Kitarat: soittaminen ›

Nyt ei ymmärrä.
Moodeista sanotaan, että asteikon luonne muuttuu kun sitä luritellaan saman asteikon eri nuotit kantasävelinä. Eihän se luonne siitä miksikään muutu ainakaan omaan korvaan. However, kun lähdetään aina samasta kantasävelestä ja soitetaan eri moodit läpi, niin kaikki toki saundaa erilaiselta.
Mistä mun pitäis pystyä päättelemään, että missä suhteessa jokaisen moodin intervallijärjestys muuttuu suhteessa itse skaalaan, eli edelleen A:han?
Pitääkö tätäkin varten vaan opetella muistamaan ulkoa jotakin juttuja vai onko tämä ihan pääteltävissä?

tomaattiorava: Nyt ei ymmärrä.
Moodeista sanotaan, että asteikon luonne muuttuu kun sitä luritellaan saman asteikon eri nuotit kantasävelinä. Eihän se luonne siitä miksikään muutu ainakaan omaan korvaan. However, kun lähdetään aina samasta kantasävelestä ja soitetaan eri moodit läpi, niin kaikki toki saundaa erilaiselta.
 
Eikös tässä ole saman asian eri laidat? Ei muutu, mutta muuttuu kuitenkin? Luonteen muuttuminen ja erilaiselta soundaaminen tarkoittaa tässä tapauksessa samaa.

oiva tumpeloinen: Eikös tässä ole saman asian eri laidat? Ei muutu, mutta muuttuu kuitenkin? Luonteen muuttuminen ja erilaiselta soundaaminen tarkoittaa tässä tapauksessa samaa.
 
Nojuujuu. Mutta kumpikaan ei toteudu jos vaan alotetaan aina asteikon seuraavasta nuotista.
Molemmat toteutuu kun pysytään samassa kantasävelessä.
Siksi toi asian selitys "asteikon luonne muuttuu kun se käydään läpi eri sävel juurenaan" ei mun mielestä selitä yhtikäs mitään. =P
Tarttis vaa vähän pientä kognitiivista apua tän ymmärtämiseen, heh....

tomaattiorava: Nojuujuu. Mutta kumpikaan ei toteudu jos vaan alotetaan aina asteikon seuraavasta nuotista.
Molemmat toteutuu kun pysytään samassa kantasävelessä.
Siksi toi asian selitys "asteikon luonne muuttuu kun se käydään läpi eri sävel juurenaan" ei mun mielestä selitä yhtikäs mitään. =P
Tarttis vaa vähän pientä kognitiivista apua tän ymmärtämiseen, heh....
 
Ainoa tapa ymmärtää ne on nimenomaan soittaa kaikki moodit samasta sävelestä lähtien. Mä painin kersana pitkään noinkin yksinkertaisen asian perässä juurikin sen takia, että mulle sanottiin, että seuraavan moodin saat soittamalla samaa skaalaa pitäen pohjaäänenä seuraavaa ääntä.....niistä saa pelkästään sen sormituksen skaalaan. Mutta samasta sävellajista tahkoamalla sulle selviää nopeasti niiden ero, ja terssipinoja kasaamalla löytyy sopivia sointuja taustallekin.
 
E: tämä on juuri samalla esimerkkiä, mitä mä tarkoitin teoriasta ja käytännöstä. Kovin monella jää moni asia asia ymmärtämättä, jos se teoria tulee haettua vähän väärässä muodossa. Tuossakin asiassa asia voi aueta monelle helpommin piirtämällä tabit samasta pohjasävelestä. Silloin pääsee vertaamaan sen oleellisen niistä. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö teoriapuoli olisi hyvä, jos sen vaan oppii sitä kautta. Kovin helposti teoreettiset asiat jää monelle roikkumaan jotenkin käytännön kannalta epäselvinä asioina.

oiva tumpeloinen: Ainoa tapa ymmärtää ne on nimenomaan soittaa kaikki moodit samasta sävelestä lähtien. Mä painin kersana pitkään noinkin yksinkertaisen asian perässä juurikin sen takia, että mulle sanottiin, että seuraavan moodin saat soittamalla samaa skaalaa pitäen pohjaäänenä seuraavaa ääntä.....niistä saa pelkästään sen sormituksen skaalaan. Mutta samasta sävellajista tahkoamalla sulle selviää nopeasti niiden ero, ja terssipinoja kasaamalla löytyy sopivia sointuja taustallekin.
 
Eli pitääkö ne vaan luntata jostaan ja opetella ulkoo =P

tomaattiorava: Eli pitääkö ne vaan luntata jostaan ja opetella ulkoo =P
 
Tuolla teoriapalstan moodisäikeellä keskustellaan samantapaisista asioista ja siellä oon esittänyt mikä mun "muistisääntö" duuriasteikon moodeille on.

tomaattiorava: Eli pitääkö ne vaan luntata jostaan ja opetella ulkoo =P
 
Kyllähän sun pitää ne ulkoa oppia joka tapauksessa. Mut kannattavaa on opetella samalla sävelien väliset erot toisiinsa. Eli miten sävelet rakentuu skaalassa, eikä samalla tee pahaa vertailla, miten moodit eroavat toisistaan. Siinä on pitkäksi aikaa pureskeltavaa, mutta helpottaa kyllä jatkossa improamista eri pohjiin.

