Rock, pop, alternative ›

PsychedelicWarlord: Roskaa.Heavy syntyi jo 70-luvun alussa.Lähinnä Black Sabbathin myötä.Myöskään Rainbown vaikutusta ei sovi vähätellä.Samoin Scorpions,UFO jne.loivat pohjaa NWOBHM.
 
Kannattaisi ottaa taas vähän selvää asioista.
 
Hevin määritelmä ei perustu luokittelulle. Kaipa sinullakin luulisi välähtävän, että jos AC kertoo - aivan oikein - hevin syntyneen vasta NWoBHM:n myötä, niin hän on tietoinen myös siitä old wavesta. Homma vain menee tässä niin että old wave ei ole heviä mutta uudempi on.

velipesonen: Hevin määritelmä ei perustu luokittelulle. Kaipa sinullakin luulisi välähtävän, että jos AC kertoo - aivan oikein - hevin syntyneen vasta NWoBHM:n myötä, niin hän on tietoinen myös siitä old wavesta. Homma vain menee tässä niin että old wave ei ole heviä mutta uudempi on.
 
Kuka lie halunnut sen noin jakaa. Sitä samaa rockia se kuitenkin periaatteessa on.

BigPapa: Kumma juttu, mulle ei ole koskaan pudonnut Priestit eikä Maidenit ja mitä niitä nyt on.
 
En ihmettele sinänsä ,koska noiden bändien myötä heavy irtautui pois bluesjuuristaan entistä selvemmin.Se pieninkin vaikute alkoi hävitä.
 
Siis ei liene ihme ,että sinä -ymmärtääkseni roots-musiikin ystävänä- et niistä diggaa.
 
Eikä Van Halenkaan oo mitään riemunkiljahduksia aiheuttanut.
 
Ehkä se johtuu tästä "kunnianosoituksesta:
 
http://www.youtube.com/watch?v=nR1Xc6Y8Rdg
 
http://www.youtube.com/watch?v=rMSX90WgCRw
 
Tuon perusteella en VH:ta bändinä dissaisi.Rothin aikaisilla levyillä bändi on mahtavassa iskussa.Hagarin myötä mukaan tuli enemmän AOR-meininkiä ja sellasta siistimpää ja tuotetumpaa menoa.Toimii minulle kyllä sekin.
 
Mutta tässäkin tapahtui minusta se ,että Eddie vei raskaamman musan soolokitarointia kauemmas bluesista ja blues-vaikutteista.

velipesonen: Hevin määritelmä ei perustu luokittelulle. Kaipa sinullakin luulisi välähtävän, että jos AC kertoo - aivan oikein - hevin syntyneen vasta NWoBHM:n myötä, niin hän on tietoinen myös siitä old wavesta. Homma vain menee tässä niin että old wave ei ole heviä mutta uudempi on.
 
En puutu teidän (AC:n ja sun) itse luomiinne luokitteluihin mitenkään - nehän on vaan teidän päässä ei kenenkään muun.

BigPapa: Kuka lie halunnut sen noin jakaa. Sitä samaa rockia se kuitenkin periaatteessa on.
 
Näin juuri.Heavykin on eräs rockin alalaji joka itsessään jakautuu jo -minusta koomisen- suureen joukkoon alagenrejä.

Aijjaha, tiukasti rinnakakistodellisuudessa mennään.
 
Hieman ohi aiheen tuli mieleen, että on se kyllä mystistä miten omana pidettyjen asioiden, kuten mielimusiikin siitä itsestään nousevan hyvyyden uskotaan lisääntyvän ratkaisevasti siitä, että osoittaa muun musiikin olevan kuollutta/huonoa/tylsää.
 
Oma timatti on oma timantti kiiluu se sitten tunkiolla tai kukkakedolla, se ei siitä miksikään muutu. Mutta ilmeisesti joidenkin on vaikea uskoa timanttiinsa ilman ympäristön luomaa kontrastia.

PsychedelicWarlord: En ihmettele sinänsä ,koska noiden bändien myötä heavy irtautui pois bluesjuuristaan entistä selvemmin.Se pieninkin vaikute alkoi hävitä.
 
Siis ei liene ihme, että sinä -ymmärtääkseni roots-musiikin ystävänä- et niistä diggaa.
 
Mutta tässäkin tapahtui minusta se ,että Eddie vei raskaamman musan soolokitarointia kauemmas bluesista ja blues-vaikutteista.
 
Ei tää nyt oo ihan noin yksinkertaista kaiketi. Onhan mulla Ynkän DVD:kin hyllyssä.
Ja Van Halenin ykkös levy. Tota, miten sen sanois, Eddien soitossa on tiettyä tyylittömyyttä upotettuna blueskontekstiin. Rockpuolen soitossa taas Eddiellä tätä ei niin paljon ole, ehkä kuitenkin jotain, että ehkä jotain laittaisin tästä Eddienkin harteille. Niin enkä Eddien soundista ole silleen kauheesti diggaillut. Ynkkä taas suorittaa manööverinsä sellaisissa rakenteissa mitkä soveltuu hänen kitarismilleen parhaiten. Tälläistä visiota olisin Eddieltäkin kaivannut. Mut hyvinhän ne on tienannu.
 
