Kitarat: kitarakamat ›

Jucciz: Kyllä se ainakin pilalla on.
 
Mutta entä jos soundi muuttuu juuri sellaiseksi kuin on tarvis? :o

Jii-Gee: Hei kamoon..eiks LP 1961/SG & LP DC pääse mukaan kerhoon ??
 
Ainakin mitä SG:hen tulee... soundin puolesta menisi, ulkonäön puolesta ei ikinä.

Jucciz: Ainakin mitä SG:hen tulee... soundin puolesta menisi, ulkonäön puolesta ei ikinä.
 
Ootko muuten ikinä kokeillut mitään vähän parempaa suunnikasta? :) Voi olla, et meikäläisen Amfikin vois soundillisesti mennä, vaan ei muodoltaan.

Numb: Eri homma on sitten minkä verran innovaatioita lankkukitaroissa on tehty sitten 50-luvun loppuvuosien.
 
Eräs tarpeellinen innovaatio tasalankkuiseen kitaraan oli runkoon tehdyt viisteet, varsinkin ranneviiste. Eli ergonomisempi muotoilu, joka tuli mukaan Fender Stratocasterissa. Huomaan esimerkiksi harmittelevani Godin Redlinen täysin tasaista kantta, josta puuttuu ranneviiste.

Krice: Eräs tarpeellinen innovaatio tasalankkuiseen kitaraan oli runkoon tehdyt viisteet, varsinkin ranneviiste. Eli ergonomisempi muotoilu, joka tuli mukaan Fender Stratocasterissa. Huomaan esimerkiksi harmittelevani Godin Redlinen täysin tasaista kantta, josta puuttuu ranneviiste.
 
Ranneviiste? Que?

se milloin on tullut mitäkin innovaatioita ja onko ne hyviä, on täysin turha keskustelu koska hyvät soittajat soittavat hyvin niillä ja erinomaiset keksii niille innovaatioille käyttöä jonka jälkeen maailma ei vaan ole enää entisellään, ihan sama kuinka paljon haikailisi mennyttä.

Mr. Speed: Ootko muuten ikinä kokeillut mitään vähän parempaa suunnikasta? :) Voi olla, et meikäläisen Amfikin vois soundillisesti mennä, vaan ei muodoltaan.
 
Muutamia, mutta miksikäs...? Jos kitaran ulkonäkö, ergonomia ja käytettävyys ovat sietämättömät (ts. sitä ei voi soittaa), on mahdollisesti käyttökelpoisesta soundista aika vähän iloa.

Minushuman: Busted! Explorer tuli, niinkuin Flygari, 1958. Eihän ilman noita voi elää. Tai jos voi niin se olemassa olo on turhaa.
 
Exploreria ilman voi minusta elää aivan hyvin. Flygari on ongelmallinen, koska sillä on jokunen oikeakin kitaristi soittanut (kuten Albert King), mutta sen myöhempi vaikutus kitaramuotoiluun on kiistattoman negatiivinen.
 
SG:n takia mietin josko oikea vuosi olisi kuitenkin 1961, mutta päättelin että sen merkitys noiden kolmen tärkeämmän mallin rinnalla on kuitenkin aika marginaalinen. Pitäydyn siis vuodessa 1954.

Jucciz: Muutamia, mutta miksikäs...? Jos kitaran ulkonäkö, ergonomia ja käytettävyys ovat sietämättömät (ts. sitä ei voi soittaa), on mahdollisesti käyttökelpoisesta soundista aika vähän iloa.
 
Eipä tuon luulisi aiheuttavan suuria ongelmia seisaaltaan. Kitara on semi hollow mahonkirungolla, vaahterakaulalla ja eebenotelaudalla. Soundillisesti tosi kaukana perus Rhoadsista.

Sakmongkol: Exploreria ilman voi minusta elää aivan hyvin. Flygari on ongelmallinen, koska sillä on jokunen oikeakin kitaristi soittanut (kuten Albert King), mutta sen myöhempi vaikutus kitaramuotoiluun on kiistattoman negatiivinen.
 
SG:n takia mietin josko oikea vuosi olisi kuitenkin 1961, mutta päättelin että sen merkitys noiden kolmen tärkeämmän mallin rinnalla on kuitenkin aika marginaalinen. Pitäydyn siis vuodessa 1954.
 
Jotkut ne vain jää historiaan.. Kirjaimellisesti. Sinäkin siis olet jumiutunut aikakauteen, joka on ollut melkein 50 vuotta sinua ennen. Hassua.

Mr. Speed: Jotkut ne vain jää historiaan.. Kirjaimellisesti. Sinäkin siis olet jumiutunut aikakauteen, joka on ollut melkein 50 vuotta sinua ennen. Hassua.
 
Ei ole minun vikani että jotkut aikakaudet ovat parempia kuin toiset ja 'nykyaika' on pääpiirteissään paska.

