Bänditoiminta ›

tepeh: Turvallinen kahden kuskin taktiikka! +++
 
Vastaava viritys tehtiin aikoinaan nuoruudessa kaverin kuplavolkkariin kun kaasuvaijeri katkesi. Sillä erotuksella että kun kuplassa moottori on takana niin vaijerin jäljelläoleva osa pujotettiin jostain raosta sisään ja takapenkillä istuva veteli sitten kaasua kuskin ohjeiden mukaan. Kyllä silläkin konstilla kotiin päästiin.

Viime joulukuussa blues/rockbändimme pääsi soittamaan FREESTYLE PREMIEREEN, eli kumparelaskun maailmancupin avajaisiin Suomulle. Näkyvyyttä oli odotettavissa siis. Paikallinen vaikuttaja, joka johti yhtä linjaa tapahtuman järjestelyistä, soitti meille henkilökohtaisesti ja pyysi meitä paikalle soittamaan noin 45 minuutin setin. Mikäs siinä ajateltiin, promootiotahan tämä on parhaimmillaan. Sitten kuullaan että kyseessä on _ulkoilmalava_, ja tapahtuman ajankohta on joulukuu. Lapissa. Kylmä.
 
Noh, kuultiin sitten että on näitä ennenkin tehty, ja lava tulee olemaan lämmitetty. Hyvä, sillä ei haluta että soittimet posahtaa kesken a-mollin. Noh, aloittelevana bändinä pyysimme nöyrästi maksuksi vain matkakorvaukset, ja safkat. Paikan päälle kun sitten päästiin, ihmettelivät ammattiäänentoistomiehetkin että mitä helvettiä tämä touhu on.. Eihän sinne lavalle tietenkään mitään vitun lämmityksiä oltu saatu. Kaverit olivat vielä tehneet vastaavia hommia Levillä, missä lavalla oli ollut ~10 jonkin sortin lämpöpatteria, nyt selkää lämmitti ehkä hitusen lavan valot. Pakkasta alkoi keikkaa kohden olla jo apauttiarallaa 15 astetta, ja fiilis ei kyllä ollut kovin korkealla. Lava oli kyhätty puoleen väliin laskettelurinnettä, jonne roudaus piti hoitaa itse. Kuvitelkaapa sitä rämpimistä jo miljoona kertaa joka suuntaan kävellyssä poluntapaisessa. Yhtä sohjopaskaa se oli, vaikka olikin pakkasta. Ainakin siltä tuntui. Lopulta saatiin joku mönkijän tyylinen viritys siihen sitten, mikä nopeutti hommaa edes pikkasen.
 
Keikka alkoi melkein ajallaan, ja sen alkaessa palkintojenjaon jälkeen yleisö katosi hotellin suojiin lämpimään, missä alkaisi parin tunnin kuluttua musisoimaan Koop Arponen. Kuuntelemassa oli parikymmentä "vannoutunutta" kaveria ja tuttavaa. Lavamiksaus oli mystisesti muuttunut soundchekin jälkeen puuroksi. Noh, mitäs helvettiä, kolataan tässä sitten menemään sormet kohmeessa. Ei sitä bassoakaan voinut kuin plekulla soittaa, näpit oli niin turtana. Eikä meillä mitään ruokalippuja oltu hommattu, syötiin sämpylät ja juotiin kahvit hiihtokeskus hinnoilla. Eli paljonhan se maksoi.
 
Eikä niitä matkakorvauksia ole kuulunut vielä lähes vuodenkaan jälkeen. Opittiinpa tekemään kirjalliset sopimukset kaikista keikoista tästä lähtien. Matkakorvauksista ja keikasta yleensä on tullut bändin sisäinen vitsi, yhteinen farssi jota voi muistella aina kun luulee että menee huonosti. Päästiinpä sentään näkymään urheiluruudussa haastattelun taustalla noin 6 ja puoli sekuntia. Jes.

