Kitarat: kitarakamat ›

Terve
 
Löytyykö käytännön kokemusta floikkakitaroissa parhaiten toimivista kielistä?
Kestävätkö jotkin kielet ajanmittaan kammen käyttöä paremmin kuin toiset?
Kiinnostuksen kohteena ovat 10-46 -setit.

Hössö: Terve
 
Löytyykö käytännön kokemusta floikkakitaroissa parhaiten toimivista kielistä?
Kestävätkö jotkin kielet ajanmittaan kammen käyttöä paremmin kuin toiset?
Kiinnostuksen kohteena ovat 10-46 -setit.
 
samalla tavalla ne kestää.

Tossa nyt ainakin on asiasta mainittu mutta kokemusta ei ole.
 
http://www.beatman.fi/product_details.php?p=244

Grugi: Tossa nyt ainakin on asiasta mainittu mutta kokemusta ei ole.
 
http://www.beatman.fi/product_details.php?p=244
 
Noita pitääkin kokeilla, kiitos vinkistä:)

D'addarrio ollut täällä käytössä floikkakitaroissa jo 18 vuotta, eikä ole ongelmia ollut. .009 EXL120 -settejä kyllä käytän. Joskus .010 settejä.

Hössö: Noita pitääkin kokeilla, kiitos vinkistä:)
 
Noikin on saitenkatalogilla kolme euroa halvempia per setti.

ReBeat: Noikin on saitenkatalogilla kolme euroa halvempia per setti.
 
Noniin, kiitos jälleen:)

Olen käyttänyt vuosia GHS:n kieliä kiinteätallaisissa kitaroissa, mutta olen ollut huomaavinani, että ne väsyvät melko nopeasti floikkakäytössä. Aikoinaan tuli kokeiltua lähinnä d'addarion kieliä, joista siirryin noihin geehooäässiin.

Dean Markley Blue Steel kielet toimii ja kestää omassa floikassa hyvin. Muutenkin laadukkaita kieliä.

ThrashRocket: Dean Markley Blue Steel kielet toimii ja kestää omassa floikassa hyvin. Muutenkin laadukkaita kieliä.
 
Minulle nuo oli pitkiin aikoihin kielet joista löytyi maanantaikappale eli se siitä laadusta. Itse asiassa koko setti vaikutti valmiiksi hapettuneelta kun eivät edes soineet kirkkaasti kuten uudet kielet yleensä.

Krice: Minulle nuo oli pitkiin aikoihin kielet joista löytyi maanantaikappale eli se siitä laadusta. Itse asiassa koko setti vaikutti valmiiksi hapettuneelta kun eivät edes soineet kirkkaasti kuten uudet kielet yleensä.
 
Ihan hyvä että herää keskustelua ja vastaväitteitä. Jokaisellahan on omat näkemyksensä ja näin voidaan saada hieman rajattua näitä eri kieliä kyseessä olevaan käyttöön.

Hössö: Terve
 
Löytyykö käytännön kokemusta floikkakitaroissa parhaiten toimivista kielistä?
Kestävätkö jotkin kielet ajanmittaan kammen käyttöä paremmin kuin toiset?
Kiinnostuksen kohteena ovat 10-46 -setit.
 
Elixirit. Ne on tosi kestävät eikä katkeile kovin helposti.

jussi1976: Elixirit. Ne on tosi kestävät eikä katkeile kovin helposti.
 
Katkeilu ei ole ollut minulle ongelma, en ole kymmeneen vuoteen saanut poikki kuin kaksi kieltä. Elixirejä olen joskus kokeillut, hyvin kyllä soivat, mutta mielestäni etu muihin kieliin nähden on marginaalinen suhteessa lisähintaan.

Grugi: Tossa nyt ainakin on asiasta mainittu mutta kokemusta ei ole.
 
http://www.beatman.fi/product_details.php?p=244
 
Toi vahvistettu pääpunos menee tietysti floikassa hukkaan, koska siinä se katkaistaan pois tai kieli lukitaan joka tapauksessa punoksen toiselta puolelta.
Itte oon käyttäny elixirejä 15 vuotta ja hyviks on tullu todettua. Ei katkeile ainakaan useammin kuin muut merkit ja lisäksi saundi säilyy hyvänä loppuun asti, jopa silloin kun kieli on niin vanha ettei enää pidä virettä.

wilo: Toi vahvistettu pääpunos menee tietysti floikassa hukkaan, koska siinä se katkaistaan pois tai kieli lukitaan joka tapauksessa punoksen toiselta puolelta.
 
Totta kyllä tämäkin. Itse laitan kielet siten, että pallopää jää virityskoneiston päähän. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kieli kannattaisi katkaista vapaasta päästään. Mielestäni kielen kelaus virittimelle on paljon helpompi tehdä, kun pallo estää kielen liukumisen sitä kiristäessä.

Hössö: Totta kyllä tämäkin. Itse laitan kielet siten, että pallopää jää virityskoneiston päähän. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi kieli kannattaisi katkaista vapaasta päästään. Mielestäni kielen kelaus virittimelle on paljon helpompi tehdä, kun pallo estää kielen liukumisen sitä kiristäessä.
 
Ei se varmaan mitään haittaa, mutta itsestä tuntuu, että paksujen kielten punokset ovat sieltä pallon päästä jo niin jäykkiä, että viritin tuntuu saavan kohtuuttoman paljon vääntöä. Kai ne kestävät, mutta päätin etten rasita niitä enempää kuin pakko. Paksut ovat itsellä tyyliin .54 - .58.
 
OP:n kysymykseen en varsinaisesti osaa antaa suoranaista suositusta, mutta itse etsisin setin joka on helppo venyttää lopulliseen kuosiinsa. Inhottavaa alkaa säätämään floiderin kanssa joka kerta kun kitaran kouraansa ottaa. Mikä setti on sitten helppo venyttää? No luulisin, että ei ainakaan mikään vahvistettu ja/tai hyvinkin paksu setti. Ernie Ballin Slinkyt toimivat itselle parhaiten (eli helpoiten:).