Elektroniikka ja soitinrakennus ›

a)miten tämä kahden piirin välisen suondin sekoittaminen voisi tapahtua elektronisesti?
Joku yksinkertainen ratkaisu tyyliin
http://www.tone-lizard.com/images/Symphonic_Mixer.gif
on varmaan ihan kelpo lähtökohta. Toimii ihan loistavasti kunhan molemmat tulosignaalit pysyvät vaiheessa.
 
b)Millaisia ratkaisuja voisi käyttää ja millä säätää sekoituksen suhdetta (esim. trimmerin tapaan)?
Eiköhän toi edellinen antanut jo osviittaa. Tyylejähän voi loppujen lopuksi olla useita kymmeniä niin aktiivisena kuin passiivisenakin, mutta itse idea on usein aika yksinkertainen. Googlettamalla jotain tylliin "blend circuit", "mixer circuit" tms. löytyy aika lailla erilaisia esimerkkejä vaihtoehtoisesta toteutustavoista.
 
c) Miten yleisesti säröpedaaleissa käytetään kyseistä "sekoituksen" menetelmää? Onko vaikkapa bossin joidenkin säröjen dual stage piireissä kyse lainkaan tämän tapaisesta ratkaisusta?
 
Kyllähän noita näkee mutta ei se kauhean yleistä ole. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että syystäkin; ratkaisu kun ei vain oikein toimi. Mutta toi on tietysti vain henk. koht. mielipide.

Tuo impendanssi ei ole kyllä mistään helpoimmasta päästä. Zeebon vastaus oli valaiseva, harmi että hän meni edioimaan sen jostain syystä jälkikäteen pois.
 
Vastailempa sitten itse joihinkin kysymyksiin jotka ovat auenneeet tässä päivien myötä. Noita virransyöttöjuttuja ja eli voltage divideria kannattaa käsitellä varsinaisesta signaalitiestä erillisenä osastona kuten skeemoissa usein tehdään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö näillä jutuilla ole vaikutusta, monet oparit kuullostavat kovin erilaisilta erilaisilla biasoinneilla. Joissakin speduissa nuo virtapuolet osastot ovat kovinkin monimutkaisia. On elkoa ja tavallista konkkaa vastusten kanssa johdettuna maahan jne. Yksi syy tuolle ilmeisesti voi olla varman pelaaminen sen suhteen ettei true bypass aiheuta poksahteluja päälle kytkiessä..ja kenties häiriöäänien poistaminen...filter capit paristojen käytön kanssa.. Ja varmaan jotain muitakin funkioita, täytyypä ottaa selvää josko Floydin kirjasta löytyisivät tuohon vastaukset.
 
Se milloin on filtteröinnistä ja impendanssin kontrolloinnista kyse selviää melko hyvin käytännön kokeiluilla. Filtteröinnillä saa konkan arvoa vaihtamalla tehtyä melko radikaaleja ratkaisuja soundin suhteen.
 
Tämä olis niin paljon helpompaa jos ei olisi luonteeltaan sellainen että aivot ottavat asiat vastaan vasta kun tajuaa miksi jokin toimii niin kuin se toimii. Koekytkentälevyllä leikkiessä monet noista ongelmista tajuaa paremmin kuin kirjoista, ja kuulee heti sen lopputuloksen mikä on tärkeintä. Monet noista ideoista oman spedun suhteen kuten kahden piirin soundin sekoittaminen ja sisäänrakennetun parametrisen eq:n olen heittänyt jo romukoppaan toimimattomina oman ideani kannalta.
 
En tiedä onko tähänkin triidiin vastannut teemu tk sama kuin sen trankkuvahvistimien sielunelämästä kirjoittaneen kirjan tekijä? Anyway, pirun hyvin selittävä teos!