 Borlag18.11.2010 22:18:26 (muokattu 18.11.2010 22:29:34) | |
|---|---|
Oletetaan taas hetken aikaa että rock on todella kuollut, ja tehdään vertaus jazziin jonka niin jazzmies kuin velipesonenkin on todennut kuolleeksi jo vuosikymmeniä sitten. En muista vuosilukua mitä he sanoivat jazzin kuolemalle, mutta olettaisin että jazz jatkoi edelleen yhtenä ns. valtagenrenä ainakin jonkun aikaa kuolemansa jälkeen, kunnes päästiin nykyisinkin vallalla olevaan tilaan jossa jazz on lähinnä marginaalinen genre jolla ei ole käytännössä toivoakaan listamenestyksistä. Tuo ei itsessään poissulje rockin mahdollista kuolemaa, koska jos jazz eli vielä hetken suurena genrenä kuolemansa jälkeen, niin miksikäs sama ei voisi käydä rockille. Tämä siis selittää rock yhtyeiden jatkuvan menestyksen edelleen, ja jokseenkin tukee uusien megaluokan rocktähtien puuttumista myöskin. Seuraamus tästä olisi historiallisesti ajateltuna se, että rock tipahtaa pois valtavirtamusiikin pallilta marginaalimusiikiksi. Silti loogisesti ajateltuna tämä on epätodennäköistä, ottaen huomioon rockin luonteen joka on huomattavasti helpommin lähestyttävissä kuin mitä jazz on. Tästä syystä ainakin itse uskon että jos ja kun rock todella kuolee ja jonkinlainen selkeä siirros tapahtuu, se tulee ennemminkin toisen musiikkityylin puolelta joka tavallaan kaappaa tuon rockin aseman, mutta ei silti korvaa rockia kokonaan. Ei ainakaan ennen 70-80 lukujen ja mahdollisesti myös 90 luvun nuorison eläköitymistä. 50-60 luvun nuorisollahan näin on aika pitkälti jo käynyt. edit: Näin ollen jos ajatellaan rockia sinä mitä se alunperin oli, 50-60 luvun nuorison musiikkina joka herätti pahennusta vanhemmissa ikäpolvissa. Voisi helposti vetää johtopäätöksen että metallimusiikki olisi jo osittain korvannut rockin. Sama vaikutus oli pitkään nähtävissä ja vasta nyt osa kevyemmästä metallista on alkanut saamaan jonkinlaista hyväksyntää täällä Suomessa. Muualla päin maailmaa ei vastaavaa taida olla tapahtunut tosin. Eri asia sitten hyväksyvätkö puristit nämä Nightwishit, Lordit sun muut metalliksi. Yleisen käsityksen mukaan näin kuitenkin on. | |
 velipesonen18.11.2010 22:28:31 | |
Eikös tämä toinen musiikkityyli - hyvä termi muuten - ole jo valalla ja se on tämä mitä kukin meistä yleensä halveksien miksikin nimittää, sanotaan vaikka diskohumpaksi. 90-luvun klubimusiikki on sen päivittänyt uuteen kuosiin mutta diskohumppaahan se kuitenkin on. Amerikassa juhlii sama tavara mutta niin että laulajat vetää soulmaneereilla, mitä Euroopassa ei tarvitse tehdä. Minä näkisin ns. postrockin osana diskohumpan maailmaa. Se on diskohumppaa niille jotka vaativat tuotteeltaan persoonallisuutta, vähän niin kuin Stockmannilta ostettu vessapaperirulla on parempi kuin Siwasta ostettu. This song has been a nightmare for me, as much as it's been for You. (Captain Sensible) | |
| Borlag 18.11.2010 22:30:44 (muokattu 18.11.2010 22:31:58) | |
