| Aihe: Jazzin aloitus | |
|---|
 sub zero
11.10.2010 20:34:25 (muokattu 11.10.2010 21:01:23) | |
|
miksi noi maj7 ja maj9 on yleensä eroteltu jos niihin lätkästään samat nuotit ja skaalat?
tässä vaiheessa skaalat tuntuu kyllä jotenkin luontevammalta tavalta kuin sointujen nuotit säveltyä tätä hommaa... ehkäpä voisin yrittää yhdistää nämä, että ajattelen sekä skaalaa että siinä erityisesti sointujen nuotteja
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
|
sub zero: miksi noi maj7 ja maj9 on yleensä eroteltu jos niihin lätkästään samat nuotit ja skaalat?
No maj9 on vain maj7:sen laajennos. Tietysti kun soinnut tulevat sointusoittimella, on niiden käräktääri erilainen. Improvisoidessa asialla ei ole kuitenkaan niin suurta merkitystä, koska maj7 voi laajentaa maj9:iin. Toisaalta maj7 voidaan laajentaa myös pienellä tai suurella noonilla, undesimillä tai tredesimillä.
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
 baron
11.10.2010 22:43:04 (muokattu 11.10.2010 22:48:39) | |
|
Wild String Of Voodoo Strat: No maj9 on vain maj7:sen laajennos. Tietysti kun soinnut tulevat sointusoittimella, on niiden käräktääri erilainen. Improvisoidessa asialla ei ole kuitenkaan niin suurta merkitystä, koska maj7 voi laajentaa maj9:iin. Toisaalta maj7 voidaan laajentaa myös pienellä tai suurella noonilla, undesimillä tai tredesimillä.
Eli sointu voidaan laajentaa asteikoksi:-)
Edit: Pieni nooni, Cmaj7b9??? Joteskin eksoottista?
Backlundin mukaan dominanttisointua voidaan laajentaa melkein millä vaan mutta että duurisointua?
Nyrkkisääntö on että duurisointua voidaan laajentaa sävelaskelta korkeamman duurisoinnun sävelillä mutta että puoli sävelaskelta?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Eli sointu voidaan laajentaa asteikoksi:-)
Edit: Pieni nooni, Cmaj7b9??? Joteskin eksoottista?
Backlundin mukaan dominanttisointua voidaan laajentaa melkein millä vaan mutta että duurisointua?
Nyrkkisääntö on että duurisointua voidaan laajentaa sävelaskelta korkeamman duurisoinnun sävelillä mutta että puoli sävelaskelta?
Omasta mielestänikin Cmaj7b9 on aika härskin kuuloinen, mutta toisaalta omiin korviini lähes tulkoon kaikki pienen noonin sisältävät soinnut kuulostavat eksoottisilta. On totta, ettei tuota Cmaj7b9 juurikaan perinteisessä jazzissa kuule, mutta teoreettisesti sointulaajennos on tietenkin mahdollinen. Pieniä nooneja sisältäviä sointuja esiintyy jazzissa enimmäkseen septimisointujen kanssa (7 tai m7), ja kvintti saattaa myös olla muunnettu vähennetyksi tai ylinousevaksi ( C7(b5b9) tai C7(#5b9)). Sitten taas esimerkiksi flamencomusiikille ominaisessa soinnissa tavataan usein toonikan duurisointu add b9 muodossa.
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
|
sub zero: miksi noi maj7 ja maj9 on yleensä eroteltu jos niihin lätkästään samat nuotit ja skaalat?
Mitä tulee komppaukseen, niin New Real Book -kirjoissa on tavallisesti soinnussa otettu huomioon melodiasävel, jonka oletetaan olevan hajotuksen korkein. Esim. kappaleen 'Girl from Ipanema' aloitussoinnun näkisin vanhan mielelläni Real Bookin maj7:sta poikkeavasti olevan maj9, koska silloin ei-niin-kouliintunut sointusoittaja antaisi enemmän painoarvoa soinnun yläpäälle ja noonisävelellä sijaitsevalle melodiaäänelle. Ylipäätänsä laajemmat sointumerkinnät johdattelevat esittäjän jouhevammin (tai juohevammin) laajempien harmonioiden äänenkuljetukseen, ja edelleen solisti saa myös niistä horisontaalisempaa osviittaa yhdistellä sointuja vertikaalisten arpeggioiden sijasta.
Franz Schubert on maailman hyvin meloorikko! |
|
Wild String Of Voodoo Strat: Omasta mielestänikin Cmaj7b9 on aika härskin kuuloinen
Tuleehan siihen kunnon klusteri pieniä sekunteja, H C ja Db!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Tuleehan siihen kunnon klusteri pieniä sekunteja, H C ja Db!
Klusterithan on harmonian suola. Tuosta Cmaj7b9 saa vielä maukkaamman, kun siihen lisää tritonuksen Cmaj7(b5b9) ;)
Mutta jääköön tällaiset puheet modernin musiikin keskusteluaiheisiin, koska perinteiseen jazzharmoniaan eivät tuollaiset klusterit tosiaankaan kuulu.
"Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
sub zero
13.10.2010 20:47:10 (muokattu 13.10.2010 20:47:41) | |
|
transkriptaan nyt sitten soolot tuosta beiderbecken "way down younder in new orleansista" oppiakseni sooloilusta lisää, kun toi on jotenkin sopivan tuntuinen biisi. aikaa vievää hommaa kyllä
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
|
sub zero:. aikaa vievää hommaa kyllä
Hidasta mutta palkitsevaa!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
sub zero: miksi noi maj7 ja maj9 on yleensä eroteltu jos niihin lätkästään samat nuotit ja skaalat?
Eipä niitä juuri olekaan eroteltu... Useimmiten jazz-biisien soinnutuksissa lukee vain C maj 7 (tai jopa pelkkä C tai sitten C ja triangeli), siihen soittaja lätkäisee maj 7:n tai maj 9 tai vaikka pelkän kolmisoinnun. Vähän yksinkertaistaen: olennaista on soinnun luonne: onko duuri, molli, dominantti, vähennetty. Ks. esim. joku Real Book; siellä on merkitty keskimäärin vain onko kysessä duuri, molli tms. Soittajalle jää pelivaraa sen mukaan miten ääntä haluaa kuljettaa tai pystyy kuljettamaan. Äkkiä siihen tottuu.
Sitten on nämä alt-soinnut ja siinä homma toimii vähän samaan tapaan: esim. kitaristi päättää itse mitkä altit soittaa. |
|
voiko pentatonisten skaalojen käytöstä sanoa jotain yleisellä tasolla? niiden kanssahan olisi aina tarjolla myös samaan sointuun sopiva laajempi skaala. kannattaako joskus kuitenkin keskittyä pentatonisen skaalan säveliin?
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies |
|
sub zero: voiko pentatonisten skaalojen käytöstä sanoa jotain yleisellä tasolla? niiden kanssahan olisi aina tarjolla myös samaan sointuun sopiva laajempi skaala. kannattaako joskus kuitenkin keskittyä pentatonisen skaalan säveliin?
Itse olen labrannut pentatonisia, tarkemmin mollipentatonista esim. näin:
Seiskasointu => haetaan toonika ja sitä kautta (duuri)sävellajiin kuuluvat molliseiskat. Esim G7 => C-duuri; Dm7, Em7, Am7. Seuraavaksi sitten G7:lle rakannettu vamppi soimaan ja kokeilemaan neljää (D, E, A ja G) mollipentatonista vampin päälle. Simppeli pentatoninen fraasi saa aivan uusia ulottuvuuksia näin. Hyvä korvien avaaja muutenkin.
White men can't Monk |
baron
14.11.2010 21:20:30 (muokattu 15.11.2010 21:19:34) | |
|
sub zero: voiko pentatonisten skaalojen käytöstä sanoa jotain yleisellä tasolla? niiden kanssahan olisi aina tarjolla myös samaan sointuun sopiva laajempi skaala. kannattaako joskus kuitenkin keskittyä pentatonisen skaalan säveliin?
II-V-I sointukierron päälle sopii V asteen duuripentatoninen (tai kolmannen asteen mollipentatoninen)
Levine kirjassaan kertoo kuinka Coltranen "Giant Steps" piisin selviää kolmella pentatonisella asteikolla.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Zeeboo: Itse olen labrannut pentatonisia, tarkemmin mollipentatonista esim. näin:
Seiskasointu => haetaan toonika ja sitä kautta (duuri)sävellajiin kuuluvat molliseiskat. Esim G7 => C-duuri; Dm7, Em7, Am7. Seuraavaksi sitten G7:lle rakannettu vamppi soimaan ja kokeilemaan neljää (D, E, A ja G) mollipentatonista vampin päälle. Simppeli pentatoninen fraasi saa aivan uusia ulottuvuuksia näin. Hyvä korvien avaaja muutenkin.
Olen tehnyt tuota samaa ja vienyt vähän pidemmällekin. Vaikka G7 => Fm -pena (b9#9b13, alt), Bbm -pena (b9#9#11b13, alt). Gmaj => Am-, Hm- ja Em -penat. F#m -pena (#11). Pentatonisilla on kanssa kiva soittaa ulos soittelemalla käymällä kulloinkin käyttämästään asteikosta välillä vaikka puolisävelaskeleen tai tritonuksen päässä. |
|
sax machine: Olen tehnyt tuota samaa ja vienyt vähän pidemmällekin. Vaikka G7 => Fm -pena (b9#9b13, alt)....
Tutulta tuntuu. Ja hyvältä soundaa!
White men can't Monk |
|
Itse pyrin ajattelemaan biisit yhdessä sävellajissa. Minulle tuon ajattelun omaksuminen oli se suurin ja vapauttavin oivallus jonka olen tähän mennessä kokenut. Homman nimi on että katsot lapussa olevan nelisoinnun. Aluksi soitat sen nelisointu-arpeggiona läpi pitkin soitinta/otelautaa. Sitten lisäät Sävellajiin kuuluvat jäljelle jääneet sävelet. Silloin sinulla on tilanteeseen sopiva skaala käytössä. Mielestäni tätä ei ole tässä ketjussa tullut esille vaikka kyse on tärkestä asiasta. Nillä yseillä ja muilla lisäsävelillä on merkitystä joka tilanteessa.
