| Aihe: Levysoittimet | 1 |
|---|
|
Sainpa tuossa päähäni, että pitäisi viedä vanha vinyylilevari korjattavaksi vuosien pölyttymisen jälkeen. Ennen korjaukseen vientiä päätin kuitenkin katsastaa, millä rahalla saisi uuden soittimen. Olin aika ällistynyt huomatessani, että levysoittimissakin on ns. entry level, josta voi aloittaa ja sitten mahdollisesti siirtyä kalliimpaan laitteeseen.
Varsinainen asia siis on, että en tiennyt, että levyjen kuuntelussakin voi "kehittyä". Jotenkin olen liittänyt tämän asian tuohon soittopuoleen; siis aloitus jollakin edullisella vaihtoehdolla ja vaatimusten kokemuksen myötä kasvaessa/täsmentyessä siirrytään laitteidenkin suhteen eteenpäin.
Suurlähettiläät nyt kuulostaa saatana samalta riippumatta siitä, onko äänivarsi tasapainotettu vai ei. Tämän ei ole tarkoitus olla provokaatio; en vain tajua tuota juttua.
Oli miten oli, näin on! | |
Se on sama homma niin appelsiinimehuissa, pistolapioissa kuin farmariautoissakin. Kaikkia löytyy monenlaisia moneen hintaluokkaan.
"Pöntöllä istuessa, kahden paskan erotessa, ystäväni ainoan viemäriin hukutan." - Ahtopaine: Kolo
Kalamies #16 >-)))> | |
horseface:
Suurlähettiläät nyt kuulostaa saatana samalta riippumatta siitä, onko äänivarsi tasapainotettu vai ei. Tämän ei ole tarkoitus olla provokaatio; en vain tajua tuota juttua.
Kerrotko tarkemmin mitä et tajua?
Support Your Local Däniken |  arsu
02.11.2010 18:02:00 | |
|
Nyt meni kanssa yli & ohi hilseen... Siis olet ällistynyt huomatessasi että levysoittimia on eri hintaisia / laatuisia? Vielä hämmästyttävämpää on että myös cd ja dvd soittimia, vahvistimia, kaiuttimia sekä johtoja joilla nämä liitetään toisiinsa on laajalti saatavissa eri hintaluokissa. Ja kun tarpeeksi kukkaron nyörejä löystää, niin voi saada Suurlähettiläät kuulostamaan jopa hyvältä. |  jra
02.11.2010 18:07:25 | |
|
arsu:Ja kun tarpeeksi kukkaron nyörejä löystää, niin voi saada Suurlähettiläät kuulostamaan jopa hyvältä.
Tämä sitten lienee ns. Mamba-tason pyöritin:
http://www.audioheritage.org/vbulle … tachmentid=32310&stc=1&d=1209407276
- Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
Joo, olette oikeassa siinä, että kaikkea mahdollista saa eri laatuisena ja hintaisena ja jokaisella on toki oikeus valita itselleen sopiva. Ehkä oikea ilmaisu olisi, että en tiennyt levysoittimilla harrastettavan näin ja vähän hämmästyin asiaa. Ehkä ei olisi pitänyt, kun itse on kauhea kamarunkkari soittopeleihin liittyen.
Ihan vakavasti kysyisin, tuoko erittäin kallis levysoitin jotain uutta verrattuna vain kalliiseen levysoittimeen noin ihan kuuntelumielessä, jolla siis itse lähdin asiaan tutustumaan? Kysymys on vilpitön.
Oli miten oli, näin on! | arsu
02.11.2010 18:39:44 | |
|
horseface: Joo, olette oikeassa siinä, että kaikkea mahdollista saa eri laatuisena ja hintaisena ja jokaisella on toki oikeus valita itselleen sopiva. Ehkä oikea ilmaisu olisi, että en tiennyt levysoittimilla harrastettavan näin ja vähän hämmästyin asiaa. Ehkä ei olisi pitänyt, kun itse on kauhea kamarunkkari soittopeleihin liittyen.
Ihan vakavasti kysyisin, tuoko erittäin kallis levysoitin jotain uutta verrattuna vain kalliiseen levysoittimeen noin ihan kuuntelumielessä, jolla siis itse lähdin asiaan tutustumaan? Kysymys on vilpitön.
Voi se tuoda paljonkin uutta. Levysoittimissa on erilaisia runkoja, moottoreita, lautasia, äänivarsia, rasioita ja neuloja. Jotka kaikki vaikuttavat osaltaan sen sointiin. Ja soundiin. Pelkällä äänirasian vaihdolla voi vaikuttaa älyttömän paljon siihen mitä kaiuttimesta ulos tulee. Plus sitten on vielä nämä visuaaliset asiat. Vähänkin laadukkaampi soitin on siitä hyvä, että jos moottori ja alusta on kunnossa niin sitä on helppo myöhemmin parantaa esim. rasian vaihdolla. | |
arsu: Voi se tuoda paljonkin uutta. Levysoittimissa on erilaisia runkoja, moottoreita, lautasia, äänivarsia, rasioita ja neuloja. Jotka kaikki vaikuttavat osaltaan sen sointiin. Ja soundiin. Pelkällä äänirasian vaihdolla voi vaikuttaa älyttömän paljon siihen mitä kaiuttimesta ulos tulee. Plus sitten on vielä nämä visuaaliset asiat. Vähänkin laadukkaampi soitin on siitä hyvä, että jos moottori ja alusta on kunnossa niin sitä on helppo myöhemmin parantaa esim. rasian vaihdolla.
