Kitarat: soittaminen ›

Baron, mitä tarkalleen ottaen tarkoitat hajasävelillä? Siis luulen ymmärtäväni pointin mutta kiinnostais pieni analyysi =)
 
Arpeggiot koostuvat sointuihin kuuluvista sävelistä. Niiden väliin jää vielä paljon muitakin säveliä (hajasäveliä), joita kannattaa ehdottomasti hyödyntää. :)
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=15&la=fi

tomaattiorava: Baron, mitä tarkalleen ottaen tarkoitat hajasävelillä? Siis luulen ymmärtäväni pointin mutta kiinnostais pieni analyysi =)
 
Mä jollekin säikeelle äskettäin kirjoitin klasariteoreetikko Erkki Salmenhaaran kirjassaan "Sointuanalyysi" kuvaamat hajasävelet, joita on hänen mukaansa noin 10 erilaista tyyppiä mutta lyhyestä virsi kaunis: Ne on soinnun/asteikon ulkopuolisia säveliä, joiden käyttö antaa väriä/maustetta sooloiluun.
 
Nyrkkisääntö niitten käytössä on: Ei iskullisille tahdinosille, ei pitkinä nuotteina mutta edellämainittujen sääntöjen rikkominen joskus on ihan kiva tehokeino.
Yksi tapa hajasävelien käyttöön on että käydään puolisävelaskelta korkeammassa tai alemmassa sävellajissa (ulos soittaminen) mutta tullaan sieltä tyylikkäästi pois.
 
Eli mun maikat opettaa: Treenatessa soitat juuri oikeita sointusäveliä/asteikkoja mutta oikeassa soittotilanteessa soitat mitä mieleen tulee sillä oletuksella että "oikeat sävelet" on sun "selkäytimessä" niin että osaat tarvittaessa tyylikkäästi palata niihin.

baron: Eli mun maikat opettaa: Treenatessa soitat juuri oikeita sointusäveliä/asteikkoja mutta oikeassa soittotilanteessa soitat mitä mieleen tulee sillä oletuksella että "oikeat sävelet" on sun "selkäytimessä" niin että osaat tarvittaessa tyylikkäästi palata niihin.
 
Kiehtovaa.
Tulee kovasti mieleen blues-skaalan tritonus...

tomaattiorava: Kiehtovaa.
Tulee kovasti mieleen blues-skaalan tritonus...
 
Mut sehän ei oo sen asteikon hajasävel:-)
 
Ootko sisäistänyt että duuribluesasteikko on mollibluesasteikon toinen moodi?
Aloitetaan toisesta sävelestä!

baron:Nyrkkisääntö niitten käytössä on: Ei iskullisille tahdinosille, ei pitkinä nuotteina mutta edellämainittujen sääntöjen rikkominen joskus on ihan kiva tehokeino.
 
Kyllähän iskulliselle tahdinosalle voi tulla ns. hajasävelen (pidätys) kanssa, kunhan osaa purkaa sen sopivaan sointusäveleen tyylikkäästi. Pidätykset ovat soittamisen ja melodiarakentamisen suola ;D

Oikein hyvää keskustelua, mutta näitä juttuja lukiessa mulle tuli suorastaan pakon omainen tarve linkittää tämän nimim. Apricotin mainio kirjoitus, ettei totuus unohtuisi ja prioriteetit ahkerilla treenaajilla kääntyisi päälaelleen:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=136104
 
Kaikki noi jutut mistä te puhutte, on olemassa äänitteillä korvin kuultavassa muodossa ja luonnollisessa musiikillisessa ympäristössään. Ehdottomasti perusasiat kannattaa hoitaa kuntoon, mutta monille tämän ketjun kyselijöistä noi melodisen mollin moodit ym. on vielä pitkään (mahdollisesti muutamien vuosien ajan) aivan joutavaa ja turhanpäiväistä asiaa. Ei siksi etteikö niitä kannattaisi handlata, vaan siksi, että ennen kuin niistä on _yhtään_mitään_iloa_ tai ne edes voidaan kunnolla ymmärtää, olisi paljon muita juttuja tsekattavana, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Plokatkaa lempisoittajienne juttuja, hakekaa sieltä lainalaisuuksia ja miettikää, että mitä näistä jutuista siellä esiintyy ja miten niitä voidaan soveltaa.
 