Tässä alkaa nyt opiskelulistalla olemaan niin törkee määrä asiaa että niihin menee hirrmuisesti aikaa...
Pitääks täs alkaa ettii jotaan soitonopettajaa jolle vois kertoo että mitä mä tältä soittamiselta haluan jotta se vois sitte kertoo mulle että mitä mun pitäis opetella ja missä järjestyksessä....

tomaattiorava: Tässä alkaa nyt opiskelulistalla olemaan niin törkee määrä asiaa että niihin menee hirrmuisesti aikaa...
Pitääks täs alkaa ettii jotaan soitonopettajaa jolle vois kertoo että mitä mä tältä soittamiselta haluan jotta se vois sitte kertoo mulle että mitä mun pitäis opetella ja missä järjestyksessä....
 
No ei se välttämättä paskin idea ole. Mutta jos koitat järkevästi tehdä, niin älä koita purra kaikkea samalla kerralla. Kirjoita ne opeteltavat asiat, ja ota sieltä listasta yksi asia, mikä tuntuisi kiinnostavan. Mitä alkeellisemmasta päästä, sitä helpompi, niin ei joudu sitä varten tankata turhan paljon muutakin.
 
Mutta jos otetaan esimerkiksi moodit, niin älä yritä opetella kaikkia kerralla. Ota niistä yksi. Vaikkapa se, mikä kuulostaa parhaimmalta omaan korvaan, ja käy se läpi kunnolla ensin. Mihin tilanteeseen menee, miten skaala rakentuu, miten se sijoittuu käytännössä otelaudalle jne..... vasta sitten, kun se on lapasessa, siirry seuraavaan moodiin.

oiva tumpeloinen: Ainoa tapa ymmärtää ne on nimenomaan soittaa kaikki moodit samasta sävelestä lähtien. Mä painin kersana pitkään noinkin yksinkertaisen asian perässä juurikin sen takia, että mulle sanottiin, että seuraavan moodin saat soittamalla samaa skaalaa pitäen pohjaäänenä seuraavaa ääntä.....niistä saa pelkästään sen sormituksen skaalaan. Mutta samasta sävellajista tahkoamalla sulle selviää nopeasti niiden ero, ja terssipinoja kasaamalla löytyy sopivia sointuja taustallekin.
 
Joo ja yks asia mikä kanssa auttaa, on jankata paljon niitä sointuja, mitkä kuvaa mitäkin moodia.. Joskus mietin että lokrinen on ihan vitun omituinen moodi, ei sitä kuule minään itsenäisenä kokonaisuutena vaan aina duuriskaalana toisesta paikasta tai jonain tosi outona juttuna:D Tähän autto tosi paljon opetella m7b5-soinnun käännöksiä, soitella niitä ja kuunnella paljon, tehdä jameja ja kiertoja käyttäen tota sointua, ja soitella sitä m7b5-arpeggiota eri tekniikoilla. Tää taitaa olla sitä mitä tarkotin, kun puhuin siitä, ettei kaikista jutuista välttämättä ole heti alkuunsa sitä tiettyä kuulokuvaa. Esmes jos ketään kiinnostaa niin vaikkapa näin:
 
http://dl.dropbox.com/u/6896713/nelisointukuvioita.pdf
 
ja noi ihan samalteen tukee niitä bokseja, hyvin saa yhdisteltyä ja monia voi auttaa hahmottamisessa/ton soinnin hakemisessa.
 
E:
mikähän aivolapsi toi typo oikein on.. Noh, ylimmällä rivillä pitäis lukea joka soinnussa pohjana Cm7b5.

tomaattiorava: Tässä on hyvä esimerkki siitä, mikä ei varsinaisesti ole top priority omalla listalla =D
 
Mitä sä sitten kaipaat? Kohtuullisen vaikea kenenkään on neuvoa, jos sä et kerro sitä. Ketjun alussa sä halusit opetella skaaloja. Niitä käydään just parhaillaan läpi.....

oiva tumpeloinen: Mitä sä sitten kaipaat? Kohtuullisen vaikea kenenkään on neuvoa, jos sä et kerro sitä. Ketjun alussa sä halusit opetella skaaloja. Niitä käydään just parhaillaan läpi.....
 
