| Aihe: miten kehittää tyylitajua basson saralla | |
|---|
|
antakaa neuvoja?. |
|
badcompany: antakaa neuvoja?.
Ota Jamersonin raidat haltuun.
Nyt lapset lopetatte pelleilyn. Jussimus panee jos panee, muut pojat siirtyy flaksiketjuun. -Modeterminaattori |
|
Jos kitara soittaa monimutkaista, soita ite yksinkertaista, ja päinvastoin.
Rölölölöö
All these pianists striving for perfection. Fools! Don't they know: PERFECT AIN'T GOOD ENOUGH! |
|
Osta uudet aurinkolasit. |
|
Kuuntelemalla musiikkia (kaikkia eri musatyylejä) ja basisteja.
Analysoimalla mitä ne soittaa, miten ne soittaa ja millasella saundilla missäkin yhteydessä. Eli siis "kopsaamalla" muita.
Tissit, bassot, perse, kalija. |
|
Pienessä jurrissa koko ajan. Sillä pääsee heti tyylipisteille, kun hukuttaa aivosolut etanoliin. Suihku kantsii unohtaa ja kledjuja ei tietenkään vaihdeta. Asuinpaikaksi homeinen treenikämppä.
Soittimeksi joku telaketjujen kuluttama hirvitys, joka pysyy roudarinteipillä kasassa. Styrkkarit pitää toki lainata muilta.
Näillä ohjeilla bassotyyli yltää uusiin sfääreihin.
"Mikä muualla tulkitaan homoeroottiseksi, on bassodadassa vain ryhmähenkeä." (kraaps 03/2010) |
|
Rock-Ola: Pienessä jurrissa koko ajan. Sillä pääsee heti tyylipisteille, kun hukuttaa aivosolut etanoliin. Suihku kantsii unohtaa ja kledjuja ei tietenkään vaihdeta. Asuinpaikaksi homeinen treenikämppä.
Soittimeksi joku telaketjujen kuluttama hirvitys, joka pysyy roudarinteipillä kasassa. Styrkkarit pitää toki lainata muilta.
Näillä ohjeilla bassotyyli yltää uusiin sfääreihin.
!!!!! soundista ei tingitä kuitenkaan. uudet kielet joka reeneihin.
Kalle
"kananpaskaalahkeillaja jatkettuviskikaatukun kompastuinpihallakiikkutuoliin"-osastoa |
 Isotalo
28.09.2010 22:20:21 (muokattu 28.09.2010 22:21:06) | |
|
Kuuntelemalla musiikkia monipuolisesti ja analysoiden. Mieti, jos jokin asia kuulostaa sun mielestä hyvältä ja analysoi mitä se tekee suhteessa muihin soittimiin.
P.S. Nyt on hyvä aihe, voisko nuo idioottikommentit työntää sinne minne aurinko ei paista. |
|
Isotalo: P.S. Nyt on hyvä aihe, voisko nuo idioottikommentit työntää sinne minne aurinko ei paista.
Mulle tämä aihe on aloitettu juuri sieltä, minne aurinko ei paista. Ei hyvää päivää. Kyllä aiheen aloittajan täytyy hieman miettiä, mitä haluaa kysyä ja mitä saattaa saada vastauksena. Paremmin muotoiltuna aloituksena homma olisi lähtenyt asiallisemmalle linjalle, jos sitä edes on haettu.
Tämmöiset "suomi24"-tyyppiset aloitukset saavat juuri sitä, mitä ansaitsevat.
Mä olen rajoittunut näiltä osin. Myönnän.
"Mikä muualla tulkitaan homoeroottiseksi, on bassodadassa vain ryhmähenkeä." (kraaps 03/2010) |
|
Mä olen ajatellut luottaa omaan makuuni, kuitenkin lopulta. Meni syteen tai saveen. |
|
BassoSisko: Mä olen ajatellut luottaa omaan makuuni, kuitenkin lopulta. Meni syteen tai saveen.
Fiiliksellä ja rennosti mennään, niin tulee parasta jälkeä joka asiassa.
Minun mielestäni ei kannata kopsata hirveästi muilta, tietysti hieman voi katsoa, että miten isot pojat vetelöö, mutta oma juttu on aina oma juttu.
