 Nelisormimangusti
21.11.2010 12:50:09 (muokattu 22.11.2010 11:01:57) | |
|---|
Bmaj7#5:ssä kvintti on Fisis eikä G. Teoriapalstalla ollaan :) |
Dr Dominant: Totta kai noin voi tehdä. Lopputulos Bmaj7(#5) --> Cmaj7 = G7altin vajaamuoto --> Cmaj7. Bmaj7(#5) tuottaa sulle G7(#9#5)-soinnun terssikäännöksen mutta ilman soinnun seiskaa. Samasta skaalasta löytyy myös b5, joten jos käytät Bmaj7(b5) tuossa samassa kohden, silloin saat sen G7altin seiskankin mukaan tuohon, kunhan vain purat b5:n alaspäin Cmaj7:n terssiin ja terssin alaspäin ysiin (joudut käyttämään ysiä, muuten ajaudut äänenkuljetuksessa tuplaamaan terssin). Pistetään vielä sävelet allekkain (käytän tässä nyt anglosaksista sävelten merkintätapaa, pahoittelen mahdollisesti aiheutuvaa ärsytystä):
Bmaj7(#5) - Cmaj7
A#- B
G - G
D#- E
B - C
Bmaj7(b5) - Cmaj9
A#- B
F - E
D#- D
B - C
Jos laitat bassolinjaan kumpaankin kadenssiin G - C tai Db - C, saat ihan perinteisen dominantti-toonika-tilanteen joista ylemmässä tapauksessa puuttuu toinen primäärikarakteeri (G7:lle seiska ja Db7:lle terssi) ja alemmassa on molemmat.
En nyt osaa ulkomuistista heittää jotain kuuluisaa tilannetta jossa nimenomaan tätä dominantin ylärakennetta olis käytetty, mutta yleisesti ottaen erilaiset "uppper structure"-ratkaisut etenkin dominanttisointujen osalta on kyllä varsinkin jatsihommissa hyvin tavallisia.
Näinpä, dankeschon! Näin mä vähän mietinkin, että kaikki tiet vievät altille vitosella, kun mitä laajemmaks näitä sointuja sit viedään niin sitä lähemmäkshän ne menee toisiaan.. Onko tota sit vaan lähdetty käyttää ihan mututuntumalta, että mel.molli tulee jossain jats-härskissä dominanttiluonteessa alennetulle kuudennelle asteelle vai? Eikö samalla tuntumalla kokeilemalla vois vaikka löytää, että mollijazz-biiseissä vaikkapa harmonisen duurin toinen käy hyvin ylennetylle neljännelle tms. ja perustaa uudenlaista kieroutta hommaan? Vai meneekö todellakin niin, että teoreettisesti kaikki lopulta saataisiin johdettua tähän vanhaan malliin?
E:
Ehehe.. :D F#dim7 - C kuulostaa aika jännältä.. |
 baron
21.11.2010 22:07:54 (muokattu 21.11.2010 22:08:22) | |
|---|
Tonski:
Ehehe.. :D F#dim7 - C kuulostaa aika jännältä..
Miten niin? Bach WTK I:n C-duuripreludissa (BWV 846) käytti sitä. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Dr Dominant
22.11.2010 08:06:34 | |
|---|
Tonski: E: Ehehe.. :D F#dim7 - C kuulostaa aika jännältä..
Yleensä tilanne esiintyy niin, että basso liikkuu F#:stä G:hen -> F#dim7 C/G. Niin Cdim7 C-tyyppiset tilanteet kuin sen käännökset (Edellämainittu F#dim7 -C/G, D#dim7 C/E ja Adim7 C/G) löytyvät tonaalisesta musasta jo ainankin barokin ajoilta, sivistyneemmät voinette tarkentaa milloin näitä ekan kerran ilmestyy johdonmukaisesti käytettynä. "Dr. Dominant, I presume?" |
baron
22.11.2010 08:38:16 (muokattu 22.11.2010 08:58:40) | |
|---|
"Dim-sointu on parhaita korvikesointuja, se voidaan sijoittaa minkä tahansa kahden soinnun väliin"
sivistyneemmät voinette tarkentaa milloin näitä ekan kerran ilmestyy johdonmukaisesti käytettynä.