Joskus vajaa 10 vuotta sitten erään porukan kans lähettiin Riihimäeltä keikalle Tampereen YO-talolle. Lunta tuiskutti ja myräköi niin paljon, ettei sellaista tapahdu edes kerran vuoteen. Kaikki liikenne eteni vain n. 30 km/h eikä kukaan nähnyt mitään. Autotkin liukuivat moottoritiellä sinne tänne lumikinoksissa.
 
Jossain vaiheessa matkaa automme pakoputki hajosi täysin ja oli pysähdyttävä tien viereen repimään irronnut pätkä kokonaan irti. Se oli hyvin vaarallista kelin ja liikenneolosuhteiden takia. Ja perkele kun tuuli kylmästi, eikä ollut hanskojakaan. Onneksi pakoputki oli hieman lämmin...
 
Ihme kyllä pääsimme Tampereelle. Roudasimme ja teimme soundcheckin. Menimme muualle tappamaan aikaa ja palatessamme YO-talolle saimme kuulla, ettemme soitakaan siellä. Joku toinen henkilö ilmoitti sen tylysti, eikä keikan ostajahenkilöä saatu kiinni. Toinen talon porukka oli suunnitellut illaksi ihan muuta ohjelmaa. Yksi meistä sai neuvoteltua jonkin näköisen korvauksen matkoista. Minua ei päästetty vaahtoamaan tyypeille... Ei voinut ymmärtää, että sellaista sattuu. Jännä fiilis oli kamoja purkaessa. Sitten minä vedin perseet.

Tässä on perkeleenmoista Spinal Täppiä ilmassa. Huomenna keikka, aamupäivällä roudaus ja kyydistä ei oo hajuakaan.. No, oma vikahan tuo. Olis voinu aikasemmin alkaa hoitamaan. Vituttaa tosiaan jo valmiiks niin että repee perna.

Näistä autokoheltamisista tuli mieleen eräs legendaarisen romu paku joka oli eräällä keikalla käytössä. Auto oli vain kymmenen vuotta vanha, mutta näytti kuntonsa puolesta helvetin huonosti pidetyltä viisitoistavuotta vanhemmalta. Takaloosteriin pääsyn edellytyksynä oli kirves, joka onnistui jäämään liukuoven ja kynnyksen väliin jumiin. Lisäksi hajotin kenkäni auton terävään takapuskuriin. Siiä sitä rokkenroll, naiset, ja nopeat autot -glamuuria kerrakseen.

Vaikkei suoraan aiheeseen liitykään, kyseinen kulttileffa tulee tänään Yle Teemalta klo 22.20

ei nyt ihan spinal tappiä mutta lähelle. taanoin oli keikalla r-kioskilla. tuli sellainen mitä v....a mä täällä teen ku jengi täytteli veikkauskuponkejaan.. joku katseli raveja ja kiroili välillä ja välillä huudajteli onnesta. jotku mummelit ostivat kahvai ja kuuntelivat ja antoivat väliaplodeja.
 
hyvä puoli ole se, että yleisö vaihtui koko ajan. ja aikataulu ongelmien takia treenaaminen oli jäänyt vähälle niin settilistan ei tarvinnut olla järin pitkä. Ko viikonloppu oli muutenkin hektinen. kolme keikkaa kahdessa päivässä...

käsi: ei nyt ihan spinal tappiä mutta lähelle. taanoin oli keikalla r-kioskilla. tuli sellainen mitä v....a mä täällä teen ku jengi täytteli veikkauskuponkejaan.. joku katseli raveja ja kiroili välillä ja välillä huudajteli onnesta. jotku mummelit ostivat kahvai ja kuuntelivat ja antoivat väliaplodeja.
 
hyvä puoli ole se, että yleisö vaihtui koko ajan. ja aikataulu ongelmien takia treenaaminen oli jäänyt vähälle niin settilistan ei tarvinnut olla järin pitkä. Ko viikonloppu oli muutenkin hektinen. kolme keikkaa kahdessa päivässä...
 
