Aihe: Nopeuden kehittäminen | |
---|
|
Kuinka nopeasti olette saaneet nopeutta kehitettyä? Erityisesti kiinnostaa pikkauskäden nopeus. Vaatiiko aina monen vuoden harjoittelun? Voiko lyhyellä (1-2kk tehoharjoittelulla) saada hyviä tuloksia? Itse kuuntelen ja yritän soittaa musiikkia joka vaatisi ainakin sellaisen 200 bpm sahausnopeutta, eli pitäisi siis ainakin muutama minuutti jaksaa sahata taukoamatta. Takana noin muutama vuosi soittoa, ja tuntuu, että todella tuskallisen hidasta saada pysyvää kehitystä nopeuteen. Paljon jos soittaa niin menee aina vähän aikaa paremmin, mutta pari päivää taukoa ja sen jälkee on taas nopeuden suhteen hyvin nihkeää. Takana vajaa kolme vuotta soittoa itsellä. | |
Tuolla ainakin on jotain juttua aiheesta, samalla otsikolla: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=190185&o=0 Lyhyesti väittäisin että nopeus tulee rentouden seurauksena ja siihen menee aikaa, usein vuosia. Itse en ole millään tehoharjoittelulla havainnut mitään tulosta lyhyellä aikavälillä, mutta enpä ole toisaalta paljoa harjoitellutkaan. Rentoutta ja kärsivällisyyttä. | |
Parin kuukauden treenillä saa kyllä nopeutta ja tarkkuutta lisää, ainakin 20-40 bpm nosto on ihan realistinen. | |
Spike: Parin kuukauden treenillä saa kyllä nopeutta ja tarkkuutta lisää, ainakin 20-40 bpm nosto on ihan realistinen. Joo mutta onko siitä mitään iloa? | |
Sakmongkol: Joo mutta onko siitä mitään iloa? Ehkä jollekkin voisi olla? If you want to know what other people hear when they listen to music, listen to music you don't understand. -Guthrie Govan | cr4b 26.10.2010 15:02:26 (muokattu 26.10.2010 15:06:51) | |
|
Kolikko: Paljon jos soittaa niin menee aina vähän aikaa paremmin, mutta pari päivää taukoa ja sen jälkee on taas nopeuden suhteen hyvin nihkeää. Takana vajaa kolme vuotta soittoa itsellä. Kokeile lämmitellä esim. tunti silleen, että soitat ihan rennosti niitä biisejä vähän hitaammin, niin nopeus ja tarkkuus paranee. Kun soitat paljon, niin tekniikkasi on ikään kuin koko ajan hieman "lämpimänä", mutta muutaman päivän tauon jälkeen on turha luulla, että kylmiltään lähtee samat nopeudet. Toisinaan soitto kulkee paremmin ja toisinaan huonommin, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö kehitystä pitkällä tähtäimellä tulisi. If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | Kolikko 26.10.2010 16:02:35 (muokattu 26.10.2010 16:07:28) | |
|
Niin... en sitten tiedä miten paljon on kiinni lahjakkuudesta, miten paljon harjoittelun määrästä ja miten paljon harjoittelun laadusta. Olisi kiva tietää ihan konkreettisia tuloksia sellaisilta, jotka soittavat metallia. Eli miten pitkän ajan jälkeen sellaiset n. 200 bpm sahausbiisit ovat ruvenneet sujumaan. Otetaan nyt esimerkiksi slayerin klassikko angel of death (210 bpm). N. 180 temmolla menee vielä hyvässä lämmössä sujuvasti, mutta siitä nopeammat tökkii. Tuntuu, että tällä samalla tasolla ollut jo turhauttavan pitkään nopeus. Harjoittelen säännöllisesti, yleensä 2h päivässä. Välilä enemmänkin, ja välillä on välipäivä. Olen soitellut paljon muutakin kuin pelkkää sahausta, kuten erilaisia alternate kuvioita, biisejä läpi jne. Välillä taas panostanut esim. muutaman viikon pelkästään downpikkiin ja sahaukseen. Välillä soitan hitaammalla temmolla muutaman minuutin siten että menee rennonlaisesti, välillä taas maksimitemmolla ehkä 10 sekuntia hampaat irvessä siten että menee nippa nappa puhtaasti ja kaikkea siltä väliltä. Tekniikka on mielestäni muuten ihan ok, mutta rentoudessa on jonkun verta tekemistä. Soitto on kivaa, ei siinä mitään. Välillä vaan tekisi mieli heittää lusikka nurkkaan, kun suurin mielenkiinto on musiikissa mikä vaatii pikkauskädeltä paljon, ja tuon nopeuden kehittäminen on niin tuskallisen hidasta. | Metalrock 26.10.2010 16:11:34 (muokattu 26.10.2010 16:12:18) | |
