Puhaltimet ›

Joo, nämä mainoslauseet nyt ovat mitä ovat. SH:n maineen ja miehen omien kirjoitusten perusteella ei uskoisi että reikä ääniaukon reunassa olisi häneltä jäänyt huomaamatta mikäli olisi oikeasti itse tarkastanut ja koesoittanut torven, pakkohan sen on vaikuttaa oleellisesti matalien äänten soimiseen minkä kokenut soittaja monta samanlaista kokeiltuaan varmasti huomaisi, joten veikkaisin että "tarkistus" taitaa olla enemmän pistokoeluonteista, tarkistetaan vaikkapa muutama yksilö joka toimituserästä tms. ja takuu hoitaa loput.
 
Omat kokemukseni halvoista kiinalaisista foneista (kolme yksilöä joista tällä hetkellä omistuksessa Thomann-merkkinen sopraano, lisäksi ollut Startone-merkkiset tenori ja altto) on että ne ovat olleet kaikki käyttökelpoisia harrastajalle mutta jokainen on vaatinut jonkinasteista säätöä toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Kaikki tosin ovat olleet soittokelpoisia suoraan paketista mutta jotain pientä "sanomista" on kaikissa ollut "hienosäädössä", eli pientä tyynyjen "nostamista" ja korkkien trimmaamista/uusintaa, jousien säätelyä yms. on tullut tehtyä. Tuosta sopraanosta pitäisi varmuuden vuoksi jossain vaiheessa tarkistaa se "donitsiläppä", sanovat että kiinalaisissa on usein ollut siinä niin vähän liimaa että vuotoa tapahtuu tyynyn "alta". Tosin siinä alaäänet toimivat kohtuullisen hyvin, mutta ainahan torvi voisi olla helpposoittoisempikin. Aika vähän olen tuolla kyllä vielä treenannut joten tekniikkakin on taatusti aika puutteellinen, sopraano on kuitenkin selvästi tenoria ja etenkin baritonia vaikeampi.
 
Eli vaatinevat parhaan tuloksen saamiseksi joko jonkinasteista perehtymistä saksofonien "sielunelämään" (ei varmaan huono idea kenellekään fonistille, esim. mainitun Stephen Howardin kirjoittama ja Haynesin julkaisema Saxophone manual antaa hyvät perustiedot jos englanti on hallussa, myös netistä löytyy tietoa vaikka kuinka), tai sitten varautumista siihen että pitää käyttää "hienosäädössä" jollain joka osaa.
 
Mutta itse olen kyllä sikäli äärettömän onnellinen halpojen kiinanfonien esiinmarssista että itse en ikinä olisi edes harkinnut foninsoiton kokeilemista ellei Startonen tenori olisi irronnut 250 eurolla, hupimielessä tehty ostos poiki antoisan (joskin ympäristöä melusaasteella kuormittavan) harrastuksen sekä lisäksi vielä tutustumisen puhallinkorjauksen mielenkiintoiseen maailmaan, minulle kun soitinten korjailu, rakentelu ja yleinen värkkäily on todella tärkeä osa harrastusta. Minulle kävi siis tasan päinvastoin kuin joku "puristi" täällä keskustelun halppisfoneista aikoinaan alkaessa ennusti sanoessaan että "halpatorvella jää hyvä harrastus kokematta kun soittointo tyssää alkuunsa paskan rännin takia" tms., minulla olisi koko foninsoitto jäänyt kokeilematta jos ensimmäiseen soittimeen olisi pitänyt sijoittaa 700-1000 euroa.
 
Nykyiset tenorin ja baritonin (molemmat itä-saksalaisia Weltklangeja 70-luvulta, baritoni tosin leimattu nimellä "Berg Larsen" mutta saman tehtaan tuotantoa) ostin käytettyinä ja kunnostin itse. Harmi vain että Suomessa on käytettyjen soitinten tarjonta vähäistä ja hinnat kovat verrattuna kouluorkesterikulttuurin omaaviin maihin kuten Englanti ja USA joissa kuulemma kunnostuskelpoisia foneja, klarinetteja yms. voi löytää jopa kirpputoreilta muutamalla kympillä.