"Kaikki mitä teet elämässäsi on merkityksetöntä, mutta on tärkeää, että teet sen, koska kukaan muu sitä ei tee." |
|
leksi-B: Fiiliksellä ja rennosti mennään, niin tulee parasta jälkeä joka asiassa.
Minun mielestäni ei kannata kopsata hirveästi muilta, tietysti hieman voi katsoa, että miten isot pojat vetelöö, mutta oma juttu on aina oma juttu.
Niin. Toisaalta se, että on ns. rootsit hallussa ja tuntee musan, ei missään nimessä vie mitään pois siitä omasta jutusta. Ennemmin päinvastoin. Kun tuntee musaa ja on tsekannut eri soittajia syntyy näistä sekoituksena oma soundi kun opittuun sekoittuu oma persoonallisuus. Fiilis on pakollinen, että kuulostaisi hyvältä, mutta sekään ei vielä vie kuuhun tai puuhun. Mä esimerkiksi keksin mielestäni 15-vuotiaana pari hemmetin hyvää kuviota jotka kuulostaa hyvältä rockissa. No, kuviot oli ns. box (priimi, kvartti, kvintti, p.septimi ja oktaavi) ja mollipentatoninen asteikko. Hyvältä ne kuulostaa tietyissä paikoissa mutta ei ne kyllä hirveen originaali idea ollut. |
|
Pitäskö keskustella kerrankin siitä, mitä on tyylitaju. Mun ajatuksia:
Mun mielestä se ei ole subjektiivinen mielipide vaan jopa mitattavissa oleva asia. Kunkin soittajan tyylitaju vaikuttaa keskeisesti lopputulokseen. Tyylitaju edellyttää genren (eri genrejen) ja hieman sen historian tuntemusta. Tyylitajuinen soitto on erilaista hevissä ja humpassa(daa...). Tyylitajusta ei ole olemassa yhtä totuutta: Soita näin ja olet tyylitajuinen.
Ajatuksia?
Miten tuo sana genre taipuu...? |
|
Se on mun mielestäni täysin turha pelko että muiden soittoa kuuntelemalla ja tutkimalla jäisi oma juttu kehittymättä ja tuloksena olisi vain niiltä muilta kuulostavaa soittoa.
Tyylitajun kehittymisen avain on mun nähdäkseni musiikillisen yleissivistyksen laajentaminen kaikin mahdollisin tavoin ja sellaisen tietyn herkkyyden säilyttäminen, eli että uskaltaa kyseenalaistaa omat jo tutut jutut ja kuviot, siis pohjalta "ai tähän voi vetää näinkin?" Helposti sanottu, vaikeaa tehdä.
Ja onhan myös niin, että tyylitajulle ei ole objektiivista mittaria, vaan se on lopulta kuulijan korvassa mikä kuulostaa hyvältä.
Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy- |
|
Itsellä tulee tässä asiassa eniten mieleen se muiden kuuntelu. Tyylitajuinen basisti osaa soittaa just niin vähän tai paljon kuin kukin biisi vaatii. Kokonaisuuden ehdoilla jne. Omaan makuun aika yks haile miten jossain tyylilajissa "pitäisi" soittaa, jos jokin muu tapa kuulostaa kulloinkin kyseessä olevan bändin kontekstissa paremmalta. Tyylitajuinen basisti omaa siis hyvät ja tyylikkäät korvat. |
|
Isotalo: Pitäskö keskustella kerrankin siitä, mitä on tyylitaju.
Hyvä idea.
Tyylitaju on vaikea asia missä tahansa asiassa. Kenellä on tyylitajua pukeutumisessa? Kuka soittaa tyylinmukaisesti? Kuka sen määrittelee?
Liikutaan vahvasti mielikuvissa ja niihin vaikuttavat mm. media ja sen hetkiset ihanteet ja menneet vaikutteet.
Karkeasti yleistäen 60-luvulla syntyneiden tyylitaju esim. rock-musiikista on erilainen kuin vaikka 80-luvulla syntyneiden.
