| Aihe: kitaranupin käyttöikä? | 1 |
|---|
|
Kauan kitaranuppi kestää yleensä? | |
Kuluvia osia (mm. putket) pitää tietenkin vaihdella säännöllisesti, ja toki välillä voi yksittäisiä komponentteja joutua vaihtamaan, mutta eiköhän normaali putkinuppi kestä käyttöä useita vuosikymmeniä...
"isi, katso, tuo yksi kitara on ihan rikki!" - 3v. tytär DLX-musicin kitaraosastolla kommentoi Jacksonin RR3:sta... | |
painofdespair: Kauan kitaranuppi kestää yleensä?
Riippuu aika paljon siitä onko se Hiwatt vai Bugera, tai kenties jotain siltä väliltä.
"Malmsteen and I broke up over religious reasons... He thought he was God, and I didn't agree... Blackmore's God!"
- Joe Lynn Turner | |
Wespa: Riippuu aika paljon siitä onko se Hiwatt vai Bugera, tai kenties jotain siltä väliltä.
Vanhemmat nupiskat kestää kyllä useita kymmeniä vuosia. Bugeroista joutuu luultavasti osia vaihtamaan paljon useammin.
"Every man dies, not every man really lives." | |
painofdespair: Kauan kitaranuppi kestää yleensä?
On sitä vastaan tullut toimivia transistoriradioitakin tuolta ihmeelliseltä 50 ja 60-luvulta. Periaatteessa kitaravahvistimien käyttöikä on verrattavissa mihin tahansa muuhun vahvistimeen. Putki- ja transistorivahvistimet vs. putki- ja transistoriradiot.
Potikoiden rohinaa ja muita komponenttien vaihtelua voi tarvita ajan myötä, mutta kyllä niiden pitää kestää vuosia. Muutoin puhutaan todella huonosta ja surkeasta laadusta.
Tulis talavi nii näköö mitä köyhät pistää ylle! | |
llarppp: Vanhemmat nupiskat kestää kyllä useita kymmeniä vuosia. Bugeroista joutuu luultavasti osia vaihtamaan paljon useammin.
Mitäköhän nää Bugeroissa useammin vaihdettavat osat mahtaa olla? | |
Ääripään esimerkit: http://blog.marshallamps.jp/blog/images/2009/04/26/dsc_0297.jpg
Osat on sormen kokoisia, liitetty toisiinsa piuhalla. Jos joku hajoaa, se on erittäin helppo vaihtaa, jopa minä osaan vaikken ole sähköihminen.
http://www.deskpicture.com/DPs/Technology/CircuitBoard_2.jpg
Osat on kynnen kokoisia miljoonakantaisia härpättimiä, jotka on liitetty toisiinsa piirilevyissä kulkevilla johtimilla, jotka ovat siittiösolun paksuisia. Jos jotain hajoaa, koko komeus saattaa olla helpointa heittää suohon.
Kuluvat osat on putket, pidemmällä aikavälillä myös isot kondensaattorit. Sata vuotta tuskin on yksinkertaiselle laitteelle aika eikä mikään, jos sitä huolletaan.
On vaikeaa olla heviuskottava kun on niin hemmetin söpö. -Shemhamforash | |
oiva tumpeloinen: Mitäköhän nää Bugeroissa useammin vaihdettavat osat mahtaa olla?
putket, mutta katsos, niinhän ne on muissakin vahvistimissa samalla lailla, ihan hintalapusta riippumatta. |  llarppp
03.10.2010 16:51:24 (muokattu 03.10.2010 17:07:38) | |
|
oiva tumpeloinen: Mitäköhän nää Bugeroissa useammin vaihdettavat osat mahtaa olla?
Ainakin noissa ensimmäisen erän värmeissä oli komponenteissa jotakin häikkää ja tuppas kamat lahoomaan. En sitten noista uudemmista tiedä.
Sama asia kun se, että uusien autojen käyttöikä on vanhoja autoja huomattavasti lyhyempi.