Samaa mieltä. Ja tähän pätee myös sama kuin moneen muuhunkin: siirryttäessä ikäänkuin askel parempaan kasvaa tarvittava rahamäärä lähestulkoon eksponentiaalisessa suhteessa. Kun pari vuotta sitten itse aloittelin vinyylien kuuntelua uudestaan noin 20 vuoden jälkeen, päädyin monien pähkäilyjen jälkeen hankkimaan uuden n. 1000 euron hintaisen systeemin (soitin 650 + äänirasia 350), mikä tuntui melko optimaaliselta hinta/laatusuhteelta. Laittamalla tuplasti rahaa lisää saisi sitten vähän paremman... :)
Ja kuunneltavien levyjen kunto kannattaa tietysti myös pitää mielessä, ei ritinän ja napsujen kuunteluun kannata huippulaitteita hankkia. | |
Rantsu: Ja kuunneltavien levyjen kunto kannattaa tietysti myös pitää mielessä, ei ritinän ja napsujen kuunteluun kannata huippulaitteita hankkia.
Toisaalta hyvä soitin ei ole niin herkkä napsuille ja rapuille, joten vähän kulahtaneempienkin levyjen kuunteluun sillä on oikeutuksensa.
Support Your Local Däniken | |
Ok, kiitos valaisusta kaikille. Ehkä sittenkin vain vien vanhan Teacin korjattavaksi. Hyvin se pelasi vielä kymmenen vuotta sitten ennen hihnan hapettumista.
Oli miten oli, näin on! | |
Karlsson: Toisaalta hyvä soitin ei ole niin herkkä napsuille ja rapuille, joten vähän kulahtaneempienkin levyjen kuunteluun sillä on oikeutuksensa.
Tämä kuulostaa kummalliselta. Luulisi että hyvä levysoitin toistaa kaikki napsut ja vastavat paremmin kuin huono. Sehän on soittimen (tai siis neulan ja äänirasian) tehtävä, soittaa kaikki mitä levyllä on. Millä perusteella se osaisi juuri nuo napsut ja muut vaimentaa, mutta silti toistaa musiikin diskantit moitteettomasti? | |
nirzin: Tämä kuulostaa kummalliselta. Luulisi että hyvä levysoitin toistaa kaikki napsut ja vastavat paremmin kuin huono. Sehän on soittimen (tai siis neulan ja äänirasian) tehtävä, soittaa kaikki mitä levyllä on. Millä perusteella se osaisi juuri nuo napsut ja muut vaimentaa, mutta silti toistaa musiikin diskantit moitteettomasti?
Siellä on semmosia pikku-ukkoja kultapiuhojen sisällä jotka valkkaa ne äänet.
Ei vaan, laadukkaampi (=käytännössä kalliimpi) neulahionta rasiassa kaivaa äänen kapeammalta alalta uraa. Simppeli esimerkki tässä kuvassa, jossa tosin on malleina mono- ja stereoneulat, mutta havainnollistaa asetelmaa hyvin:
http://www.audiomisc.co.uk/HFN/LP3/Fig1.gif
Levyyn tulevat naarmut yms. ovat lähempänä uran ulkoreunoja, joten syvemmältä kyntävä neula on vähemmän altis niille.
Vakaasti toimiva ja hyvällä geometrialla toimiva äänivarsi antaa paremmat olosuhteet äänirasialle toimia kuin näissä asioissa huonommin pärjäävä. Eli otollisemmassa kulmassa äänirasiaa levyllä kuljettava pienitoleranssisin laakerein varustettu varsi vs. rasia väärässä kulmassa ja laakerit lonksuu, jos noin niin kuin karkeaa vastakohtaisuutta haetaan.
Toivottavasti selvitti asiaa, mekaniikkaahan tämä vain on.
Support Your Local Däniken | |
Karlsson: Toivottavasti selvitti asiaa, mekaniikkaahan tämä vain on.
Juu, vaikuttaa uskottavalta.
Onneksi ei enää koskaan elämässä tarvi noiden äänirasioiden ja neulojen kanssa pähkäillä. 30 vuotta riitti sitä puljaamista. | arsu
03.11.2010 19:04:53 | |
|
nirzin: Juu, vaikuttaa uskottavalta.
Onneksi ei enää koskaan elämässä tarvi noiden äänirasioiden ja neulojen kanssa pähkäillä. 30 vuotta riitti sitä puljaamista.