velipesonen: Eikös tämä toinen musiikkityyli - hyvä termi muuten - ole jo valalla ja se on tämä mitä kukin meistä yleensä halveksien miksikin nimittää, sanotaan vaikka diskohumpaksi. 90-luvun klubimusiikki on sen päivittänyt uuteen kuosiin mutta diskohumppaahan se kuitenkin on. Amerikassa juhlii sama tavara mutta niin että laulajat vetää soulmaneereilla, mitä Euroopassa ei tarvitse tehdä. Minä näkisin ns. postrockin osana diskohumpan maailmaa. Se on diskohumppaa niille jotka vaativat tuotteeltaan persoonallisuutta, vähän niin kuin Stockmannilta ostettu vessapaperirulla on parempi kuin Siwasta ostettu. Itse näkisin discohumpan eli tämän klubimusiikin enemmänkin perinteisen pop musiikin korvaajana, lähinnä kohdeyleisön vuoksi. Hiphop/rap voisi olla lähempänä, | |
 jazzmies18.11.2010 22:33:05 | |
velipesonen: Jos ajattelemme sitä ilmiselvää asiaa että kaikinpuolinen lahjakkuus terävöityy ongelmia ratkottaessa, niin terävöitymisen kanssa on niin ja näin kuin perusmukavuudenhaluiset ihmiset (kaikki organismit ovat laiskoja) asettavat itselleen liian helppoja ongelmia ratkottavaksi nyt kun vaativampia ei ulkomaailma riittävästi tarjoa. Tässä se nyt on, tehkää hyvin. Tämä on se syy, mikä tappoi rockin osaltaan fuusioitumisen ohessa. Laiskuus + sulautuminen = kuolema. Klassinen sulautui luonnontieteisiin ja kuoli. Jazz fuusioitui rockiin ja kuoli. Rock sulautui laiskuuden kanssa yhteen ja alkoi toistaa itseään. Haluan avautua hieman itsestäni. Joidenkin mielestä olen varmasti omahyväinen enkä edes erityisen lahjakas, mutta sen voin sanoa, että ennen yliopisto-opintojani olin moukka, joka katsoi vain omaa napaansa. Kaikki johtui liiallisesta yksilönvapauden eetoksesta, missä tekijä luuli tietävänsä, mutta tosiasiassa vain tiesi luulevansa. Vähitellen hommat alkoivat sitten muuttua, kun aloin vaatia itseltäni suurempia ongelmia ratkaistavakseni, mikä johti siihen, että minulle annettiin ja otin vastuullisia tehtäviä vastaan. Terävöitymisen myötä, nyt 41-vuotiaana, olen vasta pääsemässä jyvälle - toisin sanoen vasta hiljattain olen saanut valjastettua sen pienen lahjakkuuden kapasiteettini luovaan toimintaani, joka huippuluovilla on kliseen mukaan poltettu 27-vuotiaana loppuun laiskuuden iskiessä vastaan. Kuunnelkaa Iron Maidenia lapset, niin opitte rockaamaan kybällä. | |
| jazzmies 18.11.2010 22:38:09 | |
Borlag: Silti loogisesti ajateltuna tämä on epätodennäköistä, ottaen huomioon rockin luonteen joka on huomattavasti helpommin lähestyttävissä kuin mitä jazz on. Järjetön väite, mutta jatka toki! Kuunnelkaa Iron Maidenia lapset, niin opitte rockaamaan kybällä. | |
| Borlag 18.11.2010 22:40:42 | |
jazzmies: Järjetön väite, mutta jatka toki! Älä nyt aikuinen mies jaksa trollata. Vielä omaa ketjuasi. | |
| jazzmies 18.11.2010 22:45:51 | |
Borlag: Älä nyt aikuinen mies jaksa trollata. Vielä omaa ketjuasi. Kerro minulle miksi jazz on vaikeammin lähestyttävää kuin rock? Kuunnelkaa Iron Maidenia lapset, niin opitte rockaamaan kybällä. | |
 BigPapa18.11.2010 22:51:35 | |
jazzmies: Kerro minulle miksi jazz on vaikeammin lähestyttävää kuin rock? Miksi jazzilla on pienemmät yleisöt kuin rockilla? For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
