Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Oho! Sattumaa! Jahkas kerkiän.
 
Mä luulin että sä tiesit ja pottuilit.

Tämäpäs sattui, minullakin on iki-ihana Emma musiikkinäytteenä!
 
Sehän on COB:n tavaramerkki. Kun nuo juniorit vielä saisi oppimaan sen.

Kuvitellaan tilanne, että esim. viidelle sovittajalle annetaan sointukulultaan suht monimutkainen kappale soinnutettavaksi.
 
Onko todennäköistä, että kaikki soinnuttavat kappaleen hiukan eri soinnuilla - ainakin jo(i)ssakin kohd(i)assa?
 
Siis ei ole olemassa absoluuttisesti yhtä ja oikeaa soinnutusta, vaan monet variaatiot ovat mahdollisia?
 
Mielipiteitä!
 
Totta kai varioidaan. Voi esim. käyttää sijaissointuja, jolloin saadaan vaihtelua. Tosin, jos touhutaan tiukasti sääntöjen mukaan, niin aika lailla samanlaista soinnutusta pitäisi tulla.

Totta kai varioidaan. Voi esim. käyttää sijaissointuja, jolloin saadaan vaihtelua. Tosin, jos touhutaan tiukasti sääntöjen mukaan, niin aika lailla samanlaista soinnutusta pitäisi tulla.
 
Noista jazz-standardeista on liikkeellä kaikennäköisiä soinnutuksia ja lähes kaikki kyllä toimivat, vaikka saattavat olla kovinkin erilaisia, ei pelkästään sen takia, että joissakin tehty "monimutkaisia", sointu vaihtuu lähes joka iskulla, vaan muutenkin.

Mäkin voisin liittyä tähän keskusteluun kun soinnutus on kiinnostanut.Ainakin siihen asti kun luin tän.Ehehe.
 
Kyllähän soinnutukselle säännöt löytyy niin rokissa,jatsissa kuin klasarissakin(pedantteja psykopaatteja).Omat taitoni/tietoni on vähän ruosteessa-kiitos monta vuotta kestäneen perus-popin soittamisen.Jokatapauksessa.
 
Yleensä soinnuttaeassa kappaletta pyritään pitämään jonkinnäköinen johtosävelen kuljetus selkeänä.Esim. tiputetaan kolmen soinnun ajan septimi aina seuraavan soinnun terssiksi.Vaikkapa.Sointujen tietyillä (dissonoivilla) äänillä kun on tapana omata tensio johonkin suuntaan.Ei pidä myöskään antaa silmien hämätä.Sointu on _periaattessa_ sama vaikka käännöstä muuttaisikin.Tämäkin on loputon suo.12-säveljärjestelmä on omituinen ja sen takia hauska.
 
Käännöksiä on tsiljoona niinkuin on tapoja merkitä sama sointu.Esim. Dsusb9->EsMaj7#5b5/D.Yleensä kuitenkin pyritään tekemään "musikaalisia" sointukulkuja.Kitaralla tämän huomaa helposti.Erilaisia sointukäännöksiä kyllä löytyy, mutta asemat saattavatkin hyppiä sitten niin paljon ettei sointukulku kuulosta enää järkevältä.Eli on "säännönmukaista" tehdä soinnutus niin että joku ääni johtaa.
 
Hei mä lopetan tähän kun ei oo mitään "säänönmukaista" sanottavaa.Tiedättepähän että en tiedä.Minäkin tiedän sen.Olen siis viisas.(Sokrates) ;-)

Käännöksiä on tsiljoona niinkuin on tapoja merkitä sama sointu.Esim. Dsusb9->EsMaj7#5b5/D.;-)
 
Dsusb9 = D - G - A - C - Eb
 
Ebmaj7#5b5 = Eb - G - A - H - D
 
???????
 
Jos Eb sointu totta D soinnun pitäisi olla D6sus4addb9
 
ja jos D sointu totta Eb soinnun Ebmaj7b5add6

Dsusb9 = D - G - A - C - Eb
 
Ebmaj7#5b5 = Eb - G - A - H - D
 
???????
 
Jos Eb sointu totta D soinnun pitäisi olla D6sus4addb9
 
ja jos D sointu totta Eb soinnun Ebmaj7b5add6
 
Melodinen (jazz)molli -toinen aste.Tärkeimät nuotit 1 b9 4 ja 6.
 
DSusb9-1 b9 4 6-D Es G H

Melodinen (jazz)molli -toinen aste.Tärkeimät nuotit 1 b9 4 ja 6.
 
DSusb9-1 b9 4 6-D Es G H
 
Eiks noonisointuun kuulu automaattisesti septimi, jos ei haluta, merkitään add9 tai #9/b9
 
Ja jos halutaan seksti kvintin sijaan
 
add 6 omit 5
 
Sushan ei tarkoita muuta kuin kvartti terssin asemesta (tai sus2, sekunti)

Hmm...Ero taitaa piillä siellä minkä päälle sointu rakennetaan.Melodisen mollin käytöstä mulle on kyllä opetettu että mennään kuten edellä mainitsin.Eli seiska korvaantuu mieluusti kutosella toisen asteen soinnussa.En ehdi nyt hirveesti kelata-töissä-mutta harmoniassa se juju piilee.Mietin ja kerron sitten _lopullisen_ mielipiteeni. ;-)
 
Tästä kai on just kyse tässä threadissa.Shit hits the fan.Eh?