Veikkaan hänen tarkoittaneen, että tommoset veen tilupaskakuviot ei kiinnosta:D Ei vaan, tomaattiorava! Noita samoja kuvioita käytetään oikeesti hitaissa jatsimproissa ihan samalteen, noi on vaan pistetty sellaseen viitekehykseen, missä itse olen niitä joskus reenaillut, kun kerta omatekemä peedeeäffä on. Jos tästä oli kyse, niin voit varioida asiat helposti omanlaisiksi tai jotain: soita neljäsosina jatstyyliin duupadaapa, ja koeta improvisoita jotain moodia soveltaen just tolleen niitä sointuja sinne sekaan heittäen.
 
Jos haet jotain muuta, niin mitä?

Tonski: Veikkaan hänen tarkoittaneen, että tommoset veen tilupaskakuviot ei kiinnosta:D Ei vaan, tomaattiorava! Noita samoja kuvioita käytetään oikeesti hitaissa jatsimproissa ihan samalteen, noi on vaan pistetty sellaseen viitekehykseen, missä itse olen niitä joskus reenaillut, kun kerta omatekemä peedeeäffä on. Jos tästä oli kyse, niin voit varioida asiat helposti omanlaisiksi tai jotain: soita neljäsosina jatstyyliin duupadaapa, ja koeta improvisoita jotain moodia soveltaen just tolleen niitä sointuja sinne sekaan heittäen.
 
Jos haet jotain muuta, niin mitä?
 
Mä luulen, kamalistaa katsoen, että jazz taitaa olla suurempi motivaatio-ongelma....ihan puhtaana veikkauksena.

oiva tumpeloinen: Mä luulen, kamalistaa katsoen, että jazz taitaa olla suurempi motivaatio-ongelma....ihan puhtaana veikkauksena.
 
Nooh.. Ei ne hukkaan mee.

oiva tumpeloinen: Mitä sä sitten kaipaat? Kohtuullisen vaikea kenenkään on neuvoa, jos sä et kerro sitä. Ketjun alussa sä halusit opetella skaaloja. Niitä käydään just parhaillaan läpi.....
 
elä ny hermostu, toi nyt vaan vaikutta aika pitkälti "advanced"-osastolta siihen nähden minkä juttujen kanssa paraikaa painitaan.
Pelkästään sointujen nimien merkkimäärät riittivät jättämään moiset asiat myöhemmäksi. =D
 
Kun tossa lurittelin noita eri moodeja läpi A kantasävelenä, nii mistä johtuu että teki mieli päättää jokainen moodi tiettyyn sointuun seuraavanlaisesti?
 
lokrinen A# - aiolinen C - miksolyydinen D - lyydinen E - fryyginen F - doorinen G

tomaattiorava: Kun tossa lurittelin noita eri moodeja läpi A kantasävelenä, nii mistä johtuu että teki mieli päättää jokainen moodi tiettyyn sointuun seuraavanlaisesti?
 
lokrinen A# - aiolinen C - miksolyydinen D - lyydinen E - fryyginen F - doorinen G
 
Öö.. Johtuisikohan esim. siitä että A-miksolyydinen sisältää kaksi korotusta (D-duuri), A-lyydinen neljä korotusta (E-duuri) jne.?

tomaattiorava:
Kun tossa lurittelin noita eri moodeja läpi A kantasävelenä, nii mistä johtuu että teki mieli päättää jokainen moodi tiettyyn sointuun seuraavanlaisesti?
 
lokrinen A# - aiolinen C - miksolyydinen D - lyydinen E - fryyginen F - doorinen G
 
Siitä, että lokrinen Gisis-nuotista(enharmoninen A:n kanssa) on A#-duurin seittemäs moodi, aiolinen A:sta on C-duurin kuudes moodi, A-miksolyydinen on D-duurin viides moodi(eli A7-sointu), A-lyydinen on E-duurin neljäs moodi, A-fryyginen on F-duurin kolmas moodi ja A-doorinen on G-duurin toinen moodi. Loogista? Sä olet aina halunnut palata ensimmäiseen moodiin, eli sävellajin pohjanuotille soittamaan sitä duuria, mihin nuo kyseenomaiset moodit muodostuvat:D

Tonski: Siitä, että lokrinen Gisis-nuotista(enharmoninen A:n kanssa) on A#-duurin seittemäs moodi, aiolinen A:sta on C-duurin kuudes moodi, A-miksolyydinen on D-duurin viides moodi(eli A7-sointu), A-lyydinen on E-duurin neljäs moodi, A-fryyginen on F-duurin kolmas moodi ja A-doorinen on G-duurin toinen moodi. Loogista? Sä olet aina halunnut palata ensimmäiseen moodiin, eli sävellajin pohjanuotille soittamaan sitä duuria, mihin nuo kyseenomaiset moodit muodostuvat:D
 
Korvat ja kädet siis tekevät yhteistyötä mistä aivoilla ei ole mitään käsitystä...

tomaattiorava: Korvat ja kädet siis tekevät yhteistyötä mistä aivoilla ei ole mitään käsitystä...
 
E: olkoot, ei mulla ole energiaa tähän, tää keskustelu voi pahimmillaan kääntyä äärimmäisen hedelmättömäksi.