. jää vaivaamaan ergonomian kannalta se, että Stratossa on 21 nauhaa vaaditun 22-24 nauhan sijaan?

Kontiak: Sinulla ei esim. jää vaivaamaan ergonomian kannalta se, että Stratossa on 21 nauhaa vaaditun 22-24 nauhan sijaan?
 
Onhan ainakin Fenderillä useita stratoja, joissa on 22 nauhaa, esim. American Standard.

Kontiak: Sinulla ei esim. jää vaivaamaan ergonomian kannalta se, että Stratossa on 21 nauhaa vaaditun 22-24 nauhan sijaan?
 
Vähemmän nauhoja on usein parempi, koska kaula on lyhyempi eikä tarvitse kurotella jos on lyhyemmät kädet. Minulle 24-nauhainen 25,5"-skaalainen tuntuu jo liian pitkältä! 22 nauhaa ja 24,75" on parempi.

Krice: Vähemmän nauhoja on usein parempi, koska kaula on lyhyempi eikä tarvitse kurotella jos on lyhyemmät kädet. Minulle 24-nauhainen 25,5"-skaalainen tuntuu jo liian pitkältä! 22 nauhaa ja 24,75" on parempi.
 
Nauhojen määrä ei vaikuta niiden etäisyyteen toisistaan, eikä siis myöskään siihen, kuinka paljon pitää kurotella. Skaala sen sijaan vaikuttaa, 24,75" skaalaisella kitaralla nauhat ovat kapeampia.

Tuosta SG:stä kun oli juttua niin haluaisin vielä kysellä tuosta kaulapainoisuudesta. Kun olen mahdollisesti hankkimassa SG-mallista mutta Gibsoniin ei ole varaa, niin onko Epiphonen mallien kohdalla oikeasti suurempi riski että ne ovat kaulapainoisia?
 
Hyviä leveitä hihnoja minulta kyllä löytyy mutta kun straton kanssa on tottunut täydelliseen tasapainoon niin arveluttaa kuinka omituiselta lieväkin kaulapainoisuus saattaa sitten tuntua.

kimurantti1: Nauhojen määrä ei vaikuta niiden etäisyyteen toisistaan, eikä siis myöskään siihen, kuinka paljon pitää kurotella.
 
Melkein väittäisin, että jos on 24 nauhaa niin kaula on pidempi kuin 22-nauhainen. Kurottelulla tarkoitan eka nauhaväliin sohimista, joskus kitaratyyppikin on sellainen, että pitkä kaula sojottaa jonnekin hiton kauas. Mieluummin soitan lyhyemmällä kaulalla, jossa kaula on kokonaisuutena lähempänä kehon keskipistettä.

Sakmongkol: Tuosta SG:stä kun oli juttua niin haluaisin vielä kysellä tuosta kaulapainoisuudesta. Kun olen mahdollisesti hankkimassa SG-mallista mutta Gibsoniin ei ole varaa, niin onko Epiphonen mallien kohdalla oikeasti suurempi riski että ne ovat kaulapainoisia?
 
Hyviä leveitä hihnoja minulta kyllä löytyy mutta kun straton kanssa on tottunut täydelliseen tasapainoon niin arveluttaa kuinka omituiselta lieväkin kaulapainoisuus saattaa sitten tuntua.
 
Kaulapainoisuus ratkeaa pienellä painolla elektroniikkapoterossa. Muutama kymmenen gramma vaikkapa lyijyä tekee jo ihmeitä.

Höpönlöpön, se ensimmäinen nauhaväli on jokaikisessä 25,5''-skaalan kitarassa täsmälleen yhtä kaukana tallasta, riippumatta siitä onko kitarassa 12 vai 28 nauhaa.
 
Nauhojen lukumäärällä ei ole mitään korrelaatiota kaulan (skaalan) pituuteen, sen sijaan skaalalla on nauhavälien kokoon. Lyhyemmällä skaalalla nauhat on tiheämmässä, baritoniskaalalla taasen nauhat ovat harvemmassa.
 
Ekalla nauhavälillä (ainakin mun mielestä) tarkoitetaan sitä satulan päässä olevaa ensimmäistä väliä.