Rock, pop, alternative ›

Juuri näin. Hyviä biisejä tulee, mutta kun vastapainoksi tulee 99 biisiä kuraa, niin into kuunnella uutta musaa on aika matala.
 
Borlag: Nykyään on kieltämättä tuo teknisyys kokoajan enemmän esillä, mutta silti uskaltaisin väittää että kyllä niitä biisintekijöitäkin tulee edelleen tasaiseen tahtiin, he eivät vaan välttämättä pääse esille niin helposti.

Atomic Cafe: Taidemaailma on viihteellistynyt, pinnallistunut ja kaupallistunut, se vaatii sellaista osaamista ja sosiaalisuutta mihin kummajaiset harvoin kykenevät, taidemaailma on muotoutunut muottiin mihin kummajaiset eivät mahdu, ei ainakaan työväenluokan kummajaiset. Tästä johtuen myös taiteilijan sädekehä on riisuttu, taitelijalla ei ole oikeutta olla kummallinen koska taiteilijakin on ihan tavallinen ihminen.
 
Puhutaan outsider-taiteesta ja outsider-musiikista, mutta eikö taiteilijan pitäisi joka tapauksessa olla ulkopuolinen jotta hänen tekemisissään olisi jotain kiinnostavaa tai todenmukaista? Näen "taiteilijamyytin alasampumisen" eli taiteilijoiden normalisoinnin osana kaiken normaalistamista, standardointia ja latistumista. Taiteilijan on yksinkertaisesti vaikea saada keikkaa ellei hän sosiaalisessa tilanteessa onnistu vakuuttamaan ympäristöään siitä, että hänkin on vain tavallinen ihminen. Kyllä on surkeaan jamaan asiat saatu.
 
Taiteiljoilta vaaditaan nykyisin paljon suurempaa standardinormaaliutta kuin lähikaupan kassalta tai sähköinsinööriltä. Kukaan ei kiellä sinua tosin olemasta juuri sellainen kuin olet, mutta sitten ei paljon tule keikkaakaan. Jos sähköinsinööri on työnsä ulkopuolella täysi hörhö, hänen työnantajansa tuskin kiinnostuu asiasta. Jos taiteilija on vapaa-ajallaan oma itsensä, häntä aletaan herkästi hyljeksiä, "koska hän luulee olevansa muita parempi".
 
Tässä lienee samanaikaisesti tapahtunut myös sellainen samaan suuntaan vaikuttava ilmiö, että taiteilijoiksi ryhtyy ja päätyy tylsempää väkeä kuin ennen. Mutta meillähän on täsmälleen niin hyvät taiteilijat ja kansanedustajat kuin itse ansaitsemme eikä se aina ole paljon.

krautio: Juuri näin. Hyviä biisejä tulee, mutta kun vastapainoksi tulee 99 biisiä kuraa, niin into kuunnella uutta musaa on aika matala.
 
Kyllä sitä kuraa on aina ollut, ihan joka genressä. Oikeastaan suurin muutos viimeisen 30 vuoden aikana tämän suhteen on siirtyminen vinyylistä CD aikakauteen ja sen tuomaan levynkeston pidennykseen lähes tuplaan siitä mitä levyt silloin aikoinaan olivat. Kun 70 luvulla 2 levyn vinyylit olivat pikemminkin poikkeus kuin sääntö, on nykypäivänä se täyden 80 minuutin CD enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toisin sanoen, mitä enemmän yritetään sulloa sitä musiikkia levylle, sitä todennäköisempää on että siellä on sitä kuraa enempi.

Borlag: Kyllä sitä kuraa on aina ollut, ihan joka genressä. Oikeastaan suurin muutos viimeisen 30 vuoden aikana tämän suhteen on siirtyminen vinyylistä CD aikakauteen ja sen tuomaan levynkeston pidennykseen lähes tuplaan siitä mitä levyt silloin aikoinaan olivat. Kun 70 luvulla 2 levyn vinyylit olivat pikemminkin poikkeus kuin sääntö, on nykypäivänä se täyden 80 minuutin CD enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Toisin sanoen, mitä enemmän yritetään sulloa sitä musiikkia levylle, sitä todennäköisempää on että siellä on sitä kuraa enempi.
 