|
trololo | |
2h päiväs ei kyl riitä mihinkää. Kaikki tietty tapauskohtast, mut enemmän tarttee treeniä jos tahtoo hyväksi. Ite joskus tulee soiteltua 6-10h päiväs kitaraa ja muutaman tuollaisen päivän jälkeen kitaransoitto tuntuu taas vähän paremmalt. | |
Jaahas :) No vähän alakanttiin tuo 2h. Ehkä 3h päivässä lienee lähempänä nykysoittoa. Kiitos tiedosta kuitenkin. En ole järin lahjakas, mutta olen huomannut, että kovalla harjoittelulla kehityn asiassa kuin asiassa. ELämäntilanne sallii vaikka 10h päivässä, joten jos jättäisi toistaiseksi turhuudet kuten tietokoneen näpräämiset pois ja kokeilisi mihin tuollaisella massiivessalla harjoittelulla pääsee. Ongelma (?) on vähän se, että on niin monta asiaa jotka kiinnostaa joten ei ole tullut panostettua kaikkea kitaransoittoon. | |
Kolikko: Tekniikka on mielestäni muuten ihan ok, mutta rentoudessa on jonkun verta tekemistä. Tämä. Harjoittele niin hitaalla temmolla, että pystyt sen rennosti soittamaan. Siis siten, ettei tarvitse hampaat irvessä vääntää, koska tuolla tavalla et oikeaa tekniikkaa opi koskaan. Hitaasti nostat tempoa sitämukaa kun tuntuu hyvältä. Muistetaan myös, että ne käden lihakset tarvitsee lepoa, 12h päivässä sahaamalla 300bpm et kehitä muuta kuin jännetuppitulehduksen. Aikaa se vie, mutta eipä siihen taida mitään oikotietä olla. What are You gonna do...Bleed on Me? | |
Don Carillo: 2h päiväs ei kyl riitä mihinkää. Kaikki tietty tapauskohtast, mut enemmän tarttee treeniä jos tahtoo hyväksi. Ite joskus tulee soiteltua 6-10h päiväs kitaraa ja muutaman tuollaisen päivän jälkeen kitaransoitto tuntuu taas vähän paremmalt. no mun mielestä toi nyt on taas täyttä hevonpaskaa. Kaikilla ei ole varaa pistää jokainen valveilla oleva minuutti kitaran soittoon, joillakin ihmisillä voi olla koulua, duunia, lapsia, sosiaalielämää ja muuta sen semmoista. Jos oot aikuinen ihminen ja sä pystyt sijoittamaan päivästäs kaks tuntia pelkästään kitaran soittoon, niin se on mun mielestä jo kohtuu paljon. Ihan tyhmää väittää jollekkin että siitä ei tuu "hyvää" soittajaa ku ei treenaa ku 2h päivässä. Muutenkin mun mielestä on vähä hassua ajatella soittamista tolleen, että sä pusket duunii sen takia että joku päivä sä heräät ja oot taitava. Tietty jos sä ynkäks haluut tulla ni 2h päiväs ei välttämättä riitä, mutta mä oon sitä mieltä että kun unohtaa tommosen ylianalysoinnin ja ottaa ihan rennosti asian suhteen, niin se soitto menee omille raiteilleen ja vie sua eteenpäin ihan omalla painollaan ihan hyvin. Mutta kuten sanottu, tapauskohtaista tietty kaikki, jotkut taas tykkää treenata hirveen systemaattisesti, pitävät lokikirjaa treeneistä ja beepeeämmistä, tiistaisin skaaloja, keskiviikkosin plokkailua ja torstaisin tekniikkaa.... kukin tavallaan | |