Tässä jotain levyhyllystäni:
 
http://muusikoiden.net/levylista/selaa.php?list_id=5444

PsychedelicWarlord: En puutu teidän (AC:n ja sun) itse luomiinne luokitteluihin mitenkään - nehän on vaan teidän päässä ei kenenkään muun.
 
Mutta kulta pieni eihän heviä tarvitse keinotekoisesti luokitella koska se teki sen ihan itse juuri noiden brittiläisten bändien toimesta, olkoonkin että saksalaiset joilla on muutenkin taipumusta ylidramaattisuuteen ja joukkohysteriaan auttoivat Metallicaa ja kumppaneita luomaan metallista entistäkin latteampaa massahölmöilyä.

Atomic Cafe: Mutta kulta pieni eihän heviä tarvitse keinotekoisesti luokitella koska se teki sen ihan itse juuri noiden brittiläisten bändien toimesta, olkoonkin että saksalaiset joilla on muutenkin taipumusta ylidramaattisuuteen ja joukkohysteriaan auttoivat Metallicaa ja kumppaneita luomaan metallista entistäkin latteampaa massahölmöilyä.
 
Kylhän tää luokittelu on tapahtunut ihan muiden kuin bändien ja muusikoiden toimesta.

Atomic Cafe: Mutta kulta pieni
 
Juu ei tartte kullitella.
 
eihän heviä tarvitse keinotekoisesti luokitella
 
Teidän omiin keksimiinne luokitteluihin en ota todellakaan kantaa.Johtuen siitä ettei tollasta luokittelua ole käytännössä kenelläkään muulla.
 
Se on ihan teidän itsenne keksimää.Ei siinä mitään vilkas mielikuvitus on hieno asia vaikkei se todellisuutta vastaisikaan.

Otetaans huvikseen punk-rock joka on mainittu tämän ketjun aloituksessa. Mitä se on? No se on rockia, h..vetin huonosti soitettua sellaista. Munsta pyörää ei tartte keksiä uudestaan, kun se on jo olemassa.

BigPapa: Ei tää nyt oo ihan noin yksinkertaista kaiketi. Onhan mulla Ynkän DVD:kin hyllyssä.
 
Ok.En tuntenut tarkemmin makuasi.
 
My mistake.
 
Ja Van Halenin ykkös levy. Tota, miten sen sanois, Eddien soitossa on tiettyä tyylittömyyttä upotettuna blueskontekstiin. Rockpuolen soitossa taas Eddiellä tätä ei niin paljon ole, ehkä kuitenkin jotain, että ehkä jotain laittaisin tästä Eddienkin harteille. Niin enkä Eddien soundista ole silleen kauheesti diggaillut. Ynkkä taas suorittaa manööverinsä sellaisissa rakenteissa mitkä soveltuu hänen kitarismilleen parhaiten. Tälläistä visiota olisin Eddieltäkin kaivannut. Mut hyvinhän ne on tienannu.
 
Tässä jotain levyhyllystäni:
 
http://muusikoiden.net/levylista/selaa.php?list_id=5444
 
Itse olen ajatellut ,että Ynkkä vie sen klassisen vaikutteen paljon pidemmälle kuin Eddie.Ja tosiaan Eddiellä on kyllä enemmän tota bluesia mukana kuin Ynkällä.Soittaahan Ynkkäkin bluesia kai joskus ,mutta..noh :-)
 
Minusta myöskään Ynkällä tapping ei ole niin keskeisessä roolissa kuin Eddiellä.Jotenkin näen ,että Ynkkä otti vaikutteensa suoraan Blackmorelta ja Uli Jon Rothilta ja hyppäs Eddien yli :-)

Atomic Cafe: Mutta kulta pieni eihän heviä tarvitse keinotekoisesti luokitella koska se teki sen ihan itse juuri noiden brittiläisten bändien toimesta, olkoonkin että saksalaiset joilla on muutenkin taipumusta ylidramaattisuuteen ja joukkohysteriaan auttoivat Metallicaa ja kumppaneita luomaan metallista entistäkin latteampaa massahölmöilyä.
 
Eipäs sekoteta Metallicaa tähän, sillä sehän on (tai oli) rock-bändi. Heidän musiikissaan oli vaaran tuntua, draamantajua, groovea ja mähinää. Itse en niin suoranaisesti Judas Priestia syytä hevipuolen rockin tappamisesta, sillä tällä yhtyeellä oli kosolti itseironiaa, lahjakkutta ja jonkin asteista orgaanista muodontajua. Hevirockin tappoi Iron Maiden, mikä on kaikilla sektoreilla huono: kornit sanoitukset, super-tenori, huono taimi, alkeelliset modaaliset harmoniat, luokattomat muotorakenteet, huono maku ja käsittämätön suosio. Kaikki katastrofin ainekset, ja jengi diggaa. Myös täällä, mikä on pelottavaa.

jazzmies: Eipäs sekoteta Metallicaa tähän, sillä sehän on (tai oli) rock-bändi. Heidän musiikissaan oli vaaran tuntua, draamantajua, groovea ja mähinää.
 