Miten mulla tuli tämä mieleen..?:) http://www.youtube.com/watch?v=W86QbaRiKkQ

Jamz: Miten mulla tuli tämä mieleen..?:) http://www.youtube.com/watch?v=W86QbaRiKkQ
 
Miten tosta voi tulla mikään muu mieleen? :D

Olin vastikään keikkabussin kuskina kolmelle eteläsuomalaiselle hevibändille. Bussi toimitettiin treenikämpälle torstaina, jotta saisimme sen pakattua illalla, eikä perjantaiaamun lähtö viivästyisi. Kajaaniin on pitkä matka, joten startin oli tapahduttava aikaisin. Kun bussi saapui, siinä ei ollut toimivia perävaloja (mittarivaloista nyt puhumattakaan). Vuokraajan mukaan perävalojen sulake oli saattanut hajota. Perjantaina ajoimme korjaamon kautta ja pyysimme tarkistamaan sulakkeet, koska emme itse löytäneet viallista. Huoltomies tutki asiaa ja totesi, että vika ei ollut sulakkeessa, muttei polttimoissakaan. Jouduimme siis lähtemään reissuun perävaloitta. Eikä siinä muuten mitään, mutta autossa oli jokunen ylimääräinen henkilö, joista saattaisi tulla pysäytystilanteessa sanomista.
 
Pääsimme kuitenkin Kajaaniin, keikat hoidettiin normaalisti ja aamulla oli tarkoitus jatkaa kohti Rovaniemeä. Ja niinhän me jatkoimmekin, paitsi eräs basisti, joka nukkui hotellihuoneessaan vielä varttitunnin sovitun lähtöhetken jälkeen. Hän tuli sitten perässä toisella kyydillä.
 
Rovaniemen ja Helsingin välinen matka on melkoisen pitkä. Tuumasimme, että jos lähdemme heti keikan jälkeen ajamaan kotiin, olemme perillä sunnuntain aikana, joten peruimme hotellihuoneet. Keikan aikana satoi kosolti lunta ja hieman Rovaniemen eteläpuolella se muuttui vesisateeksi. Bussissa oli vain yksi pyyhkijä, ja sehän päätti hajota juuri silloin. Olimme jossain Lapissa ja kotiin oli päästävä, olipa toimivat pyyhkijät tai ei. Ajoin vain hieman hiljempaa.
 
Puolivälissä matkaa meiltä puhkesi bussista rengas. Uuden saamisessa kesti muutaman tunnin verran, mutta mikäpä siinä. Meikäläinen ehti hieman lepäillä samalla kun muut jatkoivat juhlimistaan normaaliin tapaan. Uuden renkaan saatuamme emme ehtineet ajaa montakaan kilometriä, kun poliisi pysäytti meidät. Perävaloista tuli huomauttamista, mutta sänkyihin piiloutuneita hevimiehiä konstaapeli ei havainnut, joten selvisin sakoitta, kun tein macgyvermaisesti otsalampustani bussiin uuden perävalon. Ripustimme taakse myös heijastimia.
 
En viitsi tässä edes kertoa, että kuinka kauan matka Rovaniemeltä Tampereen kautta Helsinkiin kesti, ja kuinka pitkään olin yhtä mittaa hereillä. Helvetin hauskaa oli, mutta toivottavasti ei tarvitse ottaa enää uusiksi.
 
EDIT: Jos ei väsyttäisi tälläkin hetkellä niin paljon, tarinan olisi voinut kirjoittaa värikkäämminkin. Unohdin mainita kaiken maailman Elvikset ja vessapaperizombiet, mutta ehkä sitten ensi kerralla muistan.

