| Aihe: Miten sinä säädät tremolosi? | |
|---|
 erty
03.11.2010 18:06:03 | |
|
Kelluuko vai onko "dekattuna" kanteen? Jousten määrä, asento, jäykkyys (vrt. kielten paksuus)?
Mulla on nyt parin kuukauden ajan ollut straton tremolo (Callaham) säädettynä seuraavasti: http://www.youtube.com/watch?v=Iy-F7iSIopA&feature=related
Hieman aikaa vaativa metodi, mutta toimii järkyttävän hyvin. Oma tremolon käyttöni ei oo ihan noin radikaalia, enempi "herrasmaista vätkytystä". Tykkään kuitenkin pitää tremolon kelluvana, jolloin vibrasta tulee hieman elävämpi, kun voi vatkata molempiin suuntiin.
Jousia löytyy kolme kappaletta, Fenkun jäykempää satsia. Toimii hyvin 11-52 setin kanssa, ei liian jäykkä eikä liian löysäkään.
Mites muut? Hyväksi havaittuja käytännönvinkkejä sopii myös tarjoilla. |  jipeeällä
03.11.2010 19:15:04 (muokattu 03.11.2010 19:26:11) | |
|
Vain OFR (EI Korea tms) Gotoh tai Schaller, 2-3 jousta, 09-42, kelluva, alle 4mm baseplate n. 4-5mm suoran kannen yläpuolella. Sustainblock messinkiä. Best IMHO.
EDIT: Kirj. Virh. | |
http://www.youtube.com/watch?v=O0Oyc6slYRc&feature=related
Tämän herran esittelemän tavan mukaan kitaraa ei enää viritetä, kun on saatu kerran vireeseen, vaan syöksypommitat niin vire palaa ennalleen. | Midrange
03.11.2010 19:52:44 (muokattu 03.11.2010 19:53:26) | |
|
I3enjam1n: http://www.youtube.com/watch?v=O0Oyc6slYRc&feature=related
Tämän herran esittelemän tavan mukaan kitaraa ei enää viritetä, kun on saatu kerran vireeseen, vaan syöksypommitat niin vire palaa ennalleen.
Kokeilin tuota metodia, on tuo ihan tervetullut tapa virittää skeba ja vireenpito kammen kanssa parani hieman. Ei kuitenkaan niin paljon kuin tuossa videossa lupaillaan. Muutenkin sain sellaisen kuvan sen katsomisesta että herra lupailee vähän liikaa ja unohtaa tietyt realiteetit.
Anyway. Omassa Ibanezin OFR kopiofloikassa on kolme jousta, kielet 8 settiä, ja kelluvana tietenkin, floikka kun on. Pitää vireen teoriassa kuten kaikki floikat, mut käytännössä ei. Mut kyllä tuon kanssa on oppinu elämään.
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. | erty
03.11.2010 19:56:52 | |
|
I3enjam1n: http://www.youtube.com/watch?v=O0Oyc6slYRc&feature=related
Tämän herran esittelemän tavan mukaan kitaraa ei enää viritetä, kun on saatu kerran vireeseen, vaan syöksypommitat niin vire palaa ennalleen.
Tämän oon itsekin todennut. Yleensä pystyn palauttamaan kielet oikeeseen vireeseen kammen avulla. Jos meen sörkkimään virittimiä niin useimmiten keppi menee entistä enemmän epävireeseen.. |  wilo
03.11.2010 20:43:26 | |
|
erty: Mulla on nyt parin kuukauden ajan ollut straton tremolo (Callaham) säädettynä seuraavasti: http://www.youtube.com/watch?v=Iy-F7iSIopA&feature=related
Mitähän kielisettiä Verheyen käyttää? Ilmeisesti jotain heavy bottomin tapaista, koska videolla sanoo että paksut kielet vetävät lujempaa kuin ohuet. Esim. tavallisella 9-42 tai 10-46 setillä eniten vetävät D-kieli ja ohut E-kieli. | |
Kokeilinpa tuota aloitusviestissä mainittua kelluvaksi säätöä Classic Player 60s stratossa. Ei siinä oikeastaan kovin paljoa joutunut säätämään, että löysi sopivan suhteen jousien ja kielin välille.
Ihmetyttää lähinnä se miten hyvin tämä pysyy vireessä, kampea saa veivata vaikka kuinka ennenkuin vire alkaa menemään.