E: Eikä siis siten että Bugeroita dissaisin. Aivan loistavia värmeitä tuossa hintaluokassa!
"Every man dies, not every man really lives." | |
aristoteles666: putket, mutta katsos, niinhän ne on muissakin vahvistimissa samalla lailla, ihan hintalapusta riippumatta.
Bugera syö kynttilöitä nopeammin?
"pitää kyllä kasvatella viiksiä" -A | |
askomiko: Ääripään esimerkit: http://blog.marshallamps.jp/blog/images/2009/04/26/dsc_0297.jpg
Osat on sormen kokoisia, liitetty toisiinsa piuhalla. Jos joku hajoaa, se on erittäin helppo vaihtaa, jopa minä osaan vaikken ole sähköihminen.
http://www.deskpicture.com/DPs/Technology/CircuitBoard_2.jpg
Osat on kynnen kokoisia miljoonakantaisia härpättimiä, jotka on liitetty toisiinsa piirilevyissä kulkevilla johtimilla, jotka ovat siittiösolun paksuisia. Jos jotain hajoaa, koko komeus saattaa olla helpointa heittää suohon.
Kuluvat osat on putket, pidemmällä aikavälillä myös isot kondensaattorit. Sata vuotta tuskin on yksinkertaiselle laitteelle aika eikä mikään, jos sitä huolletaan.
Tuon, rakenteen pystyy lukemaan melkeen hintalapusta. Jos vahvistimen kokoamiseen on käytetty johtoja ja kunnollisia osia, niin se on kallis. Piirilevyt on taas halpoja ja digitaaliset rakenteet suorastaan ilmaisia.
Elämme aikaa, jossa passiivinen laatu on korvattu aktiivisella. Tarkoittaa sitä, että pannaan parosessori ja ohjelma korjaamaan rakenteellista puutetta (en puhu vahvistimista vaan nykytuotteista yleensä erityisesti autoissa tämä kehitys näkyy).
Toisaalta ei se hintalappu ihan yksi yhteen sitä kerro. Mulla on tuossa nurkassa yheksänkytluvun amerikkalainen bluesdeville, joka ei ole ihan halvimmanpään vahvari (joskaan ei myöskään kallein). No siinä on valitettavasti esimerkiksi potikat suoraan piirilevyssä ilman piuhoja (eli ei voi korjata itse). Onneksi sain toistaiseksi rahinat hoidettua komponenttien putsausaineella, mutta sitten kun hiiliradat kuluu loppuun, on edessä vakava ongelma (lue kallis). | |
llarppp: Ainakin noissa ensimmäisen erän värmeissä oli komponenteissa jotakin häikkää ja tuppas kamat lahoomaan. En sitten noista uudemmista tiedä.
Sama asia kun se, että uusien autojen käyttöikä on vanhoja autoja huomattavasti lyhyempi.
E: Eikä siis siten että Bugeroita dissaisin. Aivan loistavia värmeitä tuossa hintaluokassa!
kyseessä oli yksi liitin jonka korjaa helpoiten ottamalla sen pois ja kytkemällä kyseiset piuhat suoraan samaan paikkaan, kaikki kolme. | |
hallu: Toisaalta ei se hintalappu ihan yksi yhteen sitä kerro. Mulla on tuossa nurkassa yheksänkytluvun amerikkalainen bluesdeville, joka ei ole ihan halvimmanpään vahvari (joskaan ei myöskään kallein). No siinä on valitettavasti esimerkiksi potikat suoraan piirilevyssä ilman piuhoja (eli ei voi korjata itse). Onneksi sain toistaiseksi rahinat hoidettua komponenttien putsausaineella, mutta sitten kun hiiliradat kuluu loppuun, on edessä vakava ongelma (lue kallis).
