Bassot ›

Rock-Ola: Ei kai se kokonaispinta-ala sentään yli tuplaannu (20" vs. 15"), mutta varmasti auttaa, jos signaaliketju on muuten kunnossa.
 
Helevetin vanhalla koulumatikalla kyllä tuplaantuu. Kahden kymppituumaisen pinta-ala on noin 157 neliötuumaa, yhden viistoistatuumaisen noin 176 neliötuumaa. Palstan insinjöörit korjatkoot, jos muistan kaavat persielleen.
 
Yhden kakskyttuumaisen pa on noin 314 neliötuumaa.

AlaE: Helevetin vanhalla koulumatikalla kyllä tuplaantuu. Kahden kymppituumaisen pinta-ala on noin 157 neliötuumaa, yhden viistoistatuumaisen noin 176 neliötuumaa. Palstan insinjöörit korjatkoot, jos muistan kaavat persielleen.
 
Yhden kakskyttuumaisen pa on noin 314 neliötuumaa.
 
Juuri näin. 2 x 10" on kokolailla sama pinta-ala kuin 15".

AlaE: Helevetin vanhalla koulumatikalla kyllä tuplaantuu. Kahden kymppituumaisen pinta-ala on noin 157 neliötuumaa, yhden viistoistatuumaisen noin 176 neliötuumaa. Palstan insinjöörit korjatkoot, jos muistan kaavat persielleen.
 
Yhden kakskyttuumaisen pa on noin 314 neliötuumaa.
 
No juu. Näinhän se tosiaan menee. Oikaisin yhteenlaskun kautta. Nöyrästi pahoittelen.

Rock-Ola: No juu. Näinhän se tosiaan menee. Oikaisin yhteenlaskun kautta. Nöyrästi pahoittelen.
 
Eipä mittään. Ihoni alla hyvin lähellä pintaa majaileva besserwisser ponkaisi esille.

AlaE: Eipä mittään. Ihoni alla hyvin lähellä pintaa majaileva besserwisser ponkaisi esille.
 
Ja aivan aiheesta. Tarkkuutta pitää lisätä täällä päin.

Juuh...noi kello 12 jne. jutut on aina vahvistikohtaisia...hyvä nyrkkisääntö on: 3dB korostus on yhtä kuin tuplateho ko. taajuudella ja sama kääntäen. Kun oikein korostelee, varsinkin matalilla taajuuksilla, on vahvistimen tehot käytetty jo heti kättelyssä loppuun...signaali on niin rytyssä, ettei sitä peltiseppäkään enää oio. Sit kun ko. mökä ajetaan pieneen skobeen on on kuvatunlainen ongelma edessä. Tuo kaiuttimen halkaisija kertoo vasta puoli totuutta, iskunpituus on myös tiedettävä, eli xmax-arvo. Iskutilavuus ratkaisee liikutettavan ilman määrän, eli pelkkä halkaisija ei kerro vielä mitään.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että jos väännät styrkkarista alapäätä pois voit vääntää sitä lujemmalle ja silloin myös alakerta tuntuu suhteessa vahvistuvan (vrt. vakio äänekkyyskäyrä). Tähän ilmiöön törmää usein siten, että soundi on esim. vähän lujemmalla parempi, mutta hiljemmalla alapäätä puuttuu. Siksi esimerkiksi levyjä miksatessa pitäisi tarkistaa soundit sekä hiljaisella että hieman kovemmalla.

Rock-Ola: Ei kai se kokonaispinta-ala sentään yli tuplaannu (20" vs. 15")
 
Juum, eihän se.
 
25,4cm => Pi*R^2 * 2 = 3,14*12,7^2 * 2 = 1012cm^2
38,1cm => 3,14*19,05^2 = 1139cm^2

Lökis: Tuo kaiuttimen halkaisija kertoo vasta puoli totuutta, iskunpituus on myös tiedettävä, eli xmax-arvo. Iskutilavuus ratkaisee liikutettavan ilman määrän, eli pelkkä halkaisija ei kerro vielä mitään.
Ja pelkkä kaiutinelementti ominaisuuksineen ei sekään kerro kuin puoli totuutta. Kaappi on sit se loput totuudesta.
Marko

MPU: Ja pelkkä kaiutinelementti ominaisuuksineen ei sekään kerro kuin puoli totuutta. Kaappi on sit se loput totuudesta.
Marko
 
Sille faktalle ei vaan mitään voi että pinta-alaa ei iskumpituuskaan korvaa saundimielessä. Pitkäiskuiset elementit eivät saundaa samalle kuin normaalit. Kunhan lepattavat ja jymisevät.

hollstro: Sille faktalle ei vaan mitään voi että pinta-alaa ei iskumpituuskaan korvaa saundimielessä. Pitkäiskuiset elementit eivät saundaa samalle kuin normaalit. Kunhan lepattavat ja jymisevät.
 
