Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Zeeboo: Tonaalinen keskus (mun mielestä) on E, jonne matkaa tehdään kvintin askelin...
 
No joo, sain aiheen kysyä kun näin laput joissa oli yksi risti etumerkkinä ja sanottiin että sävellaji E-molli.
E-dooriseenhan nuo soinnut kivasti sopisivat jos loppuisi mollisointuun. Onks tuo nyt jotain bluesia ja soitetaan duurisointu mollisoinnun paikalle?
Vai mitä?
 
Eikös tuossa mennä kiertoa just oikeipäin... =D. Joo, I'll get my coat...
 
Mä aikoinaan ihmettelin miksi kierron nimi on kvinttikierto kun mennään kvartin välein mutta sitten mulle selitettiin että kvintti alaspäin.

baron:
 
Kun/jos soinnut on
| C G | D A | E | E |
niin mikä on sävellaji?
 
Mitä väliä?
e: ja kyllähän tuohon äkkiseltään tuntuis blues-asteikko natsaavan. sikälimikäli sillä on jotain väliä. Tatsilla on mielestäni kyseisessä tapauksessa enemmän merkitystä kuin vertikaalisesti hahmotetuilla "jyvillä ja akanoilla".

baron: No joo, sain aiheen kysyä kun näin laput joissa oli yksi risti etumerkkinä ja sanottiin että sävellaji E-molli.
E-dooriseenhan nuo soinnut kivasti sopisivat jos loppuisi mollisointuun. Onks tuo nyt jotain bluesia ja soitetaan duurisointu mollisoinnun paikalle?
Vai mitä?
 
Ei oo bluesia, vaan Schütziä! :)
 
Eli tuollainen sointujen yhdistely oli ihan tyypillistä 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun musiikissa. Modaalisuudesta oltiin menossa kohti tonaalisuutta, ja harmoniassa oli piirteitä kummastakin. Tuiki tavallista oli, että kadensseissa mollin paikalla olikin duuri, josta saattoi jatkaa joko mollisoinnulla eteenpäin, tai sitten lähteä "välidominanttisesti" ihan muualle.

Epämuusikko: Mitä väliä?
 
Tää on teoriapalsta!

Intervallilaulu englanniksi. Äänenlaatu on mitä on.
 
http://www.youtube.com/watch?v=nl2d4zS56cY

Hehee, mä tykkään tosta intervallilaulusta.

Ite tykkään Kuha.n "intervallit"-biisistä. Varsinkin bassokuvio on mahtava :D
 
http://www.youtube.com/watch?v=uN0a3e50iS0
 
Tosin siinä kaikki intervallit ei ehkä ole aivan niin tarkkoja; puhdas kvartti ei ainakaan mielestäni ole aivan puhdas ; En kylläkään omaa absoluuttista sävelkorvaa.. x)

levesinet: Hehee, mä tykkään tosta intervallilaulusta.
 
Django on friikki. Avasin männäviikolla pelin kerrottuani syyn poissaoloon tunniltaan: sanat "third stream" saivat miehen hyvin iloiseksi.
 
mahtava mies.

Epämuusikko: Intervallilaulu englanniksi...
 
Mainio! Kumpikohan hankalampi muistaa, sanat vai sävel...

pystyskö kukaan tiivistään pariin lauseeseen tota klasaripuolen sointujenmerkitsemiskäytäntöö? tuntuu jazz -versioon tottuneesta ihan älyttömältä, siis tyyliin I^6 on vissiin terssikäännös, eh?

Sergei Fallinen: pystyskö kukaan tiivistään pariin lauseeseen tota klasaripuolen sointujenmerkitsemiskäytäntöö? tuntuu jazz -versioon tottuneesta ihan älyttömältä, siis tyyliin I^6 on vissiin terssikäännös, eh?
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=25&la=fi
 
Katso kohdat Sointujen merkitsemistavoista ja Soinnut.

Kysynpä tässä: soittelen tota Miles Davisin Blue in Greeniä, ja siellä on ennen Cm7-sointua Dbm7b5: mikä kadenssi tämä oikein on? A9-soinnun vajaamuoto ennen Cm7-sointua??

Tonski: Kysynpä tässä: soittelen tota Miles Davisin Blue in Greeniä, ja siellä on ennen Cm7-sointua Dbm7b5: mikä kadenssi tämä oikein on? A9-soinnun vajaamuoto ennen Cm7-sointua??
 
Mulla on sama piisi läksynä ja mun maikkani on antanut siihen kohtaan soinnut Db9#11 ja Cm11.
Aebersoldissa samat soinnut on Db7#4 ja Cm.
Joltain teoriasivuilta oon löytänyt asteikot Db-lydian dominant ja C-doorinen.
Nuo mun soinnuthan on simppeli sijaisdominantti.

baron: Mulla on sama piisi läksynä ja mun maikkani on antanut siihen kohtaan soinnut Db9#11 ja Cm11.
Aebersoldissa samat soinnut on Db7#4 ja Cm.
Joltain teoriasivuilta oon löytänyt asteikot Db-lydian dominant ja C-doorinen.
 
