Kitarat: kitarakamat ›

hyvä niille ketka nuista pitää=), huono vaan jos haluu myydä eteenpäin.=(
 
Vähän sama homma siinä teettämisessä, vaikka uskoisin laadun olevan parempaa kuin Gibsonilla. Silti "kustomoimaton" tavallinen Gibson Flying V '69 myy paremmin kuin vaikka J-Custom Flying V :-) Siis jos aikoo kitaran joskus myydä, kyllähän se tarkoitus on pitää se ikuisesti, mutta joskus voi alkaa himottamaan just joku toinen malli, eikä V enää kiinnosta -> myyntiin.
 
EDIT: tossa linkki omaan mietintään, sama '67 malli kyseessä, muttei mitään koverruksia mulle:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … &o=0&x=70c5d45636&co=90

Tuon Firebirdin rinnallehan olin tuota ostamassa, päätin tuossa muutama vuosi sitten että yhtään kitaraa ei enää myydä :)
 
Jaa niin toi. Taisi tuo sun threadisi olla mikä tän Flying V innostuksenkin taas aloitti. Tossa on kyllä kai vähän enemmänkin tekemistä :)

Tuon Firebirdin rinnallehan olin tuota ostamassa, päätin tuossa muutama vuosi sitten että yhtään kitaraa ei enää myydä :)
 
Hieno päätös, jos talous antaa periksi.
 
Itsekin moisen päätöksen tein, nyt on helkkarin iso kynnys ostaa yhtään mitään :)

Hieno päätös, jos talous antaa periksi.
 
Ei se mitään anna... maksamme velkaaaaaa :)

Huh tuli tästä vielä muuten sellainen kysymys että tietääkö joku varmaksi sanoa saako noita natural / vintage / tobacco burst vielä vai pitääkö ruveta tonkimaan huutokauppoja :)

kertokaa mistä mä löydän itelleni antique white Veen.
ja jotain infoa vaikka lentoveen elinkaaresta, eli mitä muutoksia minkä ajan lankuissa.

www.flying-v.ch oli aika kattava historiikki aiheesta.

Off topic, mutta kuitenkin jotenkin sivuuttaa aiheen.Tuli tuossa silmäiltyä Inton katalogia ja silmiini iskeytyi tuollainen epin vastaava vekoitin.Onko sen hintansa(vaikka pienenkin) arvoinen vai täysi susi? Sellainen voisi olla GASin seuraava uhri:)

Jaa niin toi. Taisi tuo sun threadisi olla mikä tän Flying V innostuksenkin taas aloitti. Tossa on kyllä kai vähän enemmänkin tekemistä :)
 
Joo, on tosin homma vähän (tai enemmänkin) mietinnän alla. Sitä kun pitää soitella muutakin kuin heviä, voi olla että V on turhan raju peli Gunnareiden tai Hurriganesin vetämiseen :-)
 
Kahden eri kitaran ratkaisu ei tässä vaiheessa innosta. Voipi olla pitää taas kattella Les Paul -osastolta jotain kivaa... ovat vaan Gibsonit sikakalliita. Toisaalta ainakin kaverilla on varsin kelvollinen Japanin Tokai, honeyburst tai jotain. Kehtais vaan samanlaisen hommata :-)

Joo, on tosin homma vähän (tai enemmänkin) mietinnän alla. Sitä kun pitää soitella muutakin kuin heviä, voi olla että V on turhan raju peli Gunnareiden tai Hurriganesin vetämiseen :-)
 
Alkuperäisen Gibson Flying V -perusrakenteen, mikityksen ja materiaalien mukainen kitara on juuri oikea peli Gunnareiden ja Hurriganesien vetämiseen.
 
Flying Vee on saanut aivan turhaan hevi-kepin maineen se on nimenomaan mainio uskottavan katurokin soittamiseen soveltuva kitara ja kaikenlisäksi oiva bluesmiehen keppi.
 
Itseasiassa ensimmäinen kerran olen nähnyt Gibsonin Flying Veen luonnossa Hurriganesien keikalla joskus 70-luvulla Grazy Days aikoihin - soittajana tietenkin Ile Kallio.
 
Mainioita Flying Vee soittajia hevin ulkopuolelta:
 
Lonnie Mack - the Great Lonnie Mack himself.
Albert King - Mr: Flying Vee
Sylvain Sylvain - NYD:hän keksi koko Gunnari tyylin.
Dave Davies - Ne taas keksi NYD:n tyylin
Marc Bolan - satunnaisesti mutta aika usein
Jimi Hendrix - yllättävän usein
Lenny Kravitz - jonka levyt ovat täynnä hyviä kitarasoundeja

Flying Vee on saanut aivan turhaan hevi-kepin maineen...
 
joo, tosta oon samaa mieltä...
tossa gibsonin V:ssähän on semmoset "pehmeet" pyöristetyt reunat, kun sit jacksoni ja muut on tehnyt semmoset uber-terävät reunat niihin...
kyllä ite pidän aidon v:n ulkonäöstä ja ei ole minusta ainakaan liian heavy...

Kyllä, samaa mieltä ollaan.
 
Samoin täällä!

Hmm... Tätä pitää siis tosiaankin miettiä :-)
 
Joo, voi olla että viikonloppuna tulee käytyä Top-Soundissa Nurmossa vähän testailemassa. Aina tosin riski on heräteostoksella, että mukaan sitten jääkin LP Classic Wine Red (tai Ebony), ovat vielä tarjouksessa.
 
Toisaalta sitten taas voisi kaivella se, että kuitenkin ensisijaisesti tuo V kiinnostaisi. Tosin reunalistat ois aika jees, mutta niitäpä ei käytännössä saa kuin teettämällä kitaran. Ja se kustantaakin jo huomattavasti enemmän kuin Flying V '67 Cherry.
 
Liikaa vapaata rahaa, mutta toisaalta liian vähän ettei molempia kehtaa... eikä sitä voi soittaakaan kuin yhdellä kerrallaan :-)
 
GAS perkele.

Pistinpä juuri tarjouspyynnön melkosesta sumasta roinaa. Jos se gas laantuis ees vuodeks. Sisältää mm. edelläkinmainitun 67 flying vn :)

Reunalistat pukee V:eetä mielestäni hyvin
 
Jep. Itsellä kävi mielessä, josko seuraava projekti olisi Lento-V "standard", eli reunalistat rungossa ja kaulassa LP standardin mukaan. Kansi loimuvaahterasta (toki tasainen) ja mikeiksi vaikka P-90:set, tai sitten vaikka ihan humpparit. Runko tosin... onkohan se nyt '67 versiona, oli kaulan ja rungon liitoksessa olevat "olakkeet" eivät ole niin jyrkät kuin tuossa Gibsonin re-issuessa.
 
Vaikkein hevimies olekaan, niin kyllä Lento-V on tyylikäs ja komia peli, soittajalle kuin soittajalle. Persoonallinen ratkaisu :o)

Seuraava gasittaja on muuten rakennuttaa jollain kaula läpi rungon flying v :)