Ei ole nyt tarkoitus mitenkään mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta jos elektroniikan tuntemus on luokkaa "en saa potikoita irti piirilevystä", niin mä en kyllä näe mitään iloa, onko kone uusi vai vanha. Tarkoittaa siis sanoa, että yleensä sen vian joutuu kuitenkin etsimään, eikä se kyllä nollatietämyksellä käy mistään koneesta.
Muutenkin tällä palstalla on saatu oikein hienosti vanhojen koneiden hegemonia sellaiseksi, että se on ainoa oikea vaihtoehto. Ja melkein poikkeuksetta ensimmäisenä perusteluna sanotaan huoltamisen helppous. Ja kuitenkaan noita koneita ei osaa huoltaa täältä palstalta kuin ihan pieni määrä immeisiä. Ja jostain syystä ne ei valita koskaan samasta asiasta. Joo, kyllä niiltä kuulee, että piirilevytavaran korjaaminen on vmäisempää kuin p2p-koneen, mutta eipä se kenellekään yleensä ylipääsemätön ongelma ole. Niin kauan kuin siis puhutaan analogisista vahvareista. |  FreshPots
03.10.2010 20:20:33 (muokattu 03.10.2010 20:22:22) | |
|
Kyllä noi kestää ellei kokoajan leiki Hendrixiä yms. ja tiputtele nuppia full stäkin päältä tai heittele sitä ympäri lavaa. Jos ruodaa kunnolla ja kohtelee muutenkin hyvin niin nuppi kestää kauan. Putkia kyllä vaihtaa ja aina täytyy vähän rempata, mutta kyllä nuo kestää. Omistan marsun seitkytluvulta ja toimii kuin junan vessa ja vielä kestää luultavasti vielä parikyt vuottakin. Toki riippuu vahvistimesta. Joku hajoaa käsiin viidessä vuodessa joku taas 50:ssä. | |
hallu: No siinä on valitettavasti esimerkiksi potikat suoraan piirilevyssä ilman piuhoja (eli ei voi korjata itse). Onneksi sain toistaiseksi rahinat hoidettua komponenttien putsausaineella, mutta sitten kun hiiliradat kuluu loppuun, on edessä vakava ongelma (lue kallis).
Ei välttämättä. Mä olen muutamaan Blues Junioriin laittanut ihan "aikuisten potikat" hyppylangoilla. Siten siis, että potikat on kunnolla kiinni etupaneelissa prikan ja mutterin kanssa, ja sitten hyppylangatkolvattu potikalta piirilevylle.
Laitteiden käyttäjillä ei ole ollut tämän jälkeen enää ongelmia. Kun aikaisemmin tosiaan pelkkä combon resonointi aiheutti pätkimistä aka piirilevyllä olevien juotosten irtoilua.
Tulis talavi nii näköö mitä köyhät pistää ylle! | |
oiva tumpeloinen: Muutenkin tällä palstalla on saatu oikein hienosti vanhojen koneiden hegemonia sellaiseksi, että se on ainoa oikea vaihtoehto. Ja melkein poikkeuksetta ensimmäisenä perusteluna sanotaan huoltamisen helppous. Ja kuitenkaan noita koneita ei osaa huoltaa täältä palstalta kuin ihan pieni määrä immeisiä. Ja jostain syystä ne ei valita koskaan samasta asiasta. Joo, kyllä niiltä kuulee, että piirilevytavaran korjaaminen on vmäisempää kuin p2p-koneen, mutta eipä se kenellekään yleensä ylipääsemätön ongelma ole. Niin kauan kuin siis puhutaan analogisista vahvareista.
Point-to-point on kyllä kaikkein vittumaisin huoltaa. Komponentteja ja piuhoja voi olla kahdessa, kolmessa tai jopa viidessä "kerroksessa" eikä alimmaisiin pääse käsiksi millään purkamatta puolta konetta pois edestä. Osat voi myös olla esim. kytkentärimojen alla tms. Helvetillisiä hässäköitä muutenkin.
