Rock, pop, alternative ›

Askr: Kukaan ei ole esittänyt jazzista mitään negatiivista, päinvastoin useampikin näyttää kuuntelevan.
 
Jep, kyllä jazz yhden jazzmiehen kestää, tosin jazzkin taisi olla jo viidettäkymmenettä vuotta vainaa, mutta onhan onneksi levyt ja kirjat.
 
Liekö jopa niin että jazzin tappoivat aikoinaan juuri jazzmiehet, ja rockin tietysti sitten vajaat 20 vuotta myöhemmin rockmiehet? Ketkäpä muutkaan.

jra: Liekö jopa niin että jazzin tappoivat aikoinaan juuri jazzmiehet, ja rockin tietysti sitten vajaat 20 vuotta myöhemmin rockmiehet? Ketkäpä muutkaan.
 
Voi olla - mutta ainakin nettipalstoille jazzmiehet ovat kertakaikkiaan korvaamattomia!

Cimble: Ja onhan ketjuun osallistumisessasi ollut huomattavissa se, että vedät tässäkin ketjussa toistuvasti esille asetelmaa rock vastaan jazz.
 
Enkä vedä. Sehän on tässä ja kaikissa muissakin ketjuissa järjestlmällisesti ollut psychedelicwarlord, joka vetää jazzin mukaan. Siitä lähteekin sitten herkullinen asianvierestä kirjoittaminen ja lajien rinnan asettelu, jossa pääsee oikeasti keskustelemaan rockin huikeasta perinnöstä.
 
Tänään oli muuten Herbie Hancock keikalla ja se oli täydellinen afroamerikkalainen show. Kävi mielessä kesken tykityksen tuolta Purple-ketjusta Whitesnake, kun muistelin sitä niiden kammottavaa jäähallikeikkaa pari vuotta sitten. Ei voi olla noin suurta tasoeroa jokaisella tasolla. LOL, OMG, MILF.

Askr: mutta ainakin nettipalstoille jazzmiehet ovat kertakaikkiaan korvaamattomia!
 
Tämä on totta, terveisiä Arabianrantaan! :)
 
jazzmies: Kävi mielessä kesken tykityksen tuolta Purple-ketjusta Whitesnake, kun muistelin sitä niiden kammottavaa jäähallikeikkaa pari vuotta sitten.
 
Hei! Meidän on sovittava, ettei vedetä esille mitään tyyliin Snaken paskat jäähallikeikat! Se on raukkamaista. ;)

jazzmies: Tänään oli muuten Herbie Hancock keikalla ja se oli täydellinen afroamerikkalainen show. Kävi mielessä kesken tykityksen tuolta Purple-ketjusta Whitesnake, kun muistelin sitä niiden kammottavaa jäähallikeikkaa pari vuotta sitten. Ei voi olla noin suurta tasoeroa jokaisella tasolla. LOL, OMG, MILF.
 
Ja taas ihan vertailukelpoiset vertailun kohteet.En jaksa enää edes ihmetellä.
 
Segovia oli paska kitaristi.Huono plekutekniikka kuten monella klassisella kitaristilla...

jazzmies: Tosirokkari ei ottaisi tähän keskusteluun mitään kantaa, vaan tekisi sillä välin levyn aiheesta. Rock tekisi eikä selittelisi jos eläisi. Meidän rokkarimme vetävät herneen nenään ja kiukustuvat jatsihomolle. Johan nyt on aikoihin eletty :D
 
Ja taas vedät tähän mukaan rock-antipatiasi vaikka kyse oli ahdasmielisyydestä.

velipesonen: Tarkoitin sitä porukkaa jonka mielestä rokkitaito on jokin oma taidonlajinsa joka elää jossain rokkimaailmassa.
 
No kukas täällä tuohon porukkaan kuuluu? En itse ole ainakaan montaa havainnut.Se ,että arvostelee jazzia jazzin lähtökohdista ja rockia rockin jne.- sitä kutsutaan terveeksi järjeksi - usein myös logiikaksi :-)

PsychedelicWarlord: Se ,että arvostelee jazzia jazzin lähtökohdista ja rockia rockin jne.- sitä kutsutaan terveeksi järjeksi - usein myös logiikaksi :-)
 
Kyllä se on syvää tyhmyyttä.