| jazzmies 18.11.2010 22:58:15 | |
BigPapa: Miksi jazzilla on pienemmät yleisöt kuin rockilla? Koska jengi on niin laiskaa ja tyhmää tietysti! Kuunnelkaa Iron Maidenia lapset, niin opitte rockaamaan kybällä. | |
| BigPapa 18.11.2010 22:59:17 | |
jazzmies: Koska jengi on niin laiskaa ja tyhmää tietysti! No näimmää vähän aattelin. Ettei se nyt ihan pikkusen olis siitä jazzin ymmärtämisen vaikeudestakin kiinni? For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
 Wradlin18.11.2010 22:59:52 | |
jazzmies: Kerro minulle miksi jazz on vaikeammin lähestyttävää kuin rock? "Jazzin ja rockin ero on se, että rockissa soitetaan kolme sointua miljoonalle ihmiselle ja jazzissa miljoona sointua kolmelle ihmiselle" Jotensakin näin. Eihän nyt kukaan voi tosissaan väittää, että jazz olisi missään määrin samassa asemassa esim. kaupallisesti kuin rock. Voin väittää että minun ikäluokastani maksimissaan 2 % osaa nimetä yhdenkään jazz -artistin. Kolme sointua ja yksinkertainen tahti on massalle helpompi ymmärtää kuin jazzin koukerot... | |
 PomppoK18.11.2010 23:02:30 (muokattu 18.11.2010 23:06:56) | |
velipesonen: Mielestäni sotkemme asioita, jos ajattelemme että ihmisen yksilöllinen vapaus on jollain tavalla arvottava seikka. Lahjakkuus on paljolti omien rajojensa ymmärtämistä, siis perinteistä viisautta. Nykyinen yhteiskunta pyörii sellaisten ihmisten voimalla joilta tämä ymmärrys osin puuttuu. Näkisin siinä myös kausaalisuhteen: yksilönvapauden vääränlainen, epäviisas tulkinta myös aktiivisesti vähentää ihmisten lahjakkuutta. Jos ajattelemme sitä ilmiselvää asiaa että kaikinpuolinen lahjakkuus terävöityy ongelmia ratkottaessa, niin terävöitymisen kanssa on niin ja näin kuin perusmukavuudenhaluiset ihmiset (kaikki organismit ovat laiskoja) asettavat itselleen liian helppoja ongelmia ratkottavaksi nyt kun vaativampia ei ulkomaailma riittävästi tarjoa. Tuo on inhimillisesti pitkälti totta, mutta voi olla inhimillisen tekijän liiottelua ajatella, että ainakaan nykymuotoinen yhteiskunta, jossa väärä tietoisuus (valinnanvapaus, kuluttajuus) realisoituu, pyörisi ihmisten voimalla ylipäätään. Kukaan ei oikeasti tarkalleen tiedä, miten nykymuotoinen kapitalistinen yhteiskunta toimii, ja silti se toimii! Se on pelottavaa, mutta ei ehkä tämän ketjun kannalta kovin mielekästä ajateltavaa. Ehkä. Mietityttää kuitenkin, miten sitten on mahdollista ylittää laiskuus (yksinäinen puuhastelu) ja ulkoa-asettuvat ongelmat (survivalismi). Havaintojeni valossa lähinnä ihmeiden kaupalla, eikä kokemus elämästä tee juurikaan poikkeuksia tästä. Onhan tämä ketjukin eräänlainen ihme M.netin virrassa. "If we're under twelve feet a water, I'd say music will have to adapt quite a bit." | |
| BigPapa 18.11.2010 23:03:59 (muokattu 18.11.2010 23:05:45) | |