Sensijaan mm. fenderin ja marshallin käyttämä tapa latoa komponentit kauniisiin riveihin kytkentälevylle on huoltoa helpottava juttu. Samoin näissä parjatuissa pcb laitteissa on eräs mainio seikka: piirilevyllä on yleensä painettuna komponenttien tunniste. Joskus jopa sen komponentin sähköinen arvokin. Ei se piirilevy sitä korjaamista vaikeuta yhtään. Ne on ne käsittämättömät mekaaniset ratkaisut mitkä sitä hommaa hankaloittaa (esim. pahamaineinen peavey classic30 jonka piirilevy on kolmessa osassa pelkillä hyppylangoilla yhdistettynä ja todella hankalassa chassiksessa). Mutta siinäkin itse piirilevyjen kanssa on ihan helppo työskennellä kunhan sen/ne saa ensin irti laitteesta.
Josta päästään taas siihen että kun sen piirilevyn on sieltä laitteesta ottanut ulos, niin homma helpottuu jälleen, kun sitä piirilevyä voi käännellä käsissään ja pyöritellä ja ihmetellä miten vaan. Teeppä sema p2p koneen kanssa. Ei heti onnistu, vaan saat olla peilien ja suurennuslasien kanssa pää hartioita myöden koneen sisällä. |  Murgo
03.10.2010 21:19:46 (muokattu 03.10.2010 21:22:31) | |
|
oiva tumpeloinen: Ei ole nyt tarkoitus mitenkään mennä henkilökohtaisuuksiin, mutta jos elektroniikan tuntemus on luokkaa "en saa potikoita irti piirilevystä", niin mä en kyllä näe mitään iloa, onko kone uusi vai vanha. Tarkoittaa siis sanoa, että yleensä sen vian joutuu kuitenkin etsimään, eikä se kyllä nollatietämyksellä käy mistään koneesta.
Ei se ongelma välttämättä ole sen potikan vaihtaminen vaan samanlaisen löytäminen, nimittäin kun on potikka "irrallaan" piuhojen päässä, riittää että resistanssi, tehonkesto ja "tyyppi" (lin/log) sekä mielellään akselin ja kiinnityskierteen halkaisija ja pituus(joskin akselin ja kierteen mitoista usein selviää soveltamalla) ovat kohdallaan.
Sitten kun potikat ovatkin piirilevyllä niin myös jalkojen välimatka, sijoittelu ja pituus tulevat kuvaan mukaan, tosin yksittäisen potikan tapauksessa toki voi kytkeä hyppylangoilla, mutta jos rakenne on sellainen kuin esim. minun Peavey-merkkisessä PA-vahvarissani että piirilevyn kiinnitys laitteen etulevyyn on hoidettu potikoilla (joissa on erittäin järeät ja pitkät jalat, en ole samanlaisia nähnyt missään) niin jos vaihtaa useamman potikan pitää levyn kiinnityskin kikkailla uusiksi.
Vanhat laitteethan ovat tosiaankin sikäli "ikuisia" kuin se vanhan kaskun "isoisän kirves" johon "isä vaihtoi varren ja minä terän" eli koska osat ovat väljästi sijoitettuja ja hyppylangoilla kytkettyjä niin minkä tahansa osan tilalle voi ongelmitta vaihtaa sähköisiltä arvoiltaan vastaavan (tai konkkien tapauksessa myös jännitteen- ja vastusten tehonkestoltaan ja siten fyysiseltä kooltaan isomman) ilman mahtumis/nastajärjestysongelmia, joten ei tule sitä ongelmaa ettei sopivaa osaa enää saisi mistään. Näinollen laite tosiaan kestää tasan niin kauan kuin joku viitsii sitä korjata.