On hienoa että täällä soittopuolellakin on aktivoiduttu ja auttavaisia kirjoittajia löytyy, mutta mulla on vahvasti sellainen kutina, että näitä asioita ei tällaisessa ketjussa saada mitenkään ummikolle ymmärrettävästi selvitettyä. Tohtori Toonika on musta tällä hetkellä paras suomenkielinen teoriaopus. Ennen kuin se on kolattu ja sisältö ymmärretty, on iso osa tässä ketjussa mainituista jutuista pelkkää triviaa jota ei ole oikein mahdollistakaan ymmärtää. Ei myöskään ole mitenkään mielekästä yrittää suoltaa em. kirjan sisältöä tähän ketjuun, koska siellä kirjassa se todellakin on selvästi jäsenneltynä ja helposti ymmärrettävänä yhtenäisenä kokonaisuutena. En missään nimessä meinaa etteikö vähän monimutkaisemmastakin teoriasta kannattaisi keskustella, mutta mun paras vilpitön neuvoni nimim. tomaattioravalle ja muille samojen kysymysten kanssa painiville on, että treenatkaa asteikoista pentatoninen, perus duuri, molli ja niiden sointuasteet kolmisointuina kunnolla. Pelkästään tässä on näitä hommia aloittelevalle kitaristille vuoden urakka, olettaen että niitä treenataan säännöllisesti lähes päivittäin.

Aalimupina: Kyllähän iskulliselle tahdinosalle voi tulla ns. hajasävelen (pidätys) kanssa, kunhan osaa purkaa sen sopivaan sointusäveleen tyylikkäästi. Pidätykset ovat soittamisen ja melodiarakentamisen suola ;D
 
Mä taas viittaisin mun allekirjoitukseen. Kaikki säännöt on luotu rikottaviksi:-)

Tonski: Sanotaan, että jos sä cr4b saat oktaavin sisään jokasessa sävelessä mihin liikut intervallisuhteen tonaalisessa kontekstissa(eli tiedät mitä soittaa asteikon sisällä, so to speak..) niin usko pois, ei mun tartte sulle selittää miten niitä kannattaa treenata:D
 
En ehkä ymmärtänyt ihan täysin, mitä tarkoitit tällä. Mulla on vielä aika heikolla pohjalla tää teorian tuntemus. Jos sulla on heittää vaikka linkkiä johonkin, mistä näitä juttuja voisi lueskella, olisin kiitollinen.

kimurantti1: Oikein hyvää keskustelua, mutta näitä juttuja lukiessa mulle tuli suorastaan pakon omainen tarve linkittää tämän nimim. Apricotin mainio kirjoitus, ettei totuus unohtuisi ja prioriteetit ahkerilla treenaajilla kääntyisi päälaelleen:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=136104
 
Kaikki noi jutut mistä te puhutte, on olemassa äänitteillä korvin kuultavassa muodossa ja luonnollisessa musiikillisessa ympäristössään. Ehdottomasti perusasiat kannattaa hoitaa kuntoon, mutta monille tämän ketjun kyselijöistä noi melodisen mollin moodit ym. on vielä pitkään (mahdollisesti muutamien vuosien ajan) aivan joutavaa ja turhanpäiväistä asiaa. Ei siksi etteikö niitä kannattaisi handlata, vaan siksi, että ennen kuin niistä on _yhtään_mitään_iloa_ tai ne edes voidaan kunnolla ymmärtää, olisi paljon muita juttuja tsekattavana, niin teoriassa kuin käytännössäkin. Plokatkaa lempisoittajienne juttuja, hakekaa sieltä lainalaisuuksia ja miettikää, että mitä näistä jutuista siellä esiintyy ja miten niitä voidaan soveltaa.
 
On hienoa että täällä soittopuolellakin on aktivoiduttu ja auttavaisia kirjoittajia löytyy, mutta mulla on vahvasti sellainen kutina, että näitä asioita ei tällaisessa ketjussa saada mitenkään ummikolle ymmärrettävästi selvitettyä. Tohtori Toonika on musta tällä hetkellä paras suomenkielinen teoriaopus. Ennen kuin se on kolattu ja sisältö ymmärretty, on iso osa tässä ketjussa mainituista jutuista pelkkää triviaa jota ei ole oikein mahdollistakaan ymmärtää. Ei myöskään ole mitenkään mielekästä yrittää suoltaa em. kirjan sisältöä tähän ketjuun, koska siellä kirjassa se todellakin on selvästi jäsenneltynä ja helposti ymmärrettävänä yhtenäisenä kokonaisuutena. En missään nimessä meinaa etteikö vähän monimutkaisemmastakin teoriasta kannattaisi keskustella, mutta mun paras vilpitön neuvoni nimim. tomaattioravalle ja muille samojen kysymysten kanssa painiville on, että treenatkaa asteikoista pentatoninen, perus duuri, molli ja niiden sointuasteet kolmisointuina kunnolla. Pelkästään tässä on näitä hommia aloittelevalle kitaristille vuoden urakka, olettaen että niitä treenataan säännöllisesti lähes päivittäin.
 