Tä? Mä oon vasta alkanut, 3 vuotta takana ja tää on ihan v*tun hienoa! Siis jos vertaa cd-härveleihin. Kun tuo vinyyli soi jo valmiiksi paremmin, ja pienellä nysvämisellä sen voi saada aikaan soundissa muutoksia vieläkin parempaan. Puhumattakaan siitä tunteesta, kun saa jonkun kuukausia, jopa vuosia metsästämänsä levyn käsiinsä toiselta puolelta maapalloa. On vaan melkoisesti palkitsevampaa kuin se että hakee rimpulan Anttilasta. Tai vielä pahempaa, ei jaksa kauppaan asti vaan lataa sen koneelle.
Ei sillä, kyllä mä käsitän ettei tämä ole kaikkia varten. Ja käytän itsekin cd:tä ja mp3kin, ja onhan ne käteviä. Mut niistä ei koskaan saa tuota fiilistä kuin upeasta vinyylijulkaisusta. Vielä parempi jos rakasta levyä on tosiaan puoliksi mahdoton löytää, tällöin arvo ei ole pelkästään rahallinen. | |
arsu: ... Puhumattakaan siitä tunteesta, kun saa jonkun kuukausia, jopa vuosia metsästämänsä levyn käsiinsä toiselta puolelta maapalloa. On vaan melkoisesti palkitsevampaa kuin se että hakee rimpulan Anttilasta. Tai vielä pahempaa, ei jaksa kauppaan asti vaan lataa sen koneelle.
Tuo tunne saattaa etäisesti vertautua siihen tunteeseen, jonka oppikoululaisteini koki vuodenvaihteen 1972-73 tienoilla kun
- luki NME:stä Ian McDonaldin kolmeosaisen jutun saksalaisesta rokista makustellen tyystin tuntemattomien bändien nimiä: Tangerine Dream, Amon Düül, Neu, Cluster, Kraftwerk, Ash Ra Temple..... Mitään mahdollisuutta kuulla, miltä nuo kuulostaa ei ollut.
- pelkästään tuon jutun perusteella, bändien musiikkia koskaan kuulematta ryhtyi kirjeenvaihtoon (siis kirjeen: oppikouluenglannilla tekstiä paperille, kirjekuoreen, postimerkki päälle, postiin) NME:ssä ilmoittelevan lontoolaisen levykaupan kanssa ja viikkojen kuluessa sai selville, miten tilaus tehdään ja millä hinnalla ja millä postikuluilla
- meni pankkiin lunastamaan oikean määrän puntia sisältävän shekin, sitten shekki kirjeen mukana postiin ja odottelemaan
- lopulta posti kantoi maitolaiturin luona olevaan postilaatikkoon ison ruskean pahvikotelon, jonka avaamalla paljastui Amon Düül II:n Dance of the Lemmings ja Tangerine Dreamin Zeit. Ei ollut rahaa tilata enempää.
- kansien ihmettelyn jälkeen levysoittimen kansi auki, levy lautaselle ja musiikki kuulumaan. Paitsi että huoletti, että pitäiskö jo vaihtaa neula ettei mene levyt pilalle, että montakohan sataa tuntia tuolla neulalla taas onkaan tullut soiteltua. Ja onkohan nyt varmasti oikea neulapaino ja anti-skating -asetus.
Kyllä tuossa tosiaan jonkinlaisia tunteita koki matkan varrella
Nykyään vastaavia tunteita on aivan turha yrittää metsastää. Siksi on parempi vaan kuunnella musiikkia äänenä, ei tallennusformaattina, ja nauttia niistä tunteista. Ilman ylimääräistä säätämistä.
Mutta hienoa, jos nykyäänkin jollekin on mahdollista kokea samantyyppisiä tunteita, vaikka tietyt osat noiden tunteiden hankkimisprosessissa on ehkä hiukka tässä 40 vuoden aikana yksinkertaistuneet. | arsu
03.11.2010 21:40:10 | |
|
nirzin: Tuo tunne saattaa etäisesti vertautua siihen tunteeseen, jonka oppikoululaisteini koki vuodenvaihteen 1972-73 tienoilla kun...
Joo... tiedän tasan mitä tarkoitat. Mä alan kaipaamaan jo näitä aikoja, kun vuonna -90 olin 12vee ja kaveripiirissä yritettiin kilpaa löytää uusia bändejä musalehdistä, notkuttiin tuntikausia paikallisessa levykaupassa päivittäin kuuntelemassa uutta tarjontaa ja aina kun joku oli tehnyt uuden "löydön", istuttiin kaverin huoneessa päivätolkulla kuuntelemassa tätä uutta hienoa levyä. Kaikki on mennyt jotenkin liian helpoksi. Ei silti, me tehdään tuota kaveripiirissä edelleenkin. Siis järjestetään tällasia "musacornereja", johon tuodaan sokkona albumi tai kaksi ja ihmetellään ne kannesta kanteen. | |
nirzin: Tuo tunne saattaa etäisesti vertautua siihen tunteeseen, jonka oppikoululaisteini koki
Toi on "the tunne". Asiassa ei o mitään epäselvää ja sitäpaitti kirjoituksesi oli kiva. Ota + ole hyvä.
One kind of music only - the good kind | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