Askr: Kukaan ei ole esittänyt jazzista mitään negatiivista, päinvastoin useampikin näyttää kuuntelevan. Jazzmiehelle on ainoastaan yritetty esittää, että lähtökohtainen dissailu ei vaikuta kovin pätevältä ja muiden aliarvoiminen tavalla tai toisella on ristiriidassa peräänkuulutetun sivistyneisyyden kanssa.
 
Tätähän minä olen yrittänyt selittää: Tollanen aliarvointi ja dissailu ei innosta uusia kuuntelijoita jazzin pariin vaan karkoittaa niitä.Kärsijänä siis tässä on jazz ei rock mikä on todella sääli koska jazzista löytyy aivan loistavaa kamaa.
 
Täytyy toki muistaa ,että jazzin ja klassisen parista löytyy paljon avarakatseista ammattilaisporukkaa ja ainakin minun kokemuksen mukaan sitä on suurin osa.

velipesonen: Kyllä se on syvää tyhmyyttä.
 
Ei ole.Epäloogisuus sen sijaan on.

jazzmies:Ainoa mikä erottaa ne dramaattisesti toisistaan on esittämisen laatu ja esiintymisen jalo taito.
 
Juu kyllähän Whitesnake ja Hancock kuulostaakin ihan samalta musalta...
 
http://www.youtube.com/watch?v=0hmVHhH96es
 
http://www.youtube.com/watch?v=KDU3E5OFzzk
 
Kyllä.Aivan kuin kaksi marjaa...

jazzmies: Enkä vedä. Sehän on tässä ja kaikissa muissakin ketjuissa järjestlmällisesti ollut psychedelicwarlord, joka vetää jazzin mukaan.
 
Ope ope, en se minä ollut, se oli TOI!

PsychedelicWarlord: Juu kyllähän Whitesnake ja Hancock kuulostaakin ihan samalta musalta...
 
http://www.youtube.com/watch?v=0hmVHhH96es
 
http://www.youtube.com/watch?v=KDU3E5OFzzk
 
Kyllä.Aivan kuin kaksi marjaa...
 
En voi enää auttaa, jos noiden lajien välille tekee suurta eroa.
 
Olisit sentään voinut valita Whitesnakelta jonkun hyvän kappaleen. Tuo edustaa sitä aikaa, kun rock oli jo kuollut, ja tuollaista tekelettä ei pelasta edes ammattitaitoinen tuotanto. Korni on kornia. Hancockin kappale on taas täysin ajaton R&B-esitys, joka ei vanhene koskaan. Kunpa voisi sanoa tuosta 'Bad Boysista' samaa. Tässä kuulee hyvin musiikin laatueron. 'Bad Boysissa' ei ole mitään, mutta 'Chameleonissa' on se kaikki.

velipesonen: Jos vähän laajennetaan tarkastelukulmaa
(...)
Esimerkki lahjakkaasta taiteilijasta oli taidemaalari Ilkka Lammi
(...)
täysin lahjaton kommunistipolitrukki Teemu Mäki
 
Tästä offtopicista piti ihan mielenkiinnosta kysyä että mikä siinä Mäessä tosiaan mättää? Suhtautuminen Lammeen? Vanha synti, kissantappo? Väärä poliittinen kanta? Vai moderni taide, arkkitehtuurista&arkkitehdeista et ainakaan tainnut pitäämissään muodossa (joskaan Mäki ei tietenkään mikään arkkitehtoninen modernisti ole) - ja muistanko oikein että se Spengler ei modernismista perustanut.
 
Ihan mielenkiinnosta kysyn, sillä musiikkinäkökulmasta omien mielleyhtymieni kannalta on yllättävää että ilmaiset inhoa Mäkeä kohtaan, kun itse pidän sitä osin "punkinakin", tai se on se spontaani mielleyhtymä. Lammesta taas ensimmäisenä itselle on tullut mieleen jotain tyyliin Andrerw Lloyd Webber. Sinälläänhän tällaiset mielleyhtymät ovat henkilökohtaisia, mutta kunhan yllätti jaottelusi kirjoitustesi valossa hieman.
 