VViltsu: "Jazzin ja rockin ero on se, että rockissa soitetaan kolme sointua miljoonalle ihmiselle ja jazzissa miljoona sointua kolmelle ihmiselle" Jotensakin näin. Eihän nyt kukaan voi tosissaan väittää, että jazz olisi missään määrin samassa asemassa esim. kaupallisesti kuin rock. Voin väittää että minun ikäluokastani maksimissaan 2 % osaa nimetä yhdenkään jazz -artistin. Kolme sointua ja yksinkertainen tahti on massalle helpompi ymmärtää kuin jazzin koukerot... Eihän se jazz nyt niin vaikeeta oo kuitenkaan kunnella, mun mielestä, eikä oikeestaan ymmärtääkään. Onhan noita rockjuttujakin missä on aika paljon kaikenlaista rytminvaihdosta ja ihan hirrrveesti sointuja. Ja jazziakin on ihan simppeliäkin, jos ilmaisu sallitaan. Mielummin kuuntelen melkeimpä jazzia kuin neoklassista rockpilitystä. For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
| jazzmies 18.11.2010 23:08:11 (muokattu 18.11.2010 23:08:56) | |
VViltsu: Kolme sointua ja yksinkertainen tahti on massalle helpompi ymmärtää kuin jazzin koukerot... Miksi pitää kuulijaluvut sotkea helppo-vaikea lähestyä -diktomiaan? Lähtisin mielummin markkinointitutkimuksen ja sosiologian puolelle tarkastelemaan kuulijalukuja. Rocktuotteessa itse musiikki edustaa marginaalista osaa sen substanssista. Kun lahjakkuuksia ei riitä rockiin, monikansalliset levy-yhtiöt runnovat vaikka väkisin jostakin välimallin projektista "päivän kuumimman rockinimen" tyyliin Kings of Leon. Väitän että jazz on ihan yhtä helppoa lähestyä kuin rock - riippuu täysin ajasta, paikasta ja sosiaaliluokasta, missä eletään. Kuunnelkaa Iron Maidenia lapset, niin opitte rockaamaan kybällä. | |
| Wradlin 18.11.2010 23:09:26 | |
BigPapa: Eihän se jazz nyt niin vaikeeta oo kuitenkaan kunnella, mun mielestä, eikä oikeestaan ymmärtääkään. Ei nyt varsinaisesti munkaan mielestä, mutta se myy mitä suuri yleisö haluaa ja aika selvää on ettei suuret massat halua jazzia. Kaikki kun eivät ole ammattimuusikoita, musiikkialan tohtoreita, musiikinopettajia, jazzdiggareita jne... | |
| Wradlin 18.11.2010 23:12:24 | |
jazzmies: Miksi pitää kuulijaluvut sotkea helppo-vaikea lähestyä -diktomiaan? Ihan puhtaasti siksi, että ymmärtää mitä valtaväestö haluaa. Tällä hetkellä se on Katy Perry, Lady GaGa, Coldplay yms. Jos minulta kysytään niin kyllä jonkin tietyn musiikin lajin ymmärtämisestä kertoo sen suosio. | |
| BigPapa 18.11.2010 23:12:34 (muokattu 18.11.2010 23:13:25) | |
jazzmies: Miksi pitää kuulijaluvut sotkea helppo-vaikea lähestyä -diktomiaan? Lähtisin mielummin markkinointitutkimuksen ja sosiologian puolelle tarkastelemaan kuulijalukuja. Rocktuotteessa itse musiikki edustaa marginaalista osaa sen substanssista. Kun lahjakkuuksia ei riitä rockiin, monikansalliset levy-yhtiöt runnovat vaikka väkisin jostakin välimallin projektista "päivän kuumimman rockinimen" tyyliin Kings of Leon. Väitän että jazz on ihan yhtä helppoa lähestyä kuin rock - riippuu täysin ajasta, paikasta ja sosiaaliluokasta, missä eletään. Kyllähän nää kuulijaluvut hiukan kuitenkin korreloi sen kanssa miten helppo ihmisten on lähestyä mitäkin musiikkia. Ei se oo kaikille helppoo. Väittäisin että suurimmalle osalle ihmiskunnasta jazz on hyvinkin vaikeasti lähestyttävää, syystä jota itse tiedä en, eikä varmaan moni muukaan joka jazzia kuuntelee ja diggailee. Onko nyt niin, että harjaantumaton korva ei siedä kaikkea mitä jazzilla on tarjota. For me, it's about the music. I'm just the messenger, and I hope to do it as long as I live. - Eric Clapton | |