Ainut ärsyttävä asia tässä on se, kun bendaa jotain kieltä, niin muut menee aika pahasti epävireeseen. | erty
03.11.2010 21:11:41 | |
|
wilo: Mitähän kielisettiä Verheyen käyttää? Ilmeisesti jotain heavy bottomin tapaista, koska videolla sanoo että paksut kielet vetävät lujempaa kuin ohuet. Esim. tavallisella 9-42 tai 10-46 setillä eniten vetävät D-kieli ja ohut E-kieli.
Ei mitään hajua. Mulla toimii toi 11-52 setillä hyvin, ylöspäin kammetessa saan nuo samat sävelet suht tarkasti osumaan kohilleen.
I3enjam1n: Ainut ärsyttävä asia tässä on se, kun bendaa jotain kieltä, niin muut menee aika pahasti epävireeseen.
Bendatessa muut kielet tosiaan menee samanaikasesti inan alavireeseen, kun bendattavan kielen jännitys kasvaa ja se vetää tremoloa ylöspäin. Jousimäärää kasvattamalla tääkin varmaan minimoituis? |  blaekie
03.11.2010 21:24:48 (muokattu 03.11.2010 21:33:22) | |
|
Mun mielestä tuossa Verheyenin tavassa ei ole oikein logiikkaa (tai se on hieman kumma logiikka). Ei ne yksittäiset kielet näe mikä jousi siellä tallan alla on löysällä ja mikä kireellä. Täytyy muistaa että talla on yhtä kokonaista, jäykkää mötikkää, laakeroituna ruuvien "pivotpointtiin" jonka avulla kielten ja jousten voimat välittyvät toisiinsa, kaikkialle samanlaisena. Mutta muuten niiden jousien kireysasteen erilaisuus voi vaikuttaa "progressiivisesti" siihen minkälainen "tatsi" tuossa vibrakammessa on. (Tai no ehkä pientä kampeamista tapahtuu tallassa sivusuunnassa)
Tuo Fruduan tapa toimii varmastikkin parhaiten kun tekee kaikki ne viritykset , mitä hän noissa videoissaan esittelee, eli siihen liittyy ne normaalit basic jutut, kielten kiinnitys, ohjurit, tallan ruuvien pivot pointit, satulan liukkaus, virittimet, eli kaikki mitä kielirataan ja vibratallan mekaniikkaan kuuluu.
EDIT: Mulla on dekattuna, 3:lla jousella, 10-52 kielet, niin kireellä, mitä noi kielet vaatii ja kiristyslevy suorana. mutta en paljoa käytä kampea. Mutta yllättävän hyvin pysyy vireessä, siinä vähässä mitä tulee joskus käytettyä, vaikka kieliradassa, ja tallan kiinnityksessä olis varmaan parannettavaa.
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... | wilo
03.11.2010 21:32:33 | |
|
blaekie: Mun mielestä tuossa Verheyenin tavassa ei ole oikein logiikkaa (tai se on hieman kumma logiikka). Ei ne yksittäiset kielet näe mikä jousi siellä tallan alla on löysällä ja mikä kireellä. Täytyy muistaa että talla on yhtä kokonaista, jäykkää mötikkää, laakeroituna ruuvien "pivotpointtiin" jonka avulla kielten ja jousten voimat välittyvät toisiinsa, kaikkialle samanlaisena. Mutta muuten niiden jousien kireysasteen erilaisuus voi vaikuttaa "progressiivisesti" siihen minkälainen "tatsi" tuossa vibrakammessa on. (Tai no ehkä pientä kampeamista tapahtuu tallassa sivusuunnassa)
Mä mietin ihan samaa. Teoriassa se voisi vaikuttaa johonkin, että jouset ovat eri jännityksellä ja se saattaa vaikuttaa kammen tuntumaan. Kaukaa haettua tosin sekin.
Mä luulen, että tallan osalta on tärkeätä saada jousien veto samaksi kuin kielten veto ja lisäksi löysätä tallan kiinnitysruuveja sen verran, että talla pääsee liikkumaan aika vapaasti. | |
erty:
Bendatessa muut kielet tosiaan menee samanaikasesti inan alavireeseen, kun bendattavan kielen jännitys kasvaa ja se vetää tremoloa ylöspäin. Jousimäärää kasvattamalla tääkin varmaan minimoituis?
Niin aiemmin mulla on ollut talla kannessa kiinni, jouset niin kireällä että bendatessa muiden kielten epävireisyys on vähäistä, eli talla aika jäykkä.