Jucciz: Ainakin mitä SG:hen tulee... soundin puolesta menisi, ulkonäön puolesta ei ikinä.
 
No höö.. ;)
Sananlasku "Jokaisen oma se paras on, niinku sammakonkin lapsi nuijapää!"
 
Jucciz, this one's for you...
http://muusikoiden.net/dyn/users/80677.jpg
 
Tai sitte ei.. 8)

Mr. Speed: Eipä tuon luulisi aiheuttavan suuria ongelmia seisaaltaan. Kitara on semi hollow mahonkirungolla, vaahterakaulalla ja eebenotelaudalla. Soundillisesti tosi kaukana perus Rhoadsista.
 
Minusta Rhoads on ihan paska soittettava myös seisaaltaan. Vaan jos keppi kuulostaa joltain ihan muulta kuin RR:ltä, onnittelut. ;)
 
Sakmongkol: Ei ole minun vikani että jotkut aikakaudet ovat parempia kuin toiset ja 'nykyaika' on pääpiirteissään paska.
 
Eipä juuri lisättävää. Niin musiikki kuin kitarasuunnittelukin ovat kokeneet niin kauheita jo pitkään, että itse asiassa vähän pelkään, kannattaako tässä enää ikinä katsellakaan muualle kuin taaksepäin - aikaan jolloin minua ei ollut edes suunnitelmissa.

Sakmongkol: Ei ole minun vikani että jotkut aikakaudet ovat parempia kuin toiset ja 'nykyaika' on pääpiirteissään paska.
 
Oletko miettinyt, että itse olet siis tämän paskan tuotos?
 
Saahan sinulla tietysti mielipide olla. Se vain on väärä :)

Mr. Speed: Oletko miettinyt, että itse olet siis tämän paskan tuotos?
 
Saahan sinulla tietysti mielipide olla. Se vain on väärä :)
 
Ei, kyllä se on ihan oikea mielipide. Vaan vähänpä sitä itse voi sille, mihin aikakauteen on sattunut syntymään.

Jucciz: Ei, kyllä se on ihan oikea mielipide. Vaan vähänpä sitä itse voi sille, mihin aikakauteen on sattunut syntymään.
 
Jälkimmäinen totta. Aiempi toteamus täyttä scheebaa. Sen allekirjoitan, että nykymusiikista suuri osa on paskaa, mutta vanha musiikki se vasta paskaa onkin.

Krice: Eräs tarpeellinen innovaatio tasalankkuiseen kitaraan oli runkoon tehdyt viisteet, varsinkin ranneviiste. Eli ergonomisempi muotoilu, joka tuli mukaan Fender Stratocasterissa.
 
Eli vuonna 1954...

Mr. Speed: Oletko miettinyt, että itse olet siis tämän paskan tuotos?
 
Saahan sinulla tietysti mielipide olla. Se vain on väärä :)
 
Saatan ollakin tämän paskan tuotos, tai ehkä osa vastareaktiota tälle paskalle. Mielipide tämä ei ole. Vallitseva tila tarvitsee vastavoiman.
 
Mr. Speed: Sen allekirjoitan, että nykymusiikista suuri osa on paskaa, mutta vanha musiikki se vasta paskaa onkin.
 
Onkos hyvää musiikkia sitten tehty ollenkaan? =)
 
Nähdäkseni on kuitenkin fakta että ennen oli hyvän musiikin suhteellinen osuus suurempi. Muutama sata vuotta taaksepäin mentäessä näyttäisi siltä että kaikki musiikki oli hyvää, koska huonoa ei tehty tai viitsitty säilöä. Nykyään säilötään kaikki paska.

Mr. Speed: Jälkimmäinen totta. Aiempi toteamus täyttä scheebaa. Sen allekirjoitan, että nykymusiikista suuri osa on paskaa, mutta vanha musiikki se vasta paskaa onkin.
 
Tarkoitatko tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nykymusiikki
 
Rockmusiikin lopulliset kuolinlaukaukset ammuttiin nähdäkseni jossain 80-luvun loppuhämärissä. Näin siksi, että Appetite for Destruction on ehkäpä viimeinen, mutta ehkäpä yksi kaikkien aikojen parhaita rocklevyjä. Ei kai siitä nyt mitään epäselvyyttä ole, että suurin osa pop/rock-musiikista, jolla oli omana aikanaan ja ja vielä sen jälkeenkin jotain merkitystä, tehtiin 50-, 60- ja 70-luvuilla, ehkä nippa nappa 80-luvulla vielä jotain. Aina mahtuu mukaan joitakin ilahduttavia poikkeuksia, mutta kyllä 90-luku ja 2000-luku ovat olleet musiikillisesti enimmäkseen niin surullista aikaa, että Tommi Läntisen sanoin "syvälle sydämeen sattuu".