tomaattiorava: no mun mielestä toi nyt on taas täyttä hevonpaskaa. Kaikilla ei ole varaa pistää jokainen valveilla oleva minuutti kitaran soittoon, joillakin ihmisillä voi olla koulua, duunia, lapsia, sosiaalielämää ja muuta sen semmoista. Jos oot aikuinen ihminen ja sä pystyt sijoittamaan päivästäs kaks tuntia pelkästään kitaran soittoon, niin se on mun mielestä jo kohtuu paljon. Ihan tyhmää väittää jollekkin että siitä ei tuu "hyvää" soittajaa ku ei treenaa ku 2h päivässä. Muutenkin mun mielestä on vähä hassua ajatella soittamista tolleen, että sä pusket duunii sen takia että joku päivä sä heräät ja oot taitava. Tietty jos sä ynkäks haluut tulla ni 2h päiväs ei välttämättä riitä, mutta mä oon sitä mieltä että kun unohtaa tommosen ylianalysoinnin ja ottaa ihan rennosti asian suhteen, niin se soitto menee omille raiteilleen ja vie sua eteenpäin ihan omalla painollaan ihan hyvin. Mutta kuten sanottu, tapauskohtaista tietty kaikki, jotkut taas tykkää treenata hirveen systemaattisesti, pitävät lokikirjaa treeneistä ja beepeeämmistä, tiistaisin skaaloja, keskiviikkosin plokkailua ja torstaisin tekniikkaa.... kukin tavallaan Noh, paskaa tai ei, mut jos aikaa on 1-2kk ja tahtoo merkittäviä tuloksia, ni ei siinä paljon muuhun elämään silloin aikaa liikene. Tosin eipä näihin juttuihin kandeis paljo aikarajoja laitella. Ja tietty jos johokin sattuu, ni sit tarttee huilata!!! | |
Don Carillo: Noh, paskaa tai ei, mut jos aikaa on 1-2kk ja tahtoo merkittäviä tuloksia, ni ei siinä paljon muuhun elämään silloin aikaa liikene. Tosin eipä näihin juttuihin kandeis paljo aikarajoja laitella. Ja tietty jos johokin sattuu, ni sit tarttee huilata!!! Jos sulla on 1-2kk aikaa saada pikkausnopeus johonkin 210beepeeämmään niin moro, good luck trying. Riippuu oikeesti tosi paljon siitä, millä tasolla on, mut kyllä mä sanosin että tommoseen suoritukseen pitää olla jo ennestään aika vitun kova, nää riippuu ihan täysin taitotasosta, treenin systemaattisuudesta ja omaan hermostolliseen kykyyn sopivuudesta, omasta motoriikasta, tekniikasta, jne.. Pitää olla aika mieess että tommosta vauhtia huitelee pikkaukset kuntoon:D Kyllä sitä muitakin keinoja on jännetupintulehduksen saamiseksi että en tiiä kannattaako tätä kautta kokeilla. http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg | Wwes 26.10.2010 19:46:41 | |
|
Ootko Don Carillo ikinä ottanu sekunttikellon kanssa aikaa että kuinka paljon aikaa oikeasti käytät treenaamiseen, voin olla aika varma että se on aika kaukana kuudesta tunnista. Tulipa vaan mieleen tämä ketju toiselta foorumilta: http://forums.allaboutjazz.com/showthread.php?t=44743 | |
Eipä mun tartte näköjään aikoja mittailla, kun joku sen jo näyttää tietävän:D | Wwes 26.10.2010 20:49:54 | |
|
Don Carillo: Eipä mun tartte näköjään aikoja mittailla, kun joku sen jo näyttää tietävän:D Ei tässä kukaan sanonut mitään tietävänsä, kunhan heitin ilmoille kysymyksen näistä paljon puhutuista treeniajoista. | |
Wwes: http://forums.allaboutjazz.com/showthread.php?t=44743 Hyvä linkki! Treenin määrä ei muutenkaan missään nimessä eikä varmasti korvaa laatua, vähemmällä ajalla voi saada kymmenen kertaa enemmän aikaa kun semmosella viiden tunnin vänkkäyksellä, mikä ei vie mihinkään eikä palvele mitään tarkoitusta. Se on muutenkin semmonen munan mitta: mitä enemmän soittotunteja saa päivään mahdutettua sitä kovempi jätkä! http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg | |
Wwes: Ei tässä kukaan sanonut mitään tietävänsä, kunhan heitin ilmoille kysymyksen näistä paljon puhutuista treeniajoista. Itsellänäkin on sellaista kokemusta, että uhosin joskus teini-ikäisenä treenaavani muka kahdeksaa tuntia päivässä, koska kaikki kovat jätkätkin olivat näin väittäneet. Nykyisin kun oikeasti käyttää treenamiseen keskimäärin sen neljästä kahdeksaan tuntia, voin sanoa, että siihen oikeasti kykenevä ihminen ei tule sillä lesoilemaan. Se on oikeasti niin fyysisesti mutta eritoten henkisesti - ainakin omalla kohdalla - rankkaa, ettei siitä tulla ylpeänä kerskuilemaan. Mielestäni tuollainen