^No nyt toimmii :D

Edellisestä reissusta on nyt kaksi viikkoa. Tämän viikon reissulla poliisi on pysäyttänyt mut kahdesti; keskiviikkoaamuna heti reissun alettua ja sitten perjantaiaamuna and. Olen joutunut poliisin pysäyttämäksi viikon sisään kahdesti, parin viikon sisään kolmesti ja vuoden 2010 aikana kuudesti. :D

Tapahtuipa eräässä nimeltämainitsemattomassa pikkukylässä keskipohjanmaalla:
 
Jo menomatkalla emme ajatelleet saavuttavamme määränpäässä suurtakaan yleisömenestystä. Kuitenki puhetta oli että ehkäpä paikalle tulisi noin viisikymmentä henkeä vähintään, olihan kuitenkin viikonloppu ja olimme menossa kylän ainoaan baariin soittamaan. Pakkohan siellä on oltava porukkaa, mitä muutakaan ne siellä viikonloppuna tekisi, muistan ajatelleeni ääneen.
 
Paikalle saavuttiin ja alettiin lastaamaan kamoja lavalle. Vaikka kysymyksessä olikin kylän ainoa baari, oli se suljettu ja avattiin vasta klo 22. Ihmettelin tätä itsekseni, että onpa kumma kun ei paikallisia vissiinkään sitten kiinnosta päiväkännääminen, tuo hauskanpidosta jaloin laji. Soundchekin jälkeen oli tarkoitus mennä paikalliselle ABC:lle syömään, baarin omistajan piikkiin tietenkin. Näinpä teimmekin ja ABC:llä vähän häpeillen jokainen bändin jäsen tilasi jonkun kuudentoista euron häränlihapihvin. Häpeillen siksi, että kyseessä oli paikan toiseksi kalleimmat annokset vain mexicana perhepizzan ollessa paikan kallein.
 
Hyvin syöneenä takaisin keikkapaikalle ja takahuoneeseen särpimään kaljaa humaltumista varoen. Kellon tullessa kymmeneen alkoi ensimmäiset korkokenkien kilkatukset kuulua jostain baarin puolelta ja musiikki alkoi pauhata. Varmaankin seitsemännen baarin puolelta kuuluvan biisin jälkeen havahduin kauhusta ettei porukka taida olla oikein kohdeyleisöä, sillä musa mitä sieltä kuului, koostui pääasiassa suomirokista ja europopista.
 
Kaksi tuntia kuunneltuamme takahuoneeseen loppumaltomalta kasetilta Aquaa ja Murheellisten laulujen maata, päätimme mennä baarin puolelle ottamaan yhdet drinkit ennen keikkaa. Maksettuamme jokainen kahdeksan euroa jekkubattereistamme menimme pöytään istumaan, huomataksemme 75% paikalle saapuineista olevan melko helvetin kovassa humalassa. Tyypit käveli pitkin seiniä ja nukkui siellä jo joku pöydässäkin. Melkoinen toleranssi täällä verrattuna kotikaupunkini baareihin, huomasin ajattelevani. Paikalle oli kuitenkin vaivautunut reilu kolmekymmentä ihmistä ja se oli jo aika hyvin se.
 
Juomat naamaan ja eiku lauteille. Eipä ehditty edes ensimmäistä biisiä aloittaa kun yli puolet lähti yläkertaan bändiä karkuun ja mitä ilmeisimmin vetämään vain lisää viinaa koneeseen. Kaksi biisiä vedettyämme joku äijä tuli lavan eteen huuteleen etteikö soitettaisi mitään suomenkielistä. "Ei tuu kuurankukkaa eikä rentunruusua tänään", sanoin. Keikka eteni niin että sitä jäi katsomaan kolme (3) ihmistä. Nämä kuitenkin istuskelivat aika lähellä lavaa ja antoivat kivasti aplodeja.
 
