Tarttis vähän hjelppiä kappaleiden nuotituksen kanssa. Olen tekemässä projektina eräistä kappaleista nuotteja joista ei ole niitä tehty kaupalliseen tuotantoon. Joten nyt tarttis hyviä vinkkejä mitä kannattaa ottaa huomioon aluksia ja lopuksi. Mikä soitin kannattaa esim. kirjoittaa ensin.
Niin ja soittimia on käytössä siis piano, rummut (ja marimba), basso, sekä klarinetti tai vaihtoehtoisesti muita puhaltimia. |
Yhtään tietämättä minkälaisesta materiaalista on kyse, mä kirjoittaisin kategorisesti kahdelle riville (5-viivaiset viivastot, diskantti- ja bassoavain) ja lisäksi tarpeen mukaan näkyvissä olevalle ossia-viivastolle rumpuosuudet auki tahdin-parin verran (joko 1-viivainen perkussionotaatiomainen kirjoitustapa tai sit ihan 5-viivainen normirumpunotaatio), SILLOIN KUN rumpukomppi on jotenkin erikoinen/kappaleelle leimallinen/ei selviä suoraan bassolinjasta/jne. Bassoviivastolle sit bassolinja (nuotteja alkuun ja slasheja tarpeen mukaan siitä eteenpäin) ja diskanttiviivastolle tärkeimmät instrumentaalimelodiat/leimalliset sointukäännökset ja -hajotukset/jne. Väliin sointumerkit, mahdollisimman selkeällä, johdonmukaisella ja yksiselitteisellä tavalla ilmaistuna.
Näistä "minipartituureista" (joihin saa kyllä mahtumaan normibiisin helposti 2-3, joskus harvoin 4 sivun mittaan) soittavat sitten basisti, rumpali, ja pianisti - ainakin. Jos puhaltajat osaavat transponoida C-lapusta lennossa ja kaiken puhallinmatskun saa mahtumaan selkeästi diskanttiriville, niin miksei sama lappu kävisi heillekin. Muussa tapauksessa tuon "minipartituuri"-vaiheen jälkeen samaan rakennepohjaan erilliset, transponoidut stemmat puhaltajille.
Kirjoita ensin bassolinja ja melodiat ja päätä lapun rakenne (kertaukset, segnot, codat). Plokkaa ja kirjoita sointumerkit - melodia jeesaa tilanteissa, joissa esim. pitää kuunnella onko sointu esim. Em7 vai Cadd9/E. |
rumputyyppiä
baron
Janus
Jucciz