Samaa mieltä olen toki siitä, että erilaisen musiikin omaksuminen pidemmältä ajalta auttaa luomaan soittajalle tiettyä tyylitajua. Mutta kuinka pitkä tämä aika on ja minkälaista musiikkia? Ikivihreät ja radiohitit 50-luvulta tähän päivään? Eli, niin sanotusti muoti-ilmiöt jokaiselta aikakaudelta. Sekö on tyylitajua?
Tästä jatkakoon minua viisaammat.
"Mikä muualla tulkitaan homoeroottiseksi, on bassodadassa vain ryhmähenkeä." (kraaps 03/2010) |
|
Muiden juttujen kopioiminen ja ottaminen omaan käyttöön ei tee sinusta valokopiota toisesta basistista. Vaikka kuinka kopsaisi vaikkapa pastoriuksen, jamersoninen tai flean juttuja, ei kuitenkaan koskaan kuulosta samalta tai edes lähelle. Kuitenkaan tämä ei tarkoita sitä, että kannattaa yrittää jokaväliin soittaa niitä jacon likkejä tms.
Tyylitaju edellyttää soittamansa musiikin tuntemista, aiempaa kuuntelua ja jonkinlaista teoreettista (tosin hyvin vähäinenkin riittää) asiantuntemusta. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, ettei vedä duurin päälle mollipentatonista yms. etc.
Itse olen huomannut usein sellaisen virheen, että tyylitajuton soittaja soittaa helpommin liikaa kuin liian vähän. Tämä pätee basistien lisäksi myös muihin soittajiin. Yllättäen vähempi on usein parempi. Tai niinkuin studiossa äänittäjä neuvoi, jos ei ole ideoita, soita vähemmän.
Tyylitajun ruotiminen on niin monisäikeinen juttu, että sen täydellinen saavuttaminen lie jää monelta puolitiehen. Lopulta myös subjektiiviset näkemykset vaikuttaa, mutta tiettyjä yleisesti tyylitajuksi laskettavia seikkojakin soittoon liittyy. Paras tapa yrittää kehittää tätä on kuunnella omasta mielestä tyylitajulla soitettuja juttuja ja pohtia, miksi niissä on hyvää tyylitajua.
"Kiireessä ei tule kuin kusipäisiä lapsia. Ja paskaa housuun." |
|
Mun mielestä tyylitaju on erittäin mielenkiintoinen asia. Periaatteessa sitä voi mitata joka soittimella genren mukaan. Silti lopullinen tuomari on tosiaan korvat jotka kertoo, mikä kuulostaa hyvältä.
Tyylitaju, tyylin taju, taju tyylistä, eli tietyn tyylisestä musiikista tässä tapauksessa. Taju ja tietämys tyylien sisällä mahdollistaa myös tietoisen rajojen rikkomisen eri tyylien välillä. |
|
pekezu: Tällä tarkoitan lähinnä sitä, ettei vedä duurin päälle mollipentatonista yms. etc.
En ehkä ihan noin suoraan laittaisi tuota....
Itse olen huomannut usein sellaisen virheen, että tyylitajuton soittaja soittaa helpommin liikaa kuin liian vähän. Tämä pätee basistien lisäksi myös muihin soittajiin. Yllättäen vähempi on usein parempi. Tai niinkuin studiossa äänittäjä neuvoi, jos ei ole ideoita, soita vähemmän.
Paljon voi soittaa niin kauan kuin se palvelee groovea eikä häiritse/mene minkään tielle. Mä sanoisin ennemmin että tyylitajuinen soittaja soittaa just sopivan määrän. Ja oikeaan paikkaan. |
|
Tyylitaju? vaattemuotitaju? Arkkitehtuurin taju? Maalaustaiteen taju?
Makuja on yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Tyylitaju on hämärä termi, mutta voi ajatella että tyylitajuisella soittajalla on seuraavat asiat hanskassa:
- soittimen tekninen hallinta
- sävelkorva
- laaja kokemus eri musiikkityyleistä
- bändisoittokokemusta jä näkemytsä
- käsitys saundista, mikä sopii ja mikä ei
- musikaalisuutta enemmän kuin 90 % porukasta
vasemmassa lahkeessa-klubin elinikäinen kannatusjäsen |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