Keikan jälkeen vähän häpeillen hakemaan neljänsadan keikkaliksaa. Tais omistaja tehdä vähän persnettoa. Huumorilla tähänkin kokemukseen suhtauduttiin ja kotimatkalla oli kiva särpiä naamaan ne loput kaljat. "Olis pitäny ottaa ne vitun perhe mexicanat" tokaisin jätkille.

kid ego: Edellisestä reissusta on nyt kaksi viikkoa. Tämän viikon reissulla poliisi on pysäyttänyt mut kahdesti; keskiviikkoaamuna heti reissun alettua ja sitten perjantaiaamuna and. Olen joutunut poliisin pysäyttämäksi viikon sisään kahdesti, parin viikon sisään kolmesti ja vuoden 2010 aikana kuudesti. :D
 
Huomiotaherättävä auto? Minua ei ole pysäytetty varmaan kohta 15 vuoteen kuin "kaikki pysäytetään"-rutiinipuhalluksia varten, niitä kyllä osuu helpostikin se kuusi vuodelle ellei enemmänkin, kuljen nimittäin usein samaan aikaan lauantaiaamusta samasta paikasta jossa paikallisilla poliiseilla on tapana pitää puhallusratsiaa.
 
Olenkin ihmetellyt että eikö niitä "ajokortti ja rekisteriote kiitos"-ratsioita enää pidetä ollenkaan, silloin parikymppisenä kylillä ajellessa kun niitä oli vielä vähän väliä. Nykyään ilmeisesti auton katsastukset, vakuutukset ja verot tarkastetaan tietokoneelta rekisterinumeron perusteella mutta luulisi että esim. kortittomalla kuskilla on aika pieni todennäköisyys jäädä kiinni ellei auto tai ajotapa herätä huomiota.

Murgo: Huomiotaherättävä auto?
 
Tämän vuoden kaikkiaan kuudessa pysäytyksessä kahdesti olin liikkeellä vuokrafirman kuorma-autolla, kahdesti keikkabussiksi tuunatulla MB Sprinterillä, kerran vanhalla ja huonokuntoisella bussilla ja kerran ihan vaan kävellen.
 
Ei voi pistää ajoneuvon piikkiin, kun tosiaan kesällä ei kerran ollut edes ajoneuvoa. :D

kid ego: Tämän vuoden kaikkiaan kuudessa pysäytyksessä kahdesti olin liikkeellä vuokrafirman kuorma-autolla, kahdesti keikkabussiksi tuunatulla MB Sprinterillä, kerran vanhalla ja huonokuntoisella bussilla ja kerran ihan vaan kävellen.
 
Ei voi pistää ajoneuvon piikkiin, kun tosiaan kesällä ei kerran ollut edes ajoneuvoa. :D
 
1. pysäytys: Olin Sprintterillä parkkiruudussa.
2. pysäytys: Ajoin Sprintterillä baarista kotiin, poliisi lähti perään.
3. pysäytys: Olin öisellä kävelyllä. Poliisimaija ajoi ohitseni ja jäi kulman taakse kyttäämään.
4. pysäytys: Ajoin bussilla ratsiaan, jossa tiesivät jo odottaa meitä.
5. pysäytys: Ajoin kuorma-autolla raskaan liikenteen ratsiaan, jossa tarkastettiin piirturikortti.
6. pysäytys: Ajoin kuorma-autolla raskaan liikenteen punnitusratsiaan, jossa tarkastettiin kuormatilan sisältö.

Olen kyllä joskus vuosia sitten kirjoittanut tämmöiseen ketjuun mutta tästä tuli mieleen vähän laimeampi kokemus:
 
ten: HUOMIO!!! HUOMIO!!!
Tuossa EP:n äänitysten tuoksinassahan ne soittimet olis ihan hyvä virittää välillä!!!