Vaaran tuntua on kyllä viime vuosina piisannut siinä saako Ulrich bassarit menemään ja pysyykö tempo :-)
 
Ja mähinä?
 
Hevirockin tappoi Iron Maiden, mikä on kaikilla sektoreilla huono: kornit sanoitukset, super-tenori, huono taimi, alkeelliset modaaliset harmoniat, luokattomat muotorakenteet, huono maku ja käsittämätön suosio. Kaikki katastrofin ainekset, ja jengi diggaa. Myös täällä, mikä on pelottavaa.
 
Iron Maidenin huono puoli on käsittämätön suosio? :-D
 
Mut joo: Tuli selväksi ettet pidä Iron Maidenista.Mutta mitäpä väliä sillä nyt oikeastaan on? Makuja on monia.Kaikki kunnia mielipiteellesi toki.

Atomic Cafe: Jos tarkkoja ollaan niin media ja fanit sen luokittelun yleensä tekevät ja niin varmaan tässäkin tapauksessa kävi. Toisaalta kyllähän bänditkin yleensä toisesta sukupolvesta alkaen samaistuvat näihin käsitteisiin ja jossakin vaiheessa ne haastavat ne joita itse teininä kuuntelivat. Näin teki myös Metallica joka sekin herättää nykyään kiivaimpien metallifanien joukoissa enemmän vihaa kun myönteisiä tunteita.
 
Jätin itse Metallican suosiolla väliin ihan kyseisen ilmiön alkuhetkistä lähtien.
Sen sijaan hauskoja hetkiä on tarjonnut mm. Spin Doctors.

BigPapa: Jätin itse Metallican suosiolla väliin ihan kyseisen ilmiön alkuhetkistä lähtien.
 
Minä näin ne Saapasjalkarockissa 1986 ja ihan hyvin se siinä tilanteessa toimi vaikka en minä niiden levyjä ole koskaan jaksanut kuunnella. Spin Doctors oli hauska ryhmä.

Askr: Hieman ohi aiheen tuli mieleen, että on se kyllä mystistä miten omana pidettyjen asioiden, kuten mielimusiikin siitä itsestään nousevan hyvyyden uskotaan lisääntyvän ratkaisevasti siitä, että osoittaa muun musiikin olevan kuollutta/huonoa/tylsää.
 
Erinomainen pointti.Olen itse mietiskellyt samaa.Aika monesti ihmiset tuntuu tarvitsevan sen "huonomman": "Se Beatles oli hyvä bändi verrattuna näihin nykyisiin".Tämä on varmaan jonkinlainen ihmisluonteen vakiopiirre.Tai sitten on epävarmuus siitä oman asian hyvyydestä ja puolustaudutaan tällä tavalla.
 
Luulisi ilman muuta ,että jos pitää jostain ja pitää sitä hyvänä asiana ei ole oikeasti tarve muiden hyvinä pitämien asioiden vähättelyyn.Ehkä taustalla piilekin oikeasti oma epävarmuus.

Jummi tää onkin aika kivaa pitkästä aikaa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=wsdy_rct6uo&ob=av2e
 
http://www.youtube.com/watch?v=GrQCro68sRU

PsychedelicWarlord: Ok.En tuntenut tarkemmin makuasi.
 
My mistake.
 

 
Itse olen ajatellut ,että Ynkkä vie sen klassisen vaikutteen paljon pidemmälle kuin Eddie.Ja tosiaan Eddiellä on kyllä enemmän tota bluesia mukana kuin Ynkällä.Soittaahan Ynkkäkin bluesia kai joskus ,mutta..noh :-)
 
Minusta myöskään Ynkällä tapping ei ole niin keskeisessä roolissa kuin Eddiellä.Jotenkin näen ,että Ynkkä otti vaikutteensa suoraan Blackmorelta ja Uli Jon Rothilta ja hyppäs Eddien yli :-)
 
Ynkkä ja blues ei oikein sovi yhteen millään muotoa, eikä tarvitse edes olla mikään blues puristi että tuohon johtopäätökseen voi tulla. Yngwien käsitys bluesista kun näyttää (ja kuulostaa) olevan I-IV-V kierrolla olevaa klassiseen pohjautuvaa tilua. Muutoin täsmälleen samaa mieltä. Yngwie ei ollut ensimmäinen, tai edes ensimmäisiä jotka yhdisteli klassista metalliin, hän oli kuitenkin ainoa joka tuli tunnetuksi pelkästään siitä ja nopeudestaan. Blackmore ja Uli Jon Roth ottivat toki klassisesta paljon vaikutteita, mutta niitä otettiin paljon muualtakin.