Sivistyksestä tiedä mutta Salmenhaaran esimerkit on Bachia ja Beethovenia. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Tonski
22.11.2010 12:50:09 (muokattu 22.11.2010 12:51:37) | |
|---|
Minkä sointujen päälle käy dimi ja minkä sen alter-ego ilkeä kaksoisveli dominanttidimi? Asteikoista puhun siis nyt, vissiin dom.dim. käy 7b9-soinnun päälle ainakin, mitä kaikkia näitä nyt on? Entä mites on muita symmetrisiä asteikoita, ja minkä sointujen päälle ne käyvät? Wholetonestakaan en ihan täysin varma ole.
E:
Mites jos näitä lähtis itekin muodostelemaan? Esmes pieni terssi-pienisekunti -kaavalla menevä symmetrinen asteikko, ei ees kuulosta mitenkään kauheen pahalta, tolle vois kuvitella jotain käyttöä. |
baron
22.11.2010 13:50:20 | |
|---|
Tonski: Minkä sointujen päälle käy dimi ja minkä sen alter-ego ilkeä kaksoisveli dominanttidimi? Asteikoista puhun siis nyt, vissiin dom.dim. käy 7b9-soinnun päälle ainakin, mitä kaikkia näitä nyt on? Entä mites on muita symmetrisiä asteikoita, ja minkä sointujen päälle ne käyvät? Wholetonestakaan en ihan täysin varma ole.
Ainakin alkeita on
domdim = 7b9
dim = dim7
kokosävel 7#5 You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Tonski
22.11.2010 13:51:40 (muokattu 22.11.2010 13:53:08) | |
|---|
baron:
kokosävel 7#5
9#11#5 ?!?!
E:
Aa, aika jännä. Jotkut vissiin laajentaa dim7-sointua popjats-puolella niin, että ottavat esim Cdim7-soinnun päälle vielä Ddim7-soinnun, että tulee koko vähennetty asteikko läpi:D |
baron
22.11.2010 13:52:38 | |
|---|
Tonski: 9#11#5 ?!?!
Jos haluat laajentaa. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Turpahöylääjä
22.11.2010 15:07:05 | |
|---|
Tonski: Jotkut vissiin laajentaa dim7-sointua popjats-puolella niin, että ottavat esim Cdim7-soinnun päälle vielä Ddim7-soinnun, että tulee koko vähennetty asteikko läpi:D
Tuohan toimii samalla periaatteella kuin että soittaa esim. C7:n päälle D-duurikolmisoinnun, eli C7:n lisäsävelet. Do7 sisältää vastaavasti Co7:n lisäsävelet :) Kyllä nyt on niin, että kyllä näin on. |
 wilzhu
22.11.2010 15:21:18 | |
|---|
Onko suomeksi jotain pätevää kirjallisuutta musiikin teoriasta? Joku suht suoraviivaisesti etenevä (simppeli) koulukirjamainen lähestymistapa olisi ehkä se mitä itse haen. Buenoin olisi varmaan jos siinä vielä olisi jotain "Kokeile itse!" -tyyppisiä tehtäviä joilla tekstiä saisi havainnollistettua.
Toki kaikenlaiset vinkit hyvästä teoriakirjallisuudesta otetaan ilomielin silti vastaan vaikkei kuvailemaani lähestymistapaa löytyisikään! |
 Swan
22.11.2010 15:22:45 | |
|---|
wilzhu: Onko suomeksi jotain pätevää kirjallisuutta musiikin teoriasta? Joku suht suoraviivaisesti etenevä (simppeli) koulukirjamainen lähestymistapa olisi ehkä se mitä itse haen. Buenoin olisi varmaan jos siinä vielä olisi jotain "Kokeile itse!" -tyyppisiä tehtäviä joilla tekstiä saisi havainnollistettua.
Toki kaikenlaiset vinkit hyvästä teoriakirjallisuudesta otetaan ilomielin silti vastaan vaikkei kuvailemaani lähestymistapaa löytyisikään!
Tohtori Toonikaa parempaa tuskin suomenkielisenä löytyy. Täyttää nuo molemmat vaatimukset. "Once Lady Yuna fixes her hair, we leave!"
>-)))> #26
S.M.A.K. |
baron
22.11.2010 15:35:11 | |
|---|
Swan: Tohtori Toonikaa parempaa tuskin suomenkielisenä löytyy. Täyttää nuo molemmat vaatimukset.
Kun Toonikan hallitsee taitaa Kai Bärlundin Improvisointi pop- ja jazzmusiikissa ja Tabellin Jazzmusiikin harmonia alkaa taittua. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
wilzhu
22.11.2010 16:20:06 (muokattu 22.11.2010 16:25:09) | |
|---|
Saitte ylipuhuttua! Nyt vain pitäisi sitten enää saada aikaiseksi käydä hakemassa tuo opus jostain.