Esimerkkinä Sävellaji on C-duuri ja lapussa on sointukulku H7 - Em7.
C-duurissa tuo on V7/III - IIIm7. H7:n sävelet ovat 1= H, 3= D#, 5= F# ja b7= A. Seuraavaksi pitäisi selvittää minkäsuuruiset 9, 11, 13 sointuun/skaalaan laitetaan. Se selviää ottamalla loput sävelet sävellajin(C)- duuriskaalasta, eli C= b9, E= 11, G= b13.
Skaalasta tuli siis 1, b9, 3, 11, 5, b13, b7, ELI Mixolyydinen b2 b6, ELI mixo b2b6, joka on harmonisen mollin 5. moodi phrygian dominant(?)
Tällä ajattelutavalla joutuu opettelemaan kasan skaaloja, mutta ne joutuu opettelemaan joka tapauksessa jos aikoo jatsia osata soittaa tasokkaasti. Ei ole oikotietä. On myös tilanteita jossa soitua ei saa analysoitua sävellajiin esim Dmaj7 C-duurissa. En todellakaan ole pedagogi joten olette onnekkaita jos ymmärrätte mitä yritin tässä postauksessa selittää. |
|
widebit: Itse pyrin ajattelemaan biisit yhdessä sävellajissa. Minulle tuon ajattelun omaksuminen oli se suurin ja vapauttavin oivallus jonka olen tähän mennessä kokenut. Homman nimi on että katsot lapussa olevan nelisoinnun. Aluksi soitat sen nelisointu-arpeggiona läpi pitkin soitinta/otelautaa. Sitten lisäät Sävellajiin kuuluvat jäljelle jääneet sävelet. Silloin sinulla on tilanteeseen sopiva skaala käytössä. Mielestäni tätä ei ole tässä ketjussa tullut esille vaikka kyse on tärkestä asiasta. Nillä yseillä ja muilla lisäsävelillä on merkitystä joka tilanteessa.
Esimerkkinä Sävellaji on C-duuri ja lapussa on sointukulku H7 - Em7.
C-duurissa tuo on V7/III - IIIm7. H7:n sävelet ovat 1= H, 3= D#, 5= F# ja b7= A. Seuraavaksi pitäisi selvittää minkäsuuruiset 9, 11, 13 sointuun/skaalaan laitetaan. Se selviää ottamalla loput sävelet sävellajin(C)- duuriskaalasta, eli C= b9, E= 11, G= b13.
Skaalasta tuli siis 1, b9, 3, 11, 5, b13, b7, ELI Mixolyydinen b2 b6, ELI mixo b2b6, joka on harmonisen mollin 5. moodi phrygian dominant(?)
Tällä ajattelutavalla joutuu opettelemaan kasan skaaloja, mutta ne joutuu opettelemaan joka tapauksessa jos aikoo jatsia osata soittaa tasokkaasti. Ei ole oikotietä. On myös tilanteita jossa soitua ei saa analysoitua sävellajiin esim Dmaj7 C-duurissa. En todellakaan ole pedagogi joten olette onnekkaita jos ymmärrätte mitä yritin tässä postauksessa selittää.
no niin no.
I'm way deep into nothing special (SD: West of Hollywood). |
|
Torsti Suomi: Alussa on hyvä hankkia kravatti, valkoinen kauluspaita ja brylkreemiä. Silkkijakku ja Pomarfinnit pitää jättää pois, tilalle slicksit tai kiiltonahkakengät. Silmälasit kuuluvat myös jazz-aloittajan asuun.
Minä lisäisin vielä kyllä Mustan Hatun !
ainakin se luo katu-uskottavuutta fonin soittajalle. |
 Zeeboo
01.02.2011 18:41:23 (muokattu 01.02.2011 18:41:33) | |
|
widebit: ...Aluksi soitat sen nelisointu-arpeggiona läpi pitkin soitinta/otelautaa. Sitten lisäät Sävellajiin kuuluvat jäljelle jääneet sävelet. Silloin sinulla on tilanteeseen sopiva skaala käytössä.
"Common tone" taitaa olla tämän lähestymistavan nimi.
White men can't Monk |
baron
02.02.2011 00:17:55 (muokattu 02.02.2011 08:54:51) | |
|
Zeeboo: "Common tone" taitaa olla tämän lähestymistavan nimi.
Itse asiassa sointu kaikkine "sallittuine" laajennuksineen on yhtä kuin asteikko.
(Vai onko duuriasteikko/jooninen poikkeus? F ei oikein mahdu?)
Edit: Yöllä tuli ajateltua jostain syystä C-duuria. Tarkoitin tietysti kvarttia.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