Hmm...Ero taitaa piillä siellä minkä päälle sointu rakennetaan.Melodisen mollin käytöstä mulle on kyllä opetettu että mennään kuten edellä mainitsin.Eli seiska korvaantuu kutosella.En ehdi nyt hirveesti kelata-töissä-mutta harmoniassa se juju piilee.Mietin ja kerron sitten _lopullisen_ mielipiteeni. ;-)
 
Tästä kai on just kyse tässä threadissa.Shit hits the fan.Eh?
 
Kyllähän sun asteikkosanomasi ja tärkeät nuotit pitää paikkansa, kyse on vain miten sointu merkitään, että se sisältäisi tarkoittamasi infon.l

Lainaan itseäni ja totean:
 
Ajatelkaas.

"Parin lurpan yhdistelmä pärrään ja nieluun toivon mukaan ilman karvoja höystettynä joskus kosteudella, kiva leikkiä sun muuta"

Tuon saman voi baron sanoa yksinkertaisemmin: "PILLU"

ELi pyritään myös sointujutuissa käyttämäään sitä yksinkertaista ratkaisua.__

Kyllähän sun asteikkosanomasi ja tärkeät nuotit pitää paikkansa, kyse on vain miten sointu merkitään, että se sisältäisi tarkoittamasi infon.l
 
Juu enköhän mä nyt oo sotkemassa opittuja sääntöjä johonkin universaalimpaan.Mut on vaan jotenkin koulittu siihen että Susb9-soinnut vedetään yleisesti ottaen noin.Ja siis yleisesti ottaen jatsissa.Se on jotenkin automaattista ja aina sitten olettaa että muut ajattelee samoin.Sitten vaan lappuihin merkintä ja voilá-Pieleen meni se hieno koukku.How stupid of me.Toisaalta, sattuuhan näitä?
 
En itekkään muistanut ton ekan poustini toteamusta siitä, että soinnutuksen säännöt riippuu tosi paljon siitä minkä tyylin kautta on oppinsa ammentanut.Piis.

Keksitäänkö joku uusi josta kinasteltaisiin?

ELi pyritään myös sointujutuissa käyttämäään sitä yksinkertaista ratkaisua.__
 
Tottakai.Sen takia mäkin(monet muutkin) merkkaan vaan DSusb9 mut soitan 1 b9 4 6.Se on sitten mun moka jos muut ei tuu mukana. 8-D

Keksitäänkö joku uusi josta kinasteltaisiin?
 
Näh.Sä oot liian kova luu.Mulla on illalla treenit-Aion kiusata meiän basistia.Se puhuu teoriasta nyrkeillä...hehe

Kyllähän sun asteikkosanomasi ja tärkeät nuotit pitää paikkansa, kyse on vain miten sointu merkitään, että se sisältäisi tarkoittamasi infon.l
 
Sellainen muistutusluonteinen asia pitää tuoda julki tässä kohtaa, että soinnuthan ovat skaaloja kun ne täydennetään suurimpaan mahdolliseen muotoonsa. Eli soinnut ja skaalat ovat käytännössä sama asia.
 
Vaihtoehtoja eri skaaloista tulee siinä kohtaa kun sointu ei ole "täydellinen", vaan esim. nelisointu.
 
Am7 -soinnullehan mahdolliset tonaaliset skaalat ovat doorinen, aiolinen ja fryyginen. Biisikohtaisessa analyysissä soinnun funktiosta (sointuasteesta) on helppo päättää mikä noista kolmesta on sävellajille lähin skaala.
 
C13#11 -soinnulle sitten taas ei olekaan kuin se yksi oikea skaala, overtone (lydian dominant). Johtuen tietysti siitä että soinnun äänet C-E-G-Bb-D-F#-A jo itsessään muodostavat tuon C-overtone asteikon, C-D-E-F#-G-A-Bb-C.
 
Eli ns. "epätäydellisillä" sointumerkeillä (joita esim. real book:it ovat täynnä, toivelaulukirjoista puhumattakaan) pyritään siihen, että mahdollisimman moni pystyisi soittamaan kappaleen. Kokeneet soittajat taas osaavat täydentää sointuja suoraan lennossa tyylinmukaisesti; aiolista moodia ei tarvitse siis painottaa sointumerkissä Am7b6 tyylisesti, vaan kun se on kappaleen VI-asteella kokenut soittaja tajuaa itsekin käyttää aiolista moodia vaikka sointumerkki olisi "vain" Am7. II-asteella se olisi taas doorinen, ja III-asteella fryyginen.
 
Analysoikaa biisejä kokonaisuudessaan!

Siinähän se yksinkertaisuudessaan oli.Tosi yksinkertaisuudessaan.Real bookit ovat hyvä lähtökohta käsikädessä jonkun vaikkapa jazz-teoria kirjan kanssa soinnutuksen opetteluun.Jos siis itse haluaa opiskella.Suosittelen pätevää opettajaa.Täytyykin harkita paluuta tunneille.Keljuttaa sen verran ettei osaa selittää mielipiteitään... :-(

Melodinen (jazz)molli -toinen aste.Tärkeimät nuotit 1 b9 4 ja 6.
 
DSusb9-1 b9 4 6-D Es G H
 
Tässä vaiheessa mulla alkoi vilistä pallukat silmissä... heikottaa!

Tässä vaiheessa mulla alkoi vilistä pallukat silmissä... heikottaa!
 
Jotkut kutsuu niitä nuoteiksi.