E: Lueskelin hieman tuota toonika-ketjua ja siellä puhuttiin ainakin loppupäässä pääasiassa laulamisesta. Onhan tuo kuitenkin ihan yleishyödyllinen opas kelle tahansa teoriasta kiinnostuneelle soittajalle? |
Tonski
22.11.2010 18:22:01 | |
|---|
wilzhu:
E: Lueskelin hieman tuota toonika-ketjua ja siellä puhuttiin ainakin loppupäässä pääasiassa laulamisesta. Onhan tuo kuitenkin ihan yleishyödyllinen opas kelle tahansa teoriasta kiinnostuneelle soittajalle?
Kyllä on !! |
 JanneI
22.11.2010 20:54:55 | |
|---|
wilzhu: Saitte ylipuhuttua! Nyt vain pitäisi sitten enää saada aikaiseksi käydä hakemassa tuo opus jostain.
E: Lueskelin hieman tuota toonika-ketjua ja siellä puhuttiin ainakin loppupäässä pääasiassa laulamisesta. Onhan tuo kuitenkin ihan yleishyödyllinen opas kelle tahansa teoriasta kiinnostuneelle soittajalle?
Laulaminen on yleishyödyllistä teoriasta kiinnostuneelle, siksi sekin osa-alue löytyy tuosta kirjasta.
Teoriajutuilla ei tee juuri mitään jollei niitä ilmiöitä myös kuule omassa päässään. Tai no jos musiikinharrastaminen on lähinnä kirjoittelua nettikeskustelupalstoille niin sitten ei muuta kuin termit haltuun! :-) |
Thevisa
25.11.2010 23:10:05 | |
|---|
Säveltapailun reenaaminen tosiaan antoi aivan uutta tuulta musiikin harrastamiseen ja musikaalisuuteen. Siihen asti teoriaa oli lähinnä opiskellut kirjoista (enkä kadu, te antiopiskeluhevarit). Kaikki elämä helpottui sen jälkeen, kuin jostain Jeesuksen kosketuksesta. |
baron
25.11.2010 23:21:38 | |
|---|
JanneI: Laulaminen on yleishyödyllistä teoriasta kiinnostuneelle, siksi sekin osa-alue löytyy tuosta kirjasta.
Teoriajutuilla ei tee juuri mitään jollei niitä ilmiöitä myös kuule omassa päässään. Tai no jos musiikinharrastaminen on lähinnä kirjoittelua nettikeskustelupalstoille niin sitten ei muuta kuin termit haltuun! :-)
Mun pianomaikka käski himassa treenatessa laulaa mukana sitä mitä mä soitan ja keikallakin mielessäni.
Vaikka piano/kitara on "vapautettu" siitä hengitystarpeesta mikä laulamiseen tai puhaltimen soittamiseen liittyy niin sen tapaiset fraasit kuiteskin kuulostaa hyvältä. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Epämuusikko
26.11.2010 15:18:33 | |
|---|
Thevisa: Säveltapailun reenaaminen tosiaan antoi aivan uutta tuulta musiikin harrastamiseen ja musikaalisuuteen. Siihen asti teoriaa oli lähinnä opiskellut kirjoista (enkä kadu, te antiopiskeluhevarit). Kaikki elämä helpottui sen jälkeen, kuin jostain Jeesuksen kosketuksesta.
Se on miehen puhetta. Tervetuloa. I'm way deep into nothing special (SD: West of Hollywood). |
Tonski
26.11.2010 18:23:33 | |
|---|
Päätin, että nyt vihdoin opiskelen jazz-mollin kaikki moodit kunnolla hanskaan, voisko joku sanoa ovatko oikein:
I - mMaj13 - Jazz-molli
II - m13b9 - Fryyginen#6(joskus susb9-sointu?)
III - maj13#11#5 - Lyydinen#5(lyydinen ylinouseva/augmented)
IV - 13#11 - Lyydinenb7(lyydinen dominantti)
V - 11b13 - Miksolyydinen b6
VI - m11b13b5 - Lokrinen#2 (m11b5- tai m7b5-sointujen päälle?)
VII - 7#9#5 / 7#9b5 / 7b9b5 / 7b9#5 / 7b13 /etc. - Altti
Soinnut oikein, moodit oikein?? Jos nämä nyt sais kunnolla hanskaan, vois mennä harm.mollin loppuihin moodeihin:D |
