| Aihe: Jälleen kerran aloittelija kysyy neuvoa. | |
|---|
|
Tiedän, että näitä soiton aloitus kirjoituksia on täällä paljon ja mä oon nyt näistä eri kirjoituksista poiminut tietoa tähän kitaran soiton aloitukseen ja ainakin on tullut monta kertaa vastaan kirjat: Tohtori Toonika ja Suuri kitarakirja, että kannattaako nämä hankkia? Mihinkään tunneille en mene, se on jo päätetty. Toi teoria on siis ihan hepreaa mulle, joten onko noi kirjat hyvä sijoitus?? Ja siis mitä nyt oon ymmärtänyt niin ensimmäisenä pitäisi opetella teoriaa esim. soinnuista ja sitten opetella myös sointuja, korjatkaa jos oon väärässä ja siis kaikki perusasiat tietysti, mutta oppiiko ne sitten näistä kirjoista, eteneekö ne selkeästi? Ja kummasta kirjasta pitää lähteä liikkeelle ja mitä eroa näillä kirjoilla yleensäkin on? Ja kannattaako kitara ottaa heti alusta mukaan vai päntätä teoriaa ja kannataako niitä tabeja sotkea mukaan, noin kuukauden verran oon niistä opetellut soittamaan ja aika äkkiä oon oppinu helppoja riffejä, että ne on aika paha haudata? Ja joo tiedän ettei ole vain yhtä hyvää tapaa oppia soittamaan, mutta mä varmaan sitten ymmärrän mikä on mulle miellyttävin tapa oppia, kun joku siellä tietokoneella auttaisi alkuun, kiitos.
Ja sitten semmonen asia on mua mietityttänyt, kun joku sanoi täällä, että yksi hyvä aloittelijan treeni on dempata kielet ja vetää perus komppia metronomin mukaan ja sitten löysinkin ilmasen opetusvideon rockwayn sivuilta, jossa opetettiin funk komppaus, mutta onkos ne sitten ihan sama asia, ku en saanut kuulostamaan niin siistiltä kuin se jäbä? |
|
AllRightNow: Tiedän, että näitä soiton aloitus kirjoituksia on täällä paljon ja mä oon nyt näistä eri kirjoituksista poiminut tietoa tähän kitaran soiton aloitukseen ja ainakin on tullut monta kertaa vastaan kirjat: Tohtori Toonika ja Suuri kitarakirja, että kannattaako nämä hankkia? Mihinkään tunneille en mene, se on jo päätetty. Toi teoria on siis ihan hepreaa mulle, joten onko noi kirjat hyvä sijoitus?? Ja kummasta kirjasta pitää lähteä liikkeelle ja mitä eroa näillä kirjoilla yleensäkin on? Ja kannattaako kitara ottaa heti alusta mukaan vai päntätä teoriaa ja kannataako niitä tabeja sotkea mukaan, noin kuukauden verran oon niistä opetellut soittamaan ja aika äkkiä oon oppinu helppoja riffejä, että ne on aika paha haudata?
Kyllä nuo molemmat hankkimisen arvoisia opuksia ovat. Tohtori toonika on tällainen teorian yleisopus, ei millekään erilliselle soittimelle suunniteltu. Todella hyvä kirja ja helppotajuinen. Kyllä minusta voit molempia opuksia hyödyntää samaan aikaan. Ja ota ihmeessä kitara jo alusta asti mukaan harjoitteluun.
Kyllä noiden tabienkin avulla harjoitella voi, mutta kyllä oikeiden nuottien lukutaidosta on paljon hyötyä. Ei muuta kuin onnea harjoitteluun :)
What the hell is wrong with freedom? That's what it's all about |
|
AllRightNow: Ja sitten semmonen asia on mua mietityttänyt, kun joku sanoi täällä, että yksi hyvä aloittelijan treeni on dempata kielet ja vetää perus komppia metronomin mukaan ja sitten löysinkin ilmasen opetusvideon rockwayn sivuilta, jossa opetettiin funk komppaus, mutta onkos ne sitten ihan sama asia, ku en saanut kuulostamaan niin siistiltä kuin se jäbä?
Toi funk-komppaus on kyl melkosen kimuranttia, jos sen haluaa saada kuulostamaan hyvältä. Ettei kannata heti lannistua jos ei puhtaasti mene.