Muutenkin olen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa siinä että siirtyminen digitaalitekniikkaan ja prosessoriohjaukseen ei monessakaan laitteessa ole suinkaan parantanut oleellisesti laitteen käyttöominaisuuksia, luotettavuus sensijaan on huonontunut. Syy digitaalitekniikan käyttöön kun yleensä esim. autoissa ja työkoneissa yms. on lähinnä tuotantotaloudellinen vaikka sen varjolla toki yritetään markkinoida laitetta muka parempana. Kun kaikki "äly" on softassa, voivat mekaaniset komponentit olla yksinkertaisempia ja halvempia valmistaa verrattuna perinteisiin ratkaisuihin joissa ohjaus oli toteutettu täysin mekaanisesti tai vaikkapa hydraulisesti mikä vaati runsaasti erilaisia kalliita tarkasti työstettyjä hienomekaanisia osia sekä käsin tehtävää säätöä. Elektroniset komponentit taas ovat äärettömän halpoja monistaa sen jälkeen kun suunnittelutyö on tehty ja jokaisen yksilön erillistä säätöä ei yleensä tarvita kun kaikki hoidetaan digitaalisesti.
Ja jos todettiin että johonkin parametriin piti tehdä muutos, piti ennen ko. osa muotoilla uudestaan ja mahdolliset valmiiksi tehdyt osat olivat käyttökelvottomia. Nykyään ei muutoksiin tarvita kuin uuden softan lataaminen "aivoon" joka voi olla esimerkiksi kaikissa eri automalleissa ja moottorityypeissä sama, ainoastaan softa vaihtuu tarpeen mukaan.
Mutta ei se uusi "nintendoauto" oleellisilta käyttöominaisuuksiltaan niin ylivoimainen ole johonkin 20 vuotta vanhaan verrattuna, pientä kehitystä toki on tapahtunut muttei mitään todella mullistavaa. Sama homma työkoneissa, ei se nykyaikainen digitaaliohjattu kaivukone työominaisuuksiltaan niin paljon parempi ole kuin 80-luvun täysin hydraulis-mekaanisesti ohjattu, ergonomiassa toki on saattanut tapahtua parannusta (eikä aina siinäkään), mutta työtehossa, tarkkudessa ja ajotuntumassa tai edes polttoainetaloudessa ei lopultakaan mitään järisyttävää eroa ole.
Vikatiheys sensijaan on noussut huimasti, etenkin tietyissä merkeissä tuntuu jatkuvasti olevan jotain pientä sähköhäikkää joka lievimmillään aiheuttaa turhaa merkkivalojen vilkuttelua ja summerin huutoa tai sitä että laite pitää "buutata" (sammuttaa ja käynnistää uudestaan) ennenkuin "error" saadaan pois ruudusta ja toiminta normaaliksi. Pahimmillaan nämä "pikkuviat" halvaannuttavat koko laitteen kun ohjausyksikkö on sitä mieltä (esimerkiksi johonkin liittimeen päässeen kosteuden aiheuttaman virheellisen anturitiedon takia) että koneessa on joku "fataali vika" ja sen käyttäminen olisi vaarallista/vahingollista joten systeemi "turvallisuussyistä" menee täystilttiin.
Niin vähän aikaa,niin paljon puuhasteltavaa! | |
http://bigfootdesigns.com/jca/jcaboard.jpg
Tuossa halvan kiinalaisen nupin piirilevy, ilo silmälle. | |
Riippuu nupista. Illalla kaveri toi muutaman vanhan käyttämättömän mullardin etuseen. Avattiin monsteri vampire, iskettiin kiinni ja alettiin kuulostelemaan...Hyvältä kuulosti. Samalla pähkäiltiin nupin ikää, -69 vuodelta oli konkat yms.
Varmaan pitäisi remppaa suunnitella, mutta säännöllisesti soitettuna ja putket vaihtamalla tuntuu siltä, jotta ei tarvitse. Tuntuu noissa vanhoissa vehkeissä "ongelmana" olevankin käytön puute. Kaveri vertasikin mielestäni osuvasti ko. nuppia vanhaan diisseli mersuunsa: "Kunnolla kenkää ja päivittäin, sehän lahoo muuten...." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