Toisaalta ennen tehtiin niitä lyhyempiä levyjä tiuhemmalla tahdilla, 60-luvulla usemapi levy vuodessa per artisti ja 70-luvullakin tahti oli yleensä levy per vuosi.
 
Nyt julkaisutahti saattaa olla 2-3 vuotta, mutta monelta ns. aktiiviseltakin bändiltä saattaa tulla vain pari levyä vuosikymmenessä. Ei materiaalia tule ulos yhtään sen enempää kuin ennen vaikka yksiköt ovatkin tuskallisen pitkiä.
 
Pesosen kanssa samaa mieltä, että taiteilijoita ajetaan sellaiseen bisneksen ja brändääjien helposti sulattamaan muottiin. Pinnalta saattaa näyttää että suositaan jonkin asteista erikoisuutta ja marginaalisäväystä, mutta todellisuudessa vaaditaan ennustettavaa ja muokattavaa pakettia.

Eikös monet levy-yhtiön edustajat ole valitelleet myös sitä, että heitä lähestyvät "valmiit bändit". On promokuvat viimeisen päälle, on hieno pahvinen digipack ja videoita jne... Sitten kun aletaan kuuntelemaan itse tärkeintä eli musaa, niin kaikki lentää valitettavan nopeasti roskakoriin.
 
Eli monet aloittelevat demobändit/artistit itse menevät samaan lankaan eli pohtivat liikaa omaa tuotostaan siltä kannalta miltä näyttävät eivätkä miltä kuulostavat.
 
Muistaakseni Dingo signattiin levy-yhtiöön jonkun todella huonolaatuisen c-kasetin perusteella ja loppu on historiaa.

jra: Nyt julkaisutahti saattaa olla 2-3 vuotta, mutta monelta ns. aktiiviseltakin bändiltä saattaa tulla vain pari levyä vuosikymmenessä. Ei materiaalia tule ulos yhtään sen enempää kuin ennen vaikka yksiköt ovatkin tuskallisen pitkiä.
 
70-luvulla bändejä ei tajuttu lähettää parin kolmen vuoden kiertuille, tuo helpotti huomattavasti tiheämpää julkaisutahtia. Nykyään monet semi-isot bändit kiertää niin hulluna, että ihmettelen miten virta riittää kovien levyjen tekoon.

Olen tarpeeksi humalassa osallistuakseni tähän jälkeenjääneeseen keskusteluun, ja haluaisin tiedustella, että kuunteletteko te muusikoiden.netin käyttäjät muutakin kuin mainstream-musiikkia?

ydinaukio: Olen tarpeeksi humalassa osallistuakseni tähän jälkeenjääneeseen keskusteluun, ja haluaisin tiedustella, että kuunteletteko te muusikoiden.netin käyttäjät muutakin kuin mainstream-musiikkia?
 
Joo.
 
Mainstream on siinä mielessä arvottava käsite tai olotila, että mitä parempi muusikko tai bändi olet, sitä suuremman suosion luonnollisesti ansaitset, ja sitä pienemmällä syyllä jäät marginaaliin. Näinhän asiat eivät käytännössä valitettavasti ole.

Kuuntelen enemmän mainstreamia kuin indietä. Mitä pahaa siinä on?
 
ydinaukio: Olen tarpeeksi humalassa osallistuakseni tähän jälkeenjääneeseen keskusteluun, ja haluaisin tiedustella, että kuunteletteko te muusikoiden.netin käyttäjät muutakin kuin mainstream-musiikkia?

krautio: Kuuntelen enemmän mainstreamia kuin indietä. Mitä pahaa siinä on?
 
Kaippa tässä viitattiin siihen että maailma on täynnä hyvää musaa jos jaksaa vähän itsekin etsiä eikä vain lueskella Soundin sivuja.

Maailma on täynnä hyvää mainstream-musaa ja lisää löytyy koko ajan.
 
aivokuolio: Kaippa tässä viitattiin siihen että maailma on täynnä hyvää musaa jos jaksaa vähän itsekin etsiä eikä vain lueskella Soundin sivuja.

Kaippa tässä viitattiin siihen että maailma on täynnä hyvää musaa jos jaksaa vähän itsekin etsiä eikä vain lueskella Soundin sivuja.
 