Tekstistäsi saattoi saada sen vaikutelman että Mäellä oli jotain psykologista osuutta Lammen kuolemaan - tyyliin masentunut Mukka ja kriitikkonsa. Eikö se kuitenkin ollut ihan sairauskohtaus? Saihan Lammi sentää kuvataiteilijaksi harvinaisen paljon menestystä jo heti alkuunsa, ei hän mielestäni ole mikään paras esimerkki väärinymmärretystä taiteilijasta. - Toki kollegiaalinen halventaminen, alaspainaminen ja nimittely sekä tyyli-lähtöinen dissailu on ihan liian yleistä kaikissa taidepiireissä ;).

Askr: Tästä offtopicista piti ihan mielenkiinnosta kysyä että mikä siinä Mäessä tosiaan mättää? (...) Toki kollegiaalinen halventaminen, alaspainaminen ja nimittely sekä tyyli-lähtöinen dissailu on ihan liian yleistä kaikissa taidepiireissä ;).
 
On tyystin samantekevää mitä tyyliä kunkin taiteilijan katsotaan edustavan. Lahjakkuus tai sen puute ovat eri asiaa. Älä ylitulkitse, en ole mitenkään liittänyt toisiinsa Lammin kuolemaa ja hänen kokemaansa arvostelua. Kollegiaalinen alaspainaminen liittyy paljolti siihen mistä käytämme nimeä taidepolitiikka; on paljon ns. taiteilijoita joiden ammattitaitona on tehdä taidepolitiikkaa eikä niinkään taidetta. On myös taiteilijoita jotka väittävät olevansa yhteiskuntakriittisiä mutta ovatkin oikeasti mediakriittisiä, ja mediakriitikoksihan ainakin Suomessa pääsee olemalla koukussa Salattuihin eläimiin.

velipesonen: On tyystin samantekevää mitä tyyliä kunkin taiteilijan katsotaan edustavan. Lahjakkuus tai sen puute ovat eri asiaa.
 
Joo, mutta kun nyt esimeriksi tuon parin otit esiin ja esitit voimallisia argumentteja niin olisi mukava kuulla perustelujakin, ettei taas mentäisi linjalla paskaa, lahjatonta, alkeellista, työttömiä karvanoppa&corollamiehiä, näitä ilmaisuja, jotka ilmeisesti kuuluvat sivistyksen nimiin vannovaan keskusteluun ja joiden älykästä sisältöä meidän vähemmän kulttuuripääomaa omaavien on ilmeisesti vaikea hahmottaa.
 
Ja mitä se Spengler sanoi modernista taiteesta, tämä nyt vaivaa, kun en tosiaan tiedä.

jazzmies: En voi enää auttaa, jos noiden lajien välille tekee suurta eroa.
 
Enkä minä voi auttaa jos ei noiden eroa kuule.
 
Olisit sentään voinut valita Whitesnakelta jonkun hyvän kappaleen.
 
En tiedä mistä Whitesnaken kappaleesta pidät.
 
Tuo edustaa sitä aikaa, kun rock oli jo kuollut, ja tuollaista tekelettä ei pelasta edes ammattitaitoinen tuotanto. Korni on kornia. Hancockin kappale on taas täysin ajaton R&B-esitys, joka ei vanhene koskaan. Kunpa voisi sanoa tuosta 'Bad Boysista' samaa. Tässä kuulee hyvin musiikin laatueron. 'Bad Boysissa' ei ole mitään, mutta 'Chameleonissa' on se kaikki.
 
Sinusta toi Hancockin biisi on siis parempi? Itse diggaan enemmän Whitesnaken biisistä.Helvetin hyvää kitarointia.Sykes komppaa maukkaasti - varsinkin riffissä.Hancockin biisi edustaa tyypillistä 70-luvun ei-omaperäistä fuusiorunkkausta vailla ns.munaa.
 