Sillähä siitä selviää, että soittaa bendatessa vain bendattavaa kieltä.:) | |
Säädän tremolon niin kiinteäksi kuin mahdollista. Eli kampi lipaston laatikkoon piiloon ja jouset niin kireälle, ettei talla anna myöten bendatessa.
Te humanismista juopuneet nihilistit. | |
...säädän tremoloni? Käännän Intensity-nupin seiskaan ja Speed saa olla jotakin välillä 1-3. :) | erty
03.11.2010 23:02:54 | |
|
wilo: Mä luulen, että tallan osalta on tärkeätä saada jousien veto samaksi kuin kielten veto ja lisäksi löysätä tallan kiinnitysruuveja sen verran, että talla pääsee liikkumaan aika vapaasti.
Tää on varmaan se keskeisin asia tossa. Sitä en tiedä onnistuuko noi ylöspäin kammetut sävelmuutokset kiristyslevy normaalisti suorana sekä saman vahvusilla jousilla. Pitäs testata.
Vildascq: ...säädän tremoloni? Käännän Intensity-nupin seiskaan ja Speed saa olla jotakin välillä 1-3. :)
Hei en se mä ollut, kuka noi alunperin sekotti.. ;o) | albert18
04.11.2010 13:37:14 (muokattu 04.11.2010 13:47:49) | |
|
Mun mielestä tuossa Verheyenin tavassa ei ole oikein logiikkaa (tai se on hieman kumma logiikka). Ei ne yksittäiset kielet näe mikä jousi siellä tallan alla on löysällä ja mikä kireellä. Täytyy muistaa että talla on yhtä kokonaista, jäykkää mötikkää, laakeroituna ruuvien "pivotpointtiin" jonka avulla kielten ja jousten voimat välittyvät toisiinsa, kaikkialle samanlaisena.
Näin on.
Jos talla on jäykkää tavaraa ja ne veitsenterät ottaa laitimmaisiin ruuveihin, niin fysiikan lakien mukaan vain jousien yhteisvoimalla on merkitystä, ei sillä miten ne on asemoitu blokkiin. Ja jousien yhteisvoiman on oltava sama kuin kielten (6 kpl) veto, jotta talla "kelluisi". Tai tallassa on oltava "saranaliike" kitkaa.
Jos halutaan kierrejousien asemoinnin vaikuttavan tilanteeseen, niin talla tulee kiinnittää vain esimerkiksi keskimmäisellä ruuvvilla, jossa tallan on päästävä myös kiertymään. Vaikka ei tästä kait mitään hyötyä ole.
Tuosta epämääräisestä pivotpointista/veitsenterästä pääsee eroon, kun hommaa Super-Vee:n tremolon, jossa kiinnitysruuvit vedetään tiukaksi ja saranan muodostaa jousiteräs joka taipuu. Siinäkin kielten vedolle muodostaa vastavoiman normaalit jouset (aivan samoin kuin normaalitremoloissa), ei tuo saranajousi.
Omakaohtaisia kokemuksia tästä on tulossa kun saan tuon Super-Veen kiinni.
Avoid activities that can
cause damage to your files, your computer or yourself. |  jra
04.11.2010 13:43:43 (muokattu 04.11.2010 14:16:04) | |
|
erty: Hei en se mä ollut, kuka noi alunperin sekotti.. ;o)
Sylttytehtaalle taitaa mennä kunnia termistön soveltavasta käytöstä:
http://upload.wikimedia.org/wikiped … /3/3a/Fendertremolopatentsketch.png
I3enjam1n: http://www.youtube.com/watch?v=O0Oyc6slYRc&feature=related
Tämän herran esittelemän tavan mukaan kitaraa ei enää viritetä, kun on saatu kerran vireeseen, vaan syöksypommitat niin vire palaa ennalleen.
Tätä myös joskus testailin, ja yllättävän hyvin toimii, jos noudattaa kaikkia ohjeita, sekä varmaistaa että talla on viimeisen päälle kunnossa. Normaalisti itsellä on kelluva vintage-talla, mutta kampea en juuri käytä, joten ei ole sitten tullut otettua tuota viritysmetodia sellaisenaan normaaliin käyttöön.