| Borlag 18.11.2010 23:17:49 (muokattu 18.11.2010 23:20:01) | |
Olisihan se pitänyt arvata että joku muu menee tuohon miinaan ja että jazzmies alkaa pätemään jazzin ylivertaisuudella, taas kerran. Sinänsä hauskaa kyllä... Yksi niistä ainuista kerroista kun yksi meistä rockin kuoleman kiistäjistä kirjoittaa rockin kuoleman mahdollisuudesta ja sen mahdollisista seurauksista, niin mitäs käykään? Jazzmies vetää off topicicsi omalla trollailullaan. Kuten monesti aiemminkin arveltu, tämän ketjun todellinen tarkoitus on se trollailu, eikä mikään sen syvällisempi. | |
 Askr18.11.2010 23:45:18 (muokattu 18.11.2010 23:53:24) | |
jazzmies: Koska jengi on niin laiskaa ja tyhmää tietysti! Jos jazz on menettänyt otettaan niin tähän se tiivistyy. Ei siksi, että toi olisi totta, vaan siksi, että sitä ei voisi vähempää kiinnostaa mikä koskettaa ihmisiä. Ja vielä siten, että halveksii ja pitää banaalina sitä mikä koskettaa. Toinen juttu on sitten se, että osa siitä on auttamattomasti pelkästään vanhan pyörittelyä, sellaista nostalgiaa. Se on niinkuin ristipistotyö tai tyylihuonekalu - taidokasta, vaativaa, mutta sellainen parempien akkainlehtien kukkahattutätien ja sikarimiesten juttu. Tai kantakaupungin vinyylifetisistien. Sääntöjen ja sovinnaisuuden kahlitsemaa, ei tämän päivän ääntä. Näiden lisäksi on tietysti sitä mielenkiintoista, mutta siitähän ei nyt ollut puhe :). | |
 maelstorm19.11.2010 02:42:18 | |
Sakmongkol: Olinkse mää (olen vaihtanut avataria, pahoittelut)? Mielestäni kaikkien pitäisi luopua turhan ehdottomista näkemyksista jos täällä vielä oikeasti aiotaan keskustella edes jostain asiasta. Relativismi on saatanasta mutta tällaisessa keskustelussa joskus erittäin tarpeellista. Ei, ja ei. Se, että tämä on muusikoiden.netin suosituin keskusteluketju perustuu juuri siihen, että löytyy joku, joka jaksaa kärsivällisesti olla ehdoton ja vaihtelevan perusteellinen ehdottomuudessaan. Kymmenet vanhat ja uudet nimimerkit ovat saapuneet tänne rockin kuoleman julistukseen ja kiukustuneet löytämästään. Rockin kuoleman julistuksessa on selvästikin jotakin, jonka moni aikuinenkin ottaa todella henkilökohtaisesti. Se, että tässä ketjussa on niin paljon sinunkin mainitsemaasi epätoivottavaa materiaa ei kerro siitä, että rockin kuoleman julistaja(t) olisivat ehdottomuudessaan toimineet väärin, vaan se kertoo siitä, että nämä henkilöt, jotka ovat rockin kuoleman julistuksesta pillastuneet, ovat yrittäneet tuhota tämän viestiketjun jankuttamisella, inttämisellä ja muulla epätoivottavalla turhalla höpinällä ja huumoriksi koristellulla vittuilulla. se on monen valitsema puolustusmekanismi epätoivottavalta tosiasialta. on sanottu, että epämiellyttävän väitteen totuudeksi tulemisella on kolme vaihetta: 1. Vähättely, naureskelu 2. Voimakas, lähes väkivaltainen vastustus 3. Hyväksyntä. Siivet. | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)