Whitesnake on röyhkeä,häpeilemätön pahapoika.Kukkoilua musassa ja ulkoasussa.Hancockin biisi taas nörttimäistä musaa vailla iskevää melodista sisältöä tai päänräjäyttävää riffittelyä.
 
Näin ne mielipiteet eroaa.

Askr: Joo, mutta kun nyt esimeriksi tuon parin otit esiin ja esitit voimallisia argumentteja niin olisi mukava kuulla perustelujakin, ettei taas mentäisi linjalla paskaa, lahjatonta, alkeellista, työttömiä karvanoppa&corollamiehiä, näitä ilmaisuja, jotka ilmeisesti kuuluvat sivistyksen nimiin vannovaan keskusteluun ja joiden älykästä sisältöä meidän vähemmän kulttuuripääomaa omaavien on ilmeisesti vaikea hahmottaa.
 
Esteettinen pinta on nykyisin poliittisesti latautunut käsite, jolla pyritään leimaamaan kulloinkin epäkuranteiksi määriteltyjä taiteilijoita. Hieman summittaisesti voisin sanoa, että moderni "taide" ei ole kiinnostunut esteettisestä pinnasta. Minun mielestäni se ei ole taidettakaan. Muodostaessaan esteettistä pintaa taiteilija rakentaa omaa ilmaisuaan; esteettinen pinta ei siis ole jotain mikä palautuu ns. kliseisyyteen tai pikkusievään barbinukke-taiteeseen. Moderni maailma vaatii että esteettisen pinnan täytyy itsessään viestiä jotain so. taiteilijan tietoista valintaa. Usein kyseessä on ironia, siitä kriitikot pitävät vaikkeivät aina erota ironian käsitettä satiirista ja satiiria parodiasta. Moderni maailma siis vaatii että taide ei saa olla taidetta vaan sen pitää olla roskaa.
 
Esteettisen pinnan hyljeksijöiden keskeinen argumentti on, että ongelmattoman, valinnattoman esteettisen pinnan luova taiteilija tahtoo vain miellyttää silmää ja hänen taiteensa on ajatuksetonta tai taideteokseen sisältyvät ajatukset ovat latteita. Se on latteaa. Moderneilla taiteilijoilla ei yleensä ole esteettistä pintaa eikä ajatusta, kuinka voisikaan kun heidän tekeleensä eivät ole taidetta nähneetkään.
 
Ja mitä se Spengler sanoi modernista taiteesta, tämä nyt vaivaa, kun en tosiaan tiedä.
 
Muistaakseni hänellä ei ollut mitään yhtenäistä mielipidettä siihen, mitä 1920-30-luvuilla nimitettiin modernismiksi tai mitä nykyään sellaisena pidetään. Minulla sen sijaan on.

Kulttuurinkehittämisen ongelmahan on aina ollut ymmärtämätön yleisö. Kun kyky ottaa vastaan kehitystä loppuu, tyydytään tekohengittämään kuollutta ruumista, jota perustellaan sen kuolleen ruumiin ominaispiirteillä. Koska väärässähän ei saa olla, ja tämä on mun mielipide ynnä muuta.
 
Näin kai se on aina mennyt. Oopperat sut muut, down the drain.
 
Siis tuli mieleen vaan siitä, kun joku sanoi, että sitä taidetta pitäis ilmentää sen kuluttavan yleisön näköiseksi. Sehän olis periksiantamista. Se on kuin kirkko, jonka pitäisi alkaa kuuntelemaan jäsenistöään sen sijaan, että se sanois mitä niiden tulee tehdä. Kulttuurinkehittäminen on elitististä hommaa, ei sitä kaikki pysty tekemään. Jos vastaanottopäässä, kuten nyt vaikka mulla, on vikaa, niin ei se ole niiden kulttuuri-ihmisten vika. Mun henkinen kapasiteetti nyt vaan ei riitä saamaan kiinni siitä ideasta, joten tyydyn kuuntelemaan ja soittamaan sitä, mitä ymmärrän. Silti se on köyhää ja yksinkertaista, mutta se riittää mun vajavaiselle musiikilliselle tunneälylle.
 
Silti kuitenkin tiedostan asian.