Eipä ei, mutta ei se pinta-alaltaan ja ominaisuuksiltaan sovelias elementti soi hyvin missä tahansa laatikossa. Tietty mikä sit on kenenkin korvaan se hyvä soundi.
Marko

Lastinen: Pitäisiköhän tuota pinta-alaa laskiessa huomioida vähentää myös se keskiön ala pois?
 
Miksi? Elementti kuitenkin tuottaa ääntä koko liikkuvalta alaltaan. Ei tasaisesti, mutta tuottaa kuitenkin. Kaiken kukkuraksi tuo pölykupin koko riippuu ihan täysin elementistä. Näennäisesti samanlaistenkin elementtien kohdalla niissä voi olla tuumakaupalla kokoeroa.

Antti1: Miksi? Elementti kuitenkin tuottaa ääntä koko liikkuvalta alaltaan. Ei tasaisesti, mutta tuottaa kuitenkin. Kaiken kukkuraksi tuo pölykupin koko riippuu ihan täysin elementistä. Näennäisesti samanlaistenkin elementtien kohdalla niissä voi olla tuumakaupalla kokoeroa.
 
En ole repinyt sitä kuppia koskaan pois, enkä tiedä, onko sen alla jotain ns. "liikkuvaa" tavaraa. Mietin, että onko se keskusta kiinteänä siellä kiinni, vai onko se kokonaan tätä ääniaaltoa muodostavaa alaa.
 
http://per.physics.helsinki.fi/luokanop/yhteiset/sahko2/kaiutin2.gif
 
Kaiuttimen käämi eli puhekela on lieriönmuotoisen kestomagneetin sisällä. Kun käämiin johdetaan suunnaltaan ja voimakkuudeltaan vaihteleva sähkövirta, puhekelan magneettisuus muuttaa suuntaansa ja voimakkuuttaan. Tällöin puhekelan ja kestomagneetin välinen vuorovaikutus liikuttaa puhekelaa ja siihen kiinnitettyä kaiutinkartiota edestakaisin, sähkövirran tahdissa. Kartio lähettää ääntä, jonka taajuus on sama kuin kaiuttimeen syötetyn sähkövirran taajuus.
 
lähde: http://per.physics.helsinki.fi/luok … yhteiset/sahko2/luento_17_6_08.html
 
Eli tuon mukaan, puhekela liikuttaa kartiota, joka taas lähettää ääntä. Eli jos tarkennan kysymystä, niin vaikuttaako tuo puhekelan ala tähän laskettuun kokonais-pinta-alaan?

Lastinen: En ole repinyt sitä kuppia koskaan pois, enkä tiedä, onko sen alla jotain ns. "liikkuvaa" tavaraa. Mietin, että onko se keskusta kiinteänä siellä kiinni, vai onko se kokonaan tätä ääniaaltoa muodostavaa alaa.
 
Tosta näkee vähän rakennetta: http://www.phys.unsw.edu.au/~jw/graphics/SpeakerNotes.jpg

Antti1: Tosta näkee vähän rakennetta: http://www.phys.unsw.edu.au/~jw/graphics/SpeakerNotes.jpg
 
Hyvä kuva, tarkensin kyssäriä juuri tuohon yläpuolelle tuon puhekelan osalta.

Lastinen: Eli tuon mukaan, puhekela liikuttaa kartiota, joka taas lähettää ääntä. Eli jos tarkennan kysymystä, niin vaikuttaako tuo puhekelan ala tähän laskettuun kokonais-pinta-alaan?
 
Kaiuttimen kartion ala taidetaan laskea karkeasti halkaisijan perusteella, vaikka se tosiasiassa kalvon suppilomaisuuden takia onkin suurempi. Puhekelan tai pölykupin koko ei käytännössä vaikuta pinta-alan laskemiseen.

Kefiiri: Kaiuttimen kartion ala taidetaan laskea karkeasti halkaisijan perusteella, vaikka se tosiasiassa kalvon suppilomaisuuden takia onkin suurempi. Puhekelan tai pölykupin koko ei käytännössä vaikuta pinta-alan laskemiseen.
 
No tämähän tekee siitä 15" ämyristä vielä isomman, kun tuppaa tossa isossa suppilossa olemaan enempi sitä syvyyttä. Toi liikeratahomma taas esim. selittää sen miksi kitaraämyrit menee paskaksi bassokaytössä.

Lastinen: Pitäisiköhän tuota pinta-alaa laskiessa huomioida vähentää myös se keskiön ala pois?
 
Ei pidä. Se on osa kaiutinpintaa, joka puskee ääntä pihalle.