Niimpä. Maailmassa on tosiaan muutakin musaa kuin mitä tuolta radiosta ja teeveestä pääasiassa tulee. Ja hyvää musaa onkin. Itellä viimeisin löytö on Nicke Anderssonin bändi Imperial State Electric. Erittäin hyvää musiikkia! Ja häkellyttävän originelliä 70-luku saundia. Kannattaa jokaisen perusrokin ystävän ehdottomasti tutustua.

DannyBoy Duster: Niimpä. Maailmassa on tosiaan muutakin musaa kuin mitä tuolta radiosta ja teeveestä pääasiassa tulee. Ja hyvää musaa onkin. Itellä viimeisin löytö on Nicke Anderssonin bändi Imperial State Electric. Erittäin hyvää musiikkia! Ja häkellyttävän originelliä 70-luku saundia. Kannattaa jokaisen perusrokin ystävän ehdottomasti tutustua.
 
Kuulostelin 'Lord Knows...' kappaleen tuubista, ja se riitti. Ja miksi riitti on se, että kappale oli huonosti laulettu ja soitettu. Se ei haittaisi, jos kappale olisi jotain muuta kuin aikaisemmin oltaisiin kuultu. Mutta nyt tulee heti mieleen T-Rex, Bowie, Slade, Hanoi Rocks, Brian May jne, eli tuo on tehty jo. Erittäin genre-lähtöistä ilmaisua, mikä osoittaa rockin olevan nykyisin äärikonservatiivista.

Kuulostelin 'Lord Knows...' kappaleen tuubista, ja se riitti. Ja miksi riitti on se, että kappale oli huonosti laulettu ja soitettu. Se ei haittaisi, jos kappale olisi jotain muuta kuin aikaisemmin oltaisiin kuultu. Mutta nyt tulee heti mieleen T-Rex, Bowie, Slade, Hanoi Rocks, Brian May jne, eli tuo on tehty jo. Erittäin genre-lähtöistä ilmaisua, mikä osoittaa rockin olevan nykyisin äärikonservatiivista.
 
Ei siis sun musaa. No minä ainakin tykkäsin isosti. Ja juuri tuo yleinen saundin suttuisuus ja epätarkka soitto on varmasti tarkoituksen mukaista. Suurena 70-luku-KISS-diggaajana minä ainakin tajusin heti mistä tässä levyssä on kyse. Ehkä vaikutteet ovat liiankin selkeät ja ehkei tämä mitään uutta tarjonnut, mutta ei tässä taatusti mitään uutta ole edes ollut tarkoitus luoda. Ja jos kerran esikuvansa eivät enää saa mitää kunnollista aikaiseksi, ni hyvä että joku edes osaa apinoida jotain näin vanhalta haiskahtavaa levynkansien väliin. Mi laiki!

bowie on vieläkin hyvä

...ja Slade: http://www.youtube.com/watch?v=w8NOH7vlcKg&feature=related
 
Slade ja Bowie on mummorokkia mutta ei se menoa haittaa.

Just tämän tapahtuman takia rock kuoli lopullisesti http://www.youtube.com/watch?v=w5vXdbGtzLI

ydinaukio: Olen tarpeeksi humalassa osallistuakseni tähän jälkeenjääneeseen keskusteluun, ja haluaisin tiedustella, että kuunteletteko te muusikoiden.netin käyttäjät muutakin kuin mainstream-musiikkia?
 
Ihan samantekevää kuunteleeko mainstream-musiikkia vai jotain joka menee huonommin kaupaksi jonkun konkurssin partaalla heiluvan pikkuyhtiön listoilla.Toiset myy paremmin kun toiset mutta ihan oikeaa vaihtoehtomusiikkia tehdään vain pimeissä komeroissa ja sitä kuuntelee vain komeroihmiset, ne jotka tekevät musiikkia niissä naapurikomeroissa. Hyvähän se on että komeromusiikkia tehdään ja kuunnellaan mutta ei se vie rokkia suuntaan eikä toiseen koska se syntyy ja kuolee pienessä pimeässä komerossa.

jazzmies: Just tämän tapahtuman takia rock kuoli lopullisesti http://www.youtube.com/watch?v=w5vXdbGtzLI
 
Kun Dave Grohl tuli rumpujen takaa pois?