harjoitteluintensiteetti vaati jo sellaista intohimoa ja halua, että siinä ohessa oppii tavallaan nöyräksi. Itse näen nykyisen treenamismääräni todella uuvuttavana, ja puhun siitä yleensä muiden muusikkoystävieni kanssa lähinnä hakiessani vinkkejä ja tukea, miten tuollaisen treenamismäärän tuoman stressin kanssa pärjätään. Muutenkin omalla kohdallani olen huomannut, että puolentoista ja kahden tunnin yhtäjaksoisen treenamisen jälkeen on pakko pitää taukoa, koska hommaan pistetty keskittyminen on rasittanut aivoja rankasti. Tietysti aina voi jatkaa väkisin, mutta kyseenalaista on sen harjoittelun tehokkuus. Veden juonti, raikas ilma ja aivojen "nollaaminen" eli taukojen pitäminen on päättäväisyyden, lujan tahdon, motivaation ja kutsumuksen ohella tärkeimpiä tekijöitä, joita pitkät treenauspäivät vaativat. Olisi mielenkiintoista jakaa ajatuksia vaikkapa Aalauturin ja Ambituksen tyyppisten soittajien kanssa, jotka ovat itsekin treenanneet ihan oikeasti päivittäin useita tunteja. "Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas | |
Wild String Of Voodoo Strat: Muutenkin omalla kohdallani olen huomannut, että puolentoista ja kahden tunnin yhtäjaksoisen treenamisen jälkeen on pakko pitää taukoa, koska hommaan pistetty keskittyminen on rasittanut aivoja rankasti. Tietysti aina voi jatkaa väkisin, mutta kyseenalaista on sen harjoittelun tehokkuus. Veden juonti, raikas ilma ja aivojen "nollaaminen" eli taukojen pitäminen on päättäväisyyden, lujan tahdon, motivaation ja kutsumuksen ohella tärkeimpiä tekijöitä, joita pitkät treenauspäivät vaativat. Olisi mielenkiintoista jakaa ajatuksia vaikkapa Aalauturin ja Ambituksen tyyppisten soittajien kanssa, jotka ovat itsekin treenanneet ihan oikeasti päivittäin useita tunteja. Mä olen sun kanssa tästä samaa mieltä. Sit joku Pande selittää että on soitellu yli kahentoista tunnin pätkiä yhtä kyytiä yheltä istumalta:D En oo miehen soittoa koskaan kuullu, mut tämä varmaan just tuo sen esiin, et miten yksilöllistä koko homma on, mä en kanssa jaksa semmosta kahta tuntia pidempää kyllä kitaraa hinkata, sitten pidän mielelläni tauon. Tällä myös vältän sen, ettei huvita soittaa ja pakotan itteni vänkkäämään aivot narikassa jotain paskaa, jota en halua itsekään kuunnella, mieluummin kuuntelen kehoani ja saavutan treenistäni täyden hyödyn sitä kautta. Jos on pidettävä tauko, niin mä pidän tauon, sinä aikana saa vähän happea ja keskittyä muihinkin asioihin. Eiks nää ihmisen oppimiseen keskittyvät psykologit muutenkin sano, että semmonen täysi keskittyneisyyden ja vireyden tila taipuu muuttua ajatusten harhailua ilmentäväksi tilaksi noin 45min jälkeen aloittamisesta enemmän tai vähemmän, ellei sitten satu pääsemään tähän virtaukseksi kutsuttuun tilaan, jossa aika unohtuu täysin ja soitat esmes jotain aivan uutta sellaisella lapsenomaisella spontaanilla ilolla. Tähän tuskin joka jannu aina halutessaan pääsee, joten mä veikkaan että monilla 8h-päivässä-tyypeillä tulee joskus niitä vaiheita, et tekis mieli nostaa perse penkistä, mut se vaan painetaan tahdonvoimalla takasin alas? Olenko väärässä, onko kiinnostus kahdeksan tunnin istumasession ajan päällä koko ajan? Ihan uteliaisuudesta kysyn, sillä ite olen nimenomaan sitä tyyppiä, jonka vaan on saatava tauko välillä, ei muuten jaksa oppia uutta koko ajan, lepokin on itseoppijan kannalta huippupedagoginen vaihtoehto, sillä aivojen pitää saada myöskin kelata kaikki se informaatio, mitä sä sinne tunget, ei siitä muuten mitään tuu. http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|