"Vain hullu haluaa seurustella kanssani. Ja minä en seurustele hullujen kanssa." |
|
http://www.justinguitar.com/ |
|
No nyt menin tilaamaan noi kirjat! Toivottavasti en tule katumaan, mutta oli sentään puoleen hintaan tuo suuri kitarakirja ku bookplussasta tilasin, että kannattaa sieltä hankkia, jos aikoo. |
|
Pakko kysyä, että kuuluuko esim AC/DC:n T.N.T kappaleen riffistä, jossa on tälläinen sointu
-
-
0
0
-
3 osaan vain tabeista soittaa joten näytän sen näin, niin kuuluuko toi soittaa niin, että plekulla toi 3 ja vapaat muilla sormilla? Jos se on näin niin kuinka kauan teillä muilla on mennyt tän tekniikan oppiseen ku mun mielestä on ihan helvetin vaikeeta vetää noi vapaat joilla keskarilla ja vielä samaan aikaan plektran kaa, ei saatana. Mun mielestä saundi on ihan sama jos vaan demppaa ton väliin jäävän kielen vetää ne kaikki plekulla, mutta sanokaa jos tämä on väärä tapa. |
|
AllRightNow: Pakko kysyä, että kuuluuko esim AC/DC:n T.N.T kappaleen riffistä, jossa on tälläinen sointu
-
-
0
0
-
3 osaan vain tabeista soittaa joten näytän sen näin, niin kuuluuko toi soittaa niin, että plekulla toi 3 ja vapaat muilla sormilla? Jos se on näin niin kuinka kauan teillä muilla on mennyt tän tekniikan oppiseen ku mun mielestä on ihan helvetin vaikeeta vetää noi vapaat joilla keskarilla ja vielä samaan aikaan plektran kaa, ei saatana. Mun mielestä saundi on ihan sama jos vaan demppaa ton väliin jäävän kielen vetää ne kaikki plekulla, mutta sanokaa jos tämä on väärä tapa.
Voit soittaa myös näin, sointu on G5
-
-
-
5
5
3
tai sitten ottaa kuten normaalin G-soinnun, muttei paina etusormella kieltä nauhaan vaan sen verraan etti soi ja plekulla römpsäyttää neljä paksunta kieltä. Kuvailemasi tapakin kannattaa kuitenkin opetella. |
|
AllRightNow: kuuluuko toi soittaa niin, että plekulla toi 3 ja vapaat muilla sormilla? Jos se on näin niin kuinka kauan teillä muilla on mennyt tän tekniikan oppiseen ku mun mielestä on ihan helvetin vaikeeta vetää noi vapaat joilla keskarilla ja vielä samaan aikaan plektran kaa, ei saatana.
kyl sen oppii tolleen sormia käyttämälkin jos treenaa mut biisistä riippuen tosiaan voi olla et menee useimmiten ihan yhtä hyvin demppaamal |
|
AllRightNow: Pakko kysyä, että kuuluuko esim AC/DC:n T.N.T kappaleen riffistä, jossa on tälläinen sointu
-
-
0
0
-
3 osaan vain tabeista soittaa joten näytän sen näin, niin kuuluuko toi soittaa niin, että plekulla toi 3 ja vapaat muilla sormilla?
Itsehän olen ihan newbie, mutta soitan tuon
-
3
0
0
-
3
tuolla tavalla, enkä mitään sormia siihen sotke.Peukalon tuon kaulan yläpuolelta niin, että se samalla demppaa a-kielen soimasta, ja nimetön sormi b-kielen kolmannelle nauhalle niin että se samalla demppaa ohuen e-kielen soimasta. |
|
TypeRR:.Peukalon tuon kaulan yläpuolelta niin, että se samalla demppaa a-kielen soimasta
kai se näinkin käy mut ei ehkä taivu ihan joka kitaral tää tyyli. |
|
Eipä kukaan vastannu tähän viestiin tuolla tabulatuureista soitto -ketjussa niin kopioin saman kysymyksen tähän eli:
Mitäs se tarkoittaa kun on esim. -----8--6-----, ja sitten noiden alapuolella, niiden välissä on sellainen kaari niin kuin tämä: ( mutta vaakatasossa ja kupera puoli alas päin? |
|
AllRightNow: Eipä kukaan vastannu tähän viestiin tuolla tabulatuureista soitto -ketjussa niin kopioin saman kysymyksen tähän eli:
Mitäs se tarkoittaa kun on esim. -----8--6-----, ja sitten noiden alapuolella, niiden välissä on sellainen kaari niin kuin tämä: ( mutta vaakatasossa ja kupera puoli alas päin?