Joo noin mäkin olen käsittäny ton tritonuskorvauksen laajennuksen lyydiseen dominanttiin, mutta toi Dbm7b5 hämmentää hieman:D Kuitenkin kun soittaa Dbm7b5-Cm7 näin:
Db -> C
Abb-> Abb
Cb -> Bb
Fb -> Eb
Niin purkaus kuitenkin kuulostaa hyvältä! Ite olen soittanu tuohon päälle mel.mollin kuudetta, eli m11b5/lokrinen#2 -moodia, ja vissiin ihan ok pelaa. Mietin vaan kun tommosta liikettä ei ole tullut ennen vastaan, niin liekö tuo miten yleinen kadenssi:D

Tonski:
. Mietin vaan kun tommosta liikettä ei ole tullut ennen vastaan, niin liekö tuo miten yleinen kadenssi:D
 
Tossa muutama sivu aikaisemmin mä ihmettelin Scofieldin ja Methenyn The Red One'n analyysia jossa mollisoinnulla oli dominanttiteho - "aiolinen dominantti".

Tonski: Kysynpä tässä: soittelen tota Miles Davisin Blue in Greeniä, ja siellä on ennen Cm7-sointua Dbm7b5: mikä kadenssi tämä oikein on? A9-soinnun vajaamuoto ennen Cm7-sointua??
 
No mut onko siellä sellainen sointu jossain? Kind Of Blue -version kaikki noi paikat on aika hämäriä, välillä liikkuu basso ja piano seuraa parilla äänellä ehkä lähinnä Db9#11 -kuuloisesti, mut aina ei edes basso soita sitä Db-säveltä...? Evansin omassa versiossa kuulostaisi mun korvaan olevan Dbo -tyyppinen ratkaisu.

Hei nyt.
 
Äijät.
 
Perkele.
 
Mä oon kysyny tätä aika monelta eikä kukaan oo antanu mulle yhtään tyhjentävää vastausta ikinä.. vielä. Miettikääs tätä: Tyypit vetelee jatsissa melodista mollia alennetulle kuudennelle, jees? Tästä tulee altti viidennelle(eli kaikki 7b9#5 ja vastaavat) ja purkaus toimii. Tästä tulee myös lyydinen dominantti loogisesti alennetulle toiselle(eli tritonuskorvauksen laajennus 13#11-sointuun), ja hyvältä kuulostaa. Vielä mukana? Tässä tulee ite se kysymys:
 
Miksei samalla periaatteella vois vaikka johtosävelen päälle tehtä Maj7#5-sointua, eli melodisen mollin kolmatta? Toimiiko äänenkuljetus(vaikka C:ssä, aika vahvasti tuntuu menevän myötäliikkeellä ylöspäin)? Tarkotan nyt tätä sointua ikään kuin dominanttitehoisena vedettäessä puoli sävelaskelta ylöspäin, purkautus vaikkapa CMaj7-sointuun C-duurissa(koska ais->h). Ikinä tullut vastaan, onko käytetty?

Tonski: Miksei samalla periaatteella vois vaikka johtosävelen päälle tehtä Maj7#5-sointua, eli melodisen mollin kolmatta? Toimiiko äänenkuljetus(vaikka C:ssä, aika vahvasti tuntuu menevän myötäliikkeellä ylöspäin)? Tarkotan nyt tätä sointua ikään kuin dominanttitehoisena vedettäessä puoli sävelaskelta ylöspäin, purkautus vaikkapa CMaj7-sointuun C-duurissa(koska ais->h). Ikinä tullut vastaan, onko käytetty?
 
Totta kai noin voi tehdä. Lopputulos Bmaj7(#5) --> Cmaj7 = G7altin vajaamuoto --> Cmaj7. Bmaj7(#5) tuottaa sulle G7(#9#5)-soinnun terssikäännöksen mutta ilman soinnun seiskaa. Samasta skaalasta löytyy myös b5, joten jos käytät Bmaj7(b5) tuossa samassa kohden, silloin saat sen G7altin seiskankin mukaan tuohon, kunhan vain purat b5:n alaspäin Cmaj7:n terssiin ja terssin alaspäin ysiin (joudut käyttämään ysiä, muuten ajaudut äänenkuljetuksessa tuplaamaan terssin). Pistetään vielä sävelet allekkain (käytän tässä nyt anglosaksista sävelten merkintätapaa, pahoittelen mahdollisesti aiheutuvaa ärsytystä):
 
Bmaj7(#5) - Cmaj7
A#- B
G - G
D#- E
B - C
 
Bmaj7(b5) - Cmaj9
A#- B
F - E
D#- D
B - C
 
Jos laitat bassolinjaan kumpaankin kadenssiin G - C tai Db - C, saat ihan perinteisen dominantti-toonika-tilanteen joista ylemmässä tapauksessa puuttuu toinen primäärikarakteeri (G7:lle seiska ja Db7:lle terssi) ja alemmassa on molemmat.
 
En nyt osaa ulkomuistista heittää jotain kuuluisaa tilannetta jossa nimenomaan tätä dominantin ylärakennetta olis käytetty, mutta yleisesti ottaen erilaiset "uppper structure"-ratkaisut etenkin dominanttisointujen osalta on kyllä varsinkin jatsihommissa hyvin tavallisia.

Dr Dominant: Totta kai noin voi tehdä.....
 
Selkeä ja tyhjentävä vastaus. Kiitokset myös sivusta seuranneelta asiaa pähkänneeltä.
Kitaristille nuo ylärakenteet ovat käytettävissä olevien äänien lukumäärän niukkuudesta johtuen kokolailla pakollisia funtsattavia, jos meinaa laajempien harmonioiden kanssa värkätä. Itse tein tätä aikanaan pässiäksiisinomaisesti kun ummikkona jouduin kolmen pillin jazz-bändiin ja myöhemmin big bandiin. Ylen avartavaa askartelua kaiken kaikkiaan.