Kolme jousta kohtuullisen jäykällä, tallan takaosa 3mm kannesta ja 4 keskimmäistä pivot-ruuvia 1,5mm auki. Noilla pysyy vire ja tatsi on .11-.48 -setillä sopiva. Välillä tulee vähän väritettyä tallalla, vaikka kampi ei olekaan paikallaan, eikä tunnu menevän vireestä.
blaekie: Mun mielestä tuossa Verheyenin tavassa ei ole oikein logiikkaa (tai se on hieman kumma logiikka). Ei ne yksittäiset kielet näe mikä jousi siellä tallan alla on löysällä ja mikä kireellä. Täytyy muistaa että talla on yhtä kokonaista, jäykkää mötikkää, laakeroituna ruuvien "pivotpointtiin" jonka avulla kielten ja jousten voimat välittyvät toisiinsa, kaikkialle samanlaisena. Mutta muuten niiden jousien kireysasteen erilaisuus voi vaikuttaa "progressiivisesti" siihen minkälainen "tatsi" tuossa vibrakammessa on. (Tai no ehkä pientä kampeamista tapahtuu tallassa sivusuunnassa)
Kielet vetää kuitenkin aika eri voimalla tallaa (yläkielet 6-8kg ja alakielet 11-13kg kukin, ebg=21,8kg, dae=36,3kg normivireessä .10-setillä), tuolla luulisi olevat kohtuullisenkin kova vääntö jota olisi hyvä kompensoida sillä että myös jouset vetävät ainakin suurinpiirtein vastaavalla voimalla vastaan. Ainakaan mitään haittaa siitä ei luulisi olevan.
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | blaekie
04.11.2010 23:21:37 (muokattu 04.11.2010 23:34:33) | |
|
jra: Kielet vetää kuitenkin aika eri voimalla tallaa (yläkielet 6-8kg ja alakielet 11-13kg kukin, ebg=21,8kg, dae=36,3kg normivireessä .10-setillä), tuolla luulisi olevat kohtuullisenkin kova vääntö jota olisi hyvä kompensoida sillä että myös jouset vetävät ainakin suurinpiirtein vastaavalla voimalla vastaan. Ainakaan mitään haittaa siitä ei luulisi olevan.
Minusta taasen tuolla tavalla kohdistuu sinne "kireälle" puolelle kahta enemmän vääntöä pivotpointtia kohden, kun "voimakas" alakieli ja vastaava jousisetti vetää sitä kohden samalla voimakkaalla jännityksellä. Eli jos yläkielien puolella olis taasen ylimääräistä vetoa tarjolla verrattuna yläkielien vaatimaan vastavoimaan, tasoittuisi voimat.
En oikein jaksa uskoa enää että tuo metodi olisi sen parempi, mutta pitänee kokeilla ihan käytännössä.
EDIT: Toisin sanoen tarkoitin sitä että eikö paras tulos saada kun tallan tukipisteisiin kohdistuu tasainen voima, riippumatta siitä onko 6:n vai 2: pointin ratkaisu ? Ja uskon että kuormitus on aika tasan, silloin kun kiristyslevy on suorassa.
Nii onkii ... vai oliko sittenkään .. ja jos onkii , nii entäs sitten ... | |
Kyllä blackie puhuu asiaa jännitysten suhteen.
Jenkkipojalla on mennyt fysiikanlait vähän sekaisin. jo annoisina kouluaikoina opetettiin voiman ja vastavoiman lait. Nyt tosiaan pivotruuveihin kohdistuu lisäkuormaa tuolla jenkkipojan touhulla.
Blokki kyllä tasaa jonkun osan kuormista. Tolla vinosäädöllä ei ole mitään merkistystä. kokeilin eilen piruuttani, eikä vaikuta. suorassa pysyy mun jousien kiinnitysrauta. | Confidentum
05.11.2010 12:21:50 (muokattu 05.11.2010 12:22:48) | |
|
Olen ymmärtänyt, että tossa enemmänkin pointti olisi soittoteknisissä asioissa. Itse olen ainakin tykännyt tuosta "viritelmästä" juuri sen takia, että kun kammesta vetäsee, niin ylä E nousee puolisävelaskelta ja B ja D samalla kampivoimalla tai oikeammin samalla liikeradalla puoli sävelaskelta. Siis ettei tartte hakee sitä, paljonko kampeaa että saa oikean äänen vaan se, että aina kun tempasee, niin oikea ääni löytyy.
Kaiuttimesta kuuluu ääniä | |
LaMotta: Säädän tremolon niin kiinteäksi kuin mahdollista. Eli kampi lipaston laatikkoon piiloon ja jouset niin kireälle, ettei talla anna myöten bendatessa.
Juuri näin. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