luulisin että hammer-onia tai pull offia, eli täs tapaukses jälkimmäist. Plektral näpäytetään vaan toi eka nuotti ja toinen laitetaan soimaan otelautakädellä siten et laitetaan esim. etusormi eka valmiiks kutoselle ja sit vedetään se nimetön tai mikä lie sormi onkaan nopeasti ylös siitä kasinauhalta siten et kutonen jää soimaan. Tavallaan samalla vähän näpäytetään sitä kieltä sil sormel kun nostetaan se ylös. jos olis kutonen eka ja sit kasi niin se lyötäs otelautakäden sormel soimaan se kasinauha, eli se olis hammer on. Vähän sekava selitys, mut haulla hammer on ja pull off netti on täynnä opastusta |
|
Tohtori Toonikaa en ole lukenut, mutta muutaman vuoden Suurta Kitarakirjaa pläränneenä pakko mainita, että kyseinen opus sisältää yllättävän paljon virheitä. Niin kirjoitusvirheitä kuin ihan asiavirheitäkin. Liekkö kuitenkin teoriatietoni kehittymisestä sitten kyse kun tämmöisiä asoita uskallan jos kritisoida... |
|
Ei löytynyt nopealla vilkaisulla parempaakaan aihetta, joten voiko joku selittää, että miten tiedetään kappaleen sointukierto jos tiedetään sävellaji. |
|
Rock and roll punk hard rock: Ei löytynyt nopealla vilkaisulla parempaakaan aihetta, joten voiko joku selittää, että miten tiedetään kappaleen sointukierto jos tiedetään sävellaji.
kuuntelemalla? eihän se sävellaji siinä paljon ylipäätään vaikuta |
|
Rock and roll punk hard rock: Ei löytynyt nopealla vilkaisulla parempaakaan aihetta, joten voiko joku selittää, että miten tiedetään kappaleen sointukierto jos tiedetään sävellaji.
Yleensä sointukierto on I, IV, V
E = I
F = II
G = III
A = IV
B = V
C = VI
D = VII
Eli vaikka E vitos punkki (blues) kulku
E5, A5, H5 (B5)
jani |
|
zjanii:
E = I
F = II
G = III
A = IV
B = V
C = VI
D = VII
siis jos ton pitäs e-duurin sointuasteita kuvata niin ei ihan kyl osunu. F, G, C ja D on ylennettyjä.
I IV ja V riittää kyl tietys musas aika pitkälle ja kun sointukiertoa koittaa keksiä niin joskus voi auttaa mennä "lopusta alkuun", eli tyyliin ettii eka ne I-asteet sieltä ja sit ottaa selville miten sinne tullaan |
|
Vähän ehkä turha kysymys, mutta pakko kysyä, kun oon koittanut löytää itselleni parhaan mahdollisen soitto asennon ja tarvitsisin vähän tietoa siitä, että millä kohtaa käsivartta se kitara pitäisi tukea? Mulla on siis Fender Stratocasterin kopio: Paska Harley Benton. |
|
Sergei Fallinen: siis jos ton pitäs e-duurin sointuasteita kuvata niin ei ihan kyl osunu. F, G, C ja D on ylennettyjä.
I IV ja V riittää kyl tietys musas aika pitkälle ja kun sointukiertoa koittaa keksiä niin joskus voi auttaa mennä "lopusta alkuun", eli tyyliin ettii eka ne I-asteet sieltä ja sit ottaa selville miten sinne tullaan
Joo, hyvä korjaus. Piti vaan selventää tota kolmen soinnun kiertoa rootista eteenpäin roomalaisilla numeroilla. mutta yes, jos tarkkoja ollaan niin ylennykset olisi ollut hyvä laittaa. Lasken ite vielä itseni aloittelijaksi mutta kolmella soinnulla ja nimenomaan tällä I, IV ja V sointukierrolla saa aloittelija kivoja blues kiertoja aikaiseksi. Ei sitäkään tietenkään pelkästään jaksa kauaa veivata vaan sitten voi alkaa maustaa hommaa jollain muulla.
jani |
|
Rock and roll punk hard rock: Ei löytynyt nopealla vilkaisulla parempaakaan aihetta, joten voiko joku selittää, että miten tiedetään kappaleen sointukierto jos tiedetään sävellaji.
Esim. C duuri skaalassa on sävelet cdefgah. Ja kun kappale on c duurissa siinä on *periaatteessa* vain noita säveliä. Ja niistä tehdyt soinnut ovat: c dm em f g am bdim. Tärkein pari on c ja g. Joko c ja f tai c ja g lienee lähes kaikissa c duuri kappaleissa.
Käytännössä kappaleissa on kuitenkin myös 'vääriä' ääniä ja sointuja. Punkissa lisäksi tietysti oiotaan ja soitetaan niitä voimasointuja.
http://pickingjjcale.blogspot.com/ |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