 
Kun nauhoittelin bändikaverin kanssa demoa "kotistudiossa" (tietokone ja Sonar) niin saimme tuhlattua ihan simppeliin sointutaustaan synalla monta monta tuntia aikaa. Yhdessä kohdassa sointu kuulosti lukuisista yrityksistä huolimatta joka otossa epävireiseltä, joten päätimme pikaisesti ryhtyä sovittamaan osaa uusiksi. Mikään ei kuitenkaan auttanut, joten päätimme kokeilla virittää kitaraa ja sen jälkeen sovittaa kitaroita uusiksi (bassoa ei onneksi nauhoituksessa ollut). Tämäkään ei auttanut, joten aloin etsiä vikaa syntikan asetuksista, ajatellen että vaikka en ikinä syntikkkaa ole virittänytkään niin ei olisi ensimmäinen kerta kun tietotekniikka sekoaa itsekseen. No ei auttanut sekään joten lopetimme säädöt siltä illalta.
 
1 päivä ja 2 muuta nauhoitettua biisiä myöhemmin palasimme selvittämään mysteeriä ja pienen lisäsäädön jälkeen huomasin, että koko ajan vikana oli ollut yksinkertaisesti se, että "teknikkomme" oli unohtanut poistaa oton, jossa olin hipaissut sopivasti kahta kosketinta yhtäaikaa. Lohduttauduimme sentään sillä että molempien soitto oli ollut niin tarkkaa, ettei tuo ollut paljastunut todella lukuisilla uusintaotoilla displacementin vuoksi. :)
 
Muuten keikoilla on sattunut kaikkea pientä kolhua kesken kaiken. Kerran biisiä turhan innokkaasti lopettaessa semmoisen X-mallisen synatelineneen lukko aukesi ja instrumentti putosi melko kivuliaasti suoraan jalkapöydälle. Erään toisen kerran laulajamme suoritti jonkin ihmeellisen takapotkumanööverin, joka kaatoi crashin suoraan reuna edellä rumpalin käden päälle. Tuloksena hiusmurtuma ja kolo luussa sekä kesken keikkaa lävistynyt virvelikalvo.

Tuolta löytyy oman orkesterin edesottamuksia enemmän ja vähemmän spinal tap meiningillä
 
http://www.myspace.com/rockoteband/blog

Meidän bändit keikat on tavalla tai toisella lähes aina Spinal Tap-kategoriaan laskettavia. Äkkiseltään tulee mieleen eräs keikkamesta, joka yllätti iloisesti bookkaamalla samalle illalle metallimurinoiden oheen Tigers-tanssiryhmän. Vieläkin on setillinen hiustenhoitotuotteita kitaralaukussa. Käännettiin tietysti hauska tilanne eduksemme ja otettiin oikein yhteiskuvat ja kaikki.
 
Myös meidän orkesterin kohdalla on joskus sattunut "huomenna keikka, mistä PA + miksaaja"- tyyppisiä tilanteita, yleensä itsestä riippumattomista syistä. Anyway, nokkela silloinen kitaristi sai puhuttua eräälle keikalle viimetipassa ammattimiksaajan, joka tulisi mielellään, jos vain ehtii saada keskeneräisen remonttinsa valmiiksi. Noh, noin klo 10:00 keikkaaamuna viisi metallimuusikon retaletta työrukkaset käteen ja intoa uhkuen asentamaan paikallisen teatterin lattiaa sopivaan muotoon. Taisi olla krapulakin osalla. Useampi tunti siinä meni, mutta ehdittiin tehdä nipin napin jonkinlainen soundcheck, ja keikkakin meni ilmeisesti hyvin, koska käteen jäi kokonaista 25 euroa bändiläisten jaettavaksi.
 
Eräälle keikalle oltiin saatu lainattua oikein passeli Chevy Van, kun matkaakin oli sen 500 kilometriä suuntaansa. Harmi vaan että oli niin kylmä, että takaoven lukko oli jäässä. Ei auttanu lukkosulat eikä mitkään vaan kaikki kamat hytin puolelle, ja matkaan odottaen että auto lämpiää etelään mentäessä. Onneksi ei ollut sentään koko backline mukana ja Kuopion kohdalla ovikin jo aukesi.