Niin totta. Mun nähdäkseni kitaristin kehitysharppaukset menee aika usein niin jos puhutaan soolonsoitosta ylipäätään ,että ensin saadaan haltuun mollipentatooninen ja siinä jauhetaan aikansa eri asemista ja sitten tulee aika monelle se työvaihe eteen eli alkuun ne (duuriasteikon)moodit on hakattava päähän ja sormiin.(ei tarkoita sitä etteikö mpentatoonisilla vois soittaa hienosti) Totta on se että mihenkään informaatio ähkyyn ei kannata itseensä pistää vaan antaa asioille aikaa ja se meneillään oleva vaihe pitää jollain tapaa omaksua ennenkuin siirrytään eteenpäin
- Hauki on kala -Hauki on kala-
Täh!

baron: Mä taas viittaisin mun allekirjoitukseen. Kaikki säännöt on luotu rikottaviksi:-)
 
Kyllä, ja joo... Mutta ennenkuin niitä sääntöjä aletaan rikkomaan, ne olisi hyvä tuntea. Muutenhan homma menee hakuammunnaksi, ja hyvältä kuulostaminen on vähintään sattumanvaraista.
 
Aalimupina: Kyllähän iskulliselle tahdinosalle voi tulla ns. hajasävelen (pidätys) kanssa, kunhan osaa purkaa sen sopivaan sointusäveleen tyylikkäästi. Pidätykset ovat soittamisen ja melodiarakentamisen suola ;D
 
Nimenommaan!

Zeeboo: Kyllä, ja joo... Mutta ennenkuin niitä sääntöjä aletaan rikkomaan, ne olisi hyvä tuntea. Muutenhan homma menee hakuammunnaksi, ja hyvältä kuulostaminen on vähintään sattumanvaraista.
 
Eihän sääntöjä voi rikkoa (ainakaan tarkoituksella) jollei niitä tunne:-)
Voi tyhmyyksissään soittaa ihan "sääntöjen" mukaan.

kimurantti1: Oikein hyvää keskustelua, mutta näitä juttuja lukiessa mulle tuli suorastaan pakon omainen tarve linkittää tämän nimim. Apricotin mainio kirjoitus, ettei totuus unohtuisi ja prioriteetit ahkerilla treenaajilla kääntyisi päälaelleen:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=136104 ..........
 
Itse ainakin olen saanut paljonkin ideoita tästä ketjusta, sekä paukutellut plussia kirjoittelijoille aika ahkerasti. Voi olla totta, että vastaukset eivät aukea välittömästi alkuperäiselle kysyjälle, mutta täällähän nämä vinkit ovat tallessa, ja niihin voi aina palata.
 
Kiinnostava on myös sinun laittamasi linkki, pitää lukaista läpi paremmalla ajalla - Nyt pitää mennä plokkailemaan! ;)
 
EDIT:
Höhö, sieltähän löytyikin jo meikäläisen kysymyksiä vuodelta 2006! :D

kimurantti1: Todella hyödyllistä kamaa kyllä, mutta ajankohtaista pohdittavaa vasta teorian alkeet jo suht. hyvin osaaville.
 
Komppia komppia, hyvä ketju!
On kai tässä jonkilaista kehitystä tapahtunut. Ekojen sivujen omia kysymyksiä kun kattelee niin kelaa vaan että "eiiii vittu mikä spede" =D

Hassua hassua.
Tänään otin narulle C-D-G sointukulun ja rupesin siihen treenailemaan kuvioita C-duurissa.
Äkkiä huomasin ettei tää ihan näin skulaakkaan, tässä kuviossa oli selkeesti pomon pallilla tuo G eikä C kuten olin tarkoittanut.
G-duuria sekä mollipentatonista siihen siihen lopulta vetelin ja saundas ihan ookoolta. Ilmeisesti tää johtuu siitä, että tuo tuossa sointukulussa toteutuu tuo perus I-IV-V-kierto jos priiminä on tuo G.
En kyl oikeen tajuu että miksei priimin säveliä voi soittaa I-II-V-kierron päälle mutta I-IV-V kierron päälle voi....?
 
Ja muihin aiheisiin.
 
Nuita C-duurin kolmisointuja olen kovasti yirttänyt takaraivoon saada mutta aika huonoin tuloksin, tänään sitten tein oikein hienot muistisäännöt itselleni ja se oikeesti autto heti! =D
Tämmöset kirjoitin ylös -
 
Ceasar Ehkä Gay - C-E-G
Don't Fuck Ass - D-F-A
Ei Gay Billuam - E-G-B
Fuck All Cops - F-A-C
Great Bud Dude G-B-D
Ace (niinku ässä) A-C-E
Big Dick Fonzie B-D-F
 
Onhan noi tosi tyhmiä mut muistuu selkeesti helpommin mieleen ku vaan pelkät kirjaimet =)

tomaattiorava:
Ceasar Ehkä Gay - C-E-G
Don't Fuck Ass - D-F-A
Ei Gay Billuam - E-G-B
Fuck All Cops - F-A-C
Great Bud Dude G-B-D
Ace (niinku ässä) A-C-E
Big Dick Fonzie B-D-F
 
Ahahaha!! Plussaa tästä;D Itse en ole soveltanut tätä ikinä mihinkään muuhun kun "naamasointuun", eli FMaj7-sointuun:D
 
cr4b: En ehkä ymmärtänyt ihan täysin, mitä tarkoitit tällä. Mulla on vielä aika heikolla pohjalla tää teorian tuntemus. Jos sulla on heittää vaikka linkkiä johonkin, mistä näitä juttuja voisi lueskella, olisin kiitollinen.
 
Eipä taida löytyä aiheesta mitään pätevää artikkelia nyt, sori.

tomaattiorava: Hassua hassua.
Tänään otin narulle C-D-G sointukulun ja rupesin siihen treenailemaan kuvioita C-duurissa.... En kyl oikeen tajuu että miksei priimin säveliä voi soittaa I-II-V-kierron päälle mutta I-IV-V kierron päälle voi....?
 
Johtuu siitä, että (duurissa) II on molli. Tuossa mainitsemassasi C-D-G kierrossa D on duuri, ja siinä mukana oleva F# ei ihan sujona istu C-duuriin. Kokeilepa C-duuria, mutta niin, että asteikossa korvaat kaikki F-äänet F#:llä.... Tadaa!

tomaattiorava: Hassua hassua.
Tänään otin narulle C-D-G sointukulun ja rupesin siihen treenailemaan kuvioita C-duurissa.
 
Joo, kuten edellä todettiin, tuo on G-duuria mutta jos muutat sen
Dm7 - G7 - C niin se on melkein kaiken musan peruskuvio C-duurissa.

---- antaa olla

ankkiz: Hoi muusilaiset!
Kummankohan molliasteikon moodeihin kannattaisi ruveta ensimmäisenä tutustumaan:
Harmonisen mollin, vaikö melodisen mollin?
Miksi?
 
Nyt olen muutamia päiviä pyöritellyt noita melodisen mollin moodeja urkubassoa vastaan, käyttäen samaa säveltä jokaiselle moodille (C melodic minor, C phrygian palauta6, C Lydian augmented jnejne) ja nyt kiinnostaisi, että mitenkä kullekkin moodille saisi tehtyä moodin luonnetta optimaalisesti kuvaavia parin soinnun vamppeja.
 

 
"Vamp can be created with slash chords using the IV and V of the parent scale"
Duuriskaalan moodeissa tämä toimi vallan mainiosti, mutta jazzmollissa mielestäni moodien luonteet eivät tulleet kovinkaan selvästi esille.
Esim. b6 ja 6 tai b7 ja 7 saattoivat kuulostaa yhtä konsonoivilta tai dissonanttiselta taustan päälle, vaikka jättäisi pitkäksikin aikaa soimaan, eikä käytä vain passing tonena.
 

 
Band-in-a-boxiin koitin kanssa noita sointuja naputella jokaiselle asteelle, eikä sekään sujunut ihan ongelmitta. Se ei nimittäin jostain syystä antanut naputella sointumerkkeihin kaikkia tarvittavia karakteerisäveliä Esim. vaikka III, Maj13#5#11 oli pakko jättää muotoon Maj7#5, kun ei muuten